Säikähyksellä säästyneet

Huh, Winnie liikkuu puhtaasti. Se oli päivällä kuulemma kävellyt normaalin näköisesti tarhaan, joten uskaltauduin kiipeämään sen selkään eilen illalla. Muuten olisin taluttanut ja ottanut varman päälle, mutta oma jalka ei kestä kunnolla kävelemistä, niin ratsastaminen oli liikutuksen kannalta ainut vaihtoehto.

Winnie oli normaali reipas itsensä. Se askelsi tahdikkaasti ja varasi painoa tasapuolisesti kaikille jaloille. Työskentelin ponin kanssa käynnissä puolisen tuntia aloittaen pitkin ohjin ja vähitellen ponia kuunnellen siirtyen vaikeampiin tehtäviin. Pysähdyksiä ja temponvaihteluita, voltteja, pohkeenväistöjä ja lopuksi vähän avotaivutuksia. Vaikka yritin miten vääntää ponin jalat solmuun, se ei vängännyt vastaan tai kieltäytynyt tekemästä. Pätkä raviakin otettiin ja se oli pehmeää ja puhdasta. Kaipa poni ihan oikeasti on kunnossa ja selvisi kaatumisesta vain säikähdyksellä.

Tänään siis jatkuu suht normaali liikutus, tottakai hevosta kuunnellen ja sen mukaan, miten itse pystyn ratsastamaan. Oikea, eli hevosen alle jäänyt jalkani on polvesta alaspäin jokseenkin kipeä eikä kestä kamalasti painoa jalalla. Kosketusarka se ei kuitenkaan ole, mikä on kovin kummallista. Kyse on lähinnä varmasti siis lihasjumeista, joihin ratsastus voi auttaakkin. Tänään siis jatketaan siinä määrin kuin itse pystyn ratsastamaan. :)