sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Viikon vatsalihastreeni: check!


Olen ollut ratsastusrintamalla tänä viikonloppuna hurjan reipas ja ahkera! Eilen kävin aamupäivällä moikkaamassa Winnietä ja illalla ratsastin vielä Harrin sekä "E":n, liikutusheppani. E:n kanssa kävin kentällä ratsastelemassa lähinnä askellajit läpi, väistöjä tein myös jonkin verran. Tämä kaveri on mukavan mutkaton ratsastaa, joten puolisen tuntia riitti mainiosti kaikkien askellajien läpi käymiseen.  Harri taas oli aivan oma tapauksensa.

Väistöjä
Alunperin tarkoituksenani ei ollut ratsastaa Harria ollenkaan, mutta ruunan misiätoisen vuokraajan kiireiden vuoksi lupasin liikuttaa myös Hartsan kun kerran tallille olin lähdössä muutenkin. H:lle oli päässyt kertymään vähän ylimääräistä hölmöilyenergiaa ja se pääsi vaihteeksi yllättämään muutamaan kertaan laukkapyrähdyksellä. Mukana olleelle kaverille naureskelinkin Harrin järjenjuoksua; edellisellä viikolla ratsastin ilman satulaa pimeällä kentällä mopojen keuliessa ohi, eikä hevonen säikkynyt ollenkaan, mutta tällä kertaa ruuna keksi mörköjä ties mistä ja pyrähteli "ihan vain varmuuden vuoksi", vaikkei ollut tainnut itsekkään havaita vielä sitä mörköä.


Harrin kanssa menikin siis suunniteltua pidempään, sillä halusin tosissani ratsastaa avut kunnolla läpi. Teetin siirtymisiä ja väistöjä ja kokosin ravia lyhyeen ja korkeaan muotoon. Kun Harri sai oikein kunnolla ajateltavaa, se alkoikin toimia varsin kivasti ja unohti pelleilyn kokonaan.

Lauantaisesta saanen kuvia joskus ensi viikon puolella, postailen niitä siis jälkeenpäin. :)





Avoja
Tänään taas oli vuorossa oikein ahkeraa valmentautumista! Osallistuin Ville Vaurion kouluvalmennuksiin molemmilla hevosilla, Harrilla ja E:llä. Oli kiva päästä tuon liikutettavan ruunan kanssa valvovan silmän alle saamaan vähän vinkkejä sen ratsastukseen, sillä hevonen on valmentajalle ennestään tuttu. Opin hurjan paljon ja sain vinkkejä tuon hevosen ratsastamiseen myös itsenäisesti. Olin esimerkiksi tyytynyt pitkään ja reippaaseen laukkaan, vaikka tuon hevosen laukka onkin säädeltävissä ihan äärimmilleen saakka – "se lyhenee vaikka laukkapiruettiin saakka, eli lyhennä vielä vaan reilusti". Valmennuksessa kiinnitettiin myös paljon huomiota ratsastukseeni ja istuntaan. Edelleen nojaan helposti liikaa eteen ja jään pidättämään hevosta ohjalla. Alkuun puolustelinkin altani juoksevaa hevosta sillä, ettei toisessa kädessäni riitä voimat sen pidättelemiseen. Kädestä pitäen sain kuitenkin opetella istumaan oikein niin, että pidättäminen tapahtuu pääasiassa vatsalihaksilla. Lopputunti sujuikin varsin mallikkaasti ja onnistuin saamaan aikaan ihan kunnon avotaivutuksia laukassa!

Ehdin juuri ja juuri hoitaa E:n pois ja varustaa Harrin ennen seuraavan valmennuksen alkua. Tällä kertaa tehtiin taas väistöjä, kuten viimeksikin tammikuun valmennuksessa. Jotenkin väistöt tuntuivat ylitsepääsemättömän hankalilta ja tuntui, ettei Hartsa meinannut taipua niihin laisinkaan. Väistöt olikin vain tapa ratsastaa molemmat pohkeet läpi, jotta päästiin ratsastamaan avotaivutuksia. Nämä sujuikin taas jo paremmin ( liekö H siihen mennessä jo vertynyt?) ja koin ahaa- elämyksen avojen ratsastamisessa. Olen tukeutunut hurjasti taivuttavaan sisäohjaan, mutta hyvin valmisteltu avo olikin mahdollista ratsastaa loppuun lähes löysällä sisäohjalla! Oli hurjan hienoa huomata, että hevonen pysyi puhtaasti taivutuksessa, vaikka sisäohja olikin löysä.

Laukkaa työstettiin ympyrällä ja siirtymisillä. Parannusta viime valmennukseen oli tapahtunut kuulemma laukkasiirtymisissä istuntani osalta; alkuun sain pari huomautusta, mutta pääasiassa istuin paljon paremmin suorassa niin laukannostoissa kuin myös laukasta raviin/ käyntiin siirtymisissä. Ylipäätään ratsastin valmentajan mukaan varmemmin ja rohkeammin, mikä on erittäin hyvä asia Harrin liikkumisen kannalta. Ratsastan kuulemma siististi ja nätisti, mutta toisinaan saisin myös vaatia enemmän ja "ottaa sen mitä haluan", enkä vain kysellä, josko nyt tämä onnistuisi ja lopulta tyytyä siihen.

Tänään Liina ehti kuvaamaan jälkimmäistä, eli Harrilla ratsastamaani valmennusta. Kiitos hurjan paljon Liinalle! Hyviä kuvia oli hurjan paljon, enkä oikein osannut valita parhaita. Toivotaan, ettei kenenkään netti jumita tämän kuvapaljouden vuoksi! Videon yritän väsätä kasaan tämän tai huomisen aikana. :)








"Älä katso esteratsastajana sinne kentän keskelle, se näyttää ihan pölhöltä!"


















3

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Winnietä moikkaamassa!


Pitkin viikkoa kelit näytti kovin uhkaavilta Winnien luona vierailun suhteen, mutta jälleen kerran Suomen sää yllätti ja loppuviikosta aurinko paistaa porotti ja sulatti sataneet lumet pois lähes kokonaan. Kenttä Winnien kotonakin oli siis hyvässä ratsastuskunnossa, joten lähdin tänään aamusta ajelemaan kohti ponin kotipaikkaa. Matkaahan täältä ei ole ihan hirvittävästi, alle tunti moottoriteitä. :)

Viimeksi kävin moikkaamassa ponia ja sen uutta omistajaa viime syksynä. Nyt lähdin vähän hypyttämään Winnietä ja omistaja Maijua ja lopuksi kävin itse selässä ratsastamassa loppuravit. Hypyt sujui varsin mallikkaasti, oli kiva nähdä miten tuo ratsukko on kehittynyt yhdessä vajaan puolen vuoden takaisesta! :) Aikaisemmin en ollutkaan nähnyt ponin hyppäävän kunnolla kenenkään muun kanssa ja oli hienoa nähdä, että ponista on tullut ihan toimiva menopeli omistajalleen.

Ratsastettaessa poni oli edelleen ihana oma itsensä; yritteliäs ja toimiva. Rauhoittunuthan tuo on valtavasti, kaipa se on vähän aikuistunut tai sitten vain viihtyy "maalla" vähän paremmin kuin kaupungin hulinassa isossa tallissa. Aikaisemmin en olisi edes suostunut kiipeämään tuon tamman selkään sen lomailtua viikon verran!

Tällä kertaa ratsastin itse siis vain loppuraveja vartin verran ja kävelin loppukäynnit maastossa. Oli kyllä kiva päästä pitkästä aikaa Winnien selkään! Yllättäen se ei tuntunut erityisen pieneltä, vaan vain kodikkaalta ja tutulta, vaikka olenkin nyt niin pitkään ratsastellut vain isompia hevosia. Toivotaan kuitenkin, että kevään mittaan pääsisin säännöllisemmin ratsastamaan myös ponikokoisia kavereita. :)

Toistekin käyn varmasti näitä kaveruksia hypyttämässä ja muutenkin ponia moikkaamassa. Olen kyllä niin iloinen, että saan edelleen olla tekemisissä ponin kanssa ja että olen saanut tutustua sen uuteen omistajaankin!

















1

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Maastopäivä

Sunnuntainen reissu Winnietä tervehtimään peruuntui kurjan takatalven vuoksi - tänne satoi varmaan 20 cm lunta, mikä ehti parin päivän aikana sulaa ja jäätyä ja sulaa ja kerrostua taas uuden lumen kanssa. Lopputuloksena oli liukas lumimössö, josta tulee järkyttävät tilsat. Ei ollut siis mitään mieltä lähteä vain moikkaamaan ponia, kun tarkoituksena oli vähän hypyttää Winnietä omistajansa kanssa. Sovittiin uusi yritys seuraavalle viikonlopulle - toivotaan, että tällä kertaa ilmat suosivat vähän paremmin ja kenttä pysyy ratsastuskunnossa. :)

Winnien luona käymisen sijaan lähdin sunnuntaina aamusta tallille ja ratsastin kaksi hevosta; Harrin ja liikutettavan ruunan "E":n. Ilma oli hurjan kiva! Aurinkoinen ja suhteellisen lämmin keli houkutteli  maastoreissulle, jossa Harrin kanssa vierähtikin pitkälle toista tuntia. Lähdettiin joen varteen hiekkatielle, jota jatkettiin useampi kilometri. Ravailtiin pidempiä pätkiä ja ensimmäistä kertaa uskalsin laukatakkin Harrilla maastossa! Vauhdikastahan tuo oli ja kaasu vähän hirtti kiinni, mutta hidastihan tuo ruuna lopulta. Poikettiin sillan yli ja jatkettiin matkaa kotiin asti moikkaamaan vanhempia, joita ei ole kuntoutumiseni jälkeen enää tallilla näkynyt. Eipä nuo myöntäneet Harria ikävöineensä, mutta innolla kuitenkin rapsuttelivat ja syöttivät porkkanaa. ;)

Matkaa kertyi noin 9 kilometriä, jonka varrella Harri sai hurjasti kehuja ja monen monta ihmistä hymyilemään. :) Onhan tuollainen valkoinen satuheppa aikamoinen ilmestys siwan pihassa tai asuinalueella, jossa ei ensimmäisenä usko törmäävänsä hevoseen.

Harrin jälkeen ratsastin vielä tuon toisen ruunan, jonka kanssa lähdin myös maastolenkille. Kierrettiin vähän lyhempi lenkki, viitisen kilometriä pääasiassa kävellen ja vähän ravaillen. Lopulta tuli siis istuttua kolmisen tuntia hevosen selässä, mikä tuntui kyllä seuraavana päivänä alaselän ja -vatsan lihaksissa! Yllättäen siihen pelkkään käynnissä istumiseenkin tarvitaan lihaksia.




















4

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Fiksu lomalainen palaa töihin



Eilen pääsin ratsastamaan Harrin ensimmäisen kerran puoleentoista viikkoon. Viime viikon liikuttelin poikaa maastakäsin ja maanantaisen kengityksen jälkeen päivät ei vain sopineet yhteen ennen perjantaita. Eilen Siru tuli seurakseni tallille ja sain pitkästä aikaa taas kuviakin! :)

Ratsastin kentällä, jossa näki hyvin kyllä ratsastaa pimenemisestä huolimatta, mutta luonnollisestikaan kamera ei ihan pärjää hämärässä. Yllättävän hyviä kuvia Siru sai kuitenkin räpsittyä! Harri oli vähän reippaan puoleinen ratsastaa, mikä nyt ei ollut ihmekkään kevyemmästä liikutusjaksosta johtuen. Fiksusti tuo kuitenkin jaksoi olla, ei lennellyt erityisemmin.

Alkuun ratsastelin vain kevyessä ravissa ylimääräisiä energioita pois ja vähitellen otin mukaan siirtymisiä ja väistöjä. Laukkaa pyöriteltiin isolla ympyrällä molempiin suuntiin ja hitsi kun tuo hevonen oli kiva ja toimiva!

Tänään kävin iltaruokinnan jälkeen ratsastelemassa ilman satulaa samaisen toisen hevosen, jota olen tässä muutaman viikon liikutellut silloin tällöin. Näillä näkymin osallistun myös tällä ruunalla Villen kouluvalmennukseen ensi sunnuntaina!






































































































0

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Poju-ponin kuulumisia kartoittamassa

Blogia useamman vuoden seuranneet lukijat varmaan muistaakin Pojun, pitkäaikaisen vuokraponini. Jouduin lopettamaan Pojun vuokraamisen edellis keväänä, kun se muutti liian kauas omasta kodistani. Poju alkoi jäädä tuolloin myös pieneksi omistajilleen, joten poni myytiin. Luulin, etten enää näkisi ponia ollenkaan, mutta toisinpahan kävi! Poitsun nykyinen omistaja, 12-vuotias Lotta bongasi jo varmaan vuosi sitten blogini ja kyseli ajatuksiani Pojusta, kun sitä pitkään kerran olin vuokrannut. Sain viime viikolla myös kutsun käydä ponia moikkaamassa, mikä sopi paremmin kuin hyvin! :)


Oli hurjan kiva nähdä Pojua pitkästä aikaa ja tutustua myös ruunan uuteen omistajaan. Poni on hyvässä kodissa ja oikein passelissa työssä nuoren tytön ensimmäisenä omana ponina. Poju ei ollut oikeastaan muuttunut ollenkaan parin vuoden takaisesta, sama vekkuli ruuna se oli edelleen! Tähän vuodenaikaan erityisen pörröinen ja myös kurainen. ;) Pääsin testailemaan Pojua ihan ratsastaenkin, mikä oli erityisen hauskaa parin vuoden tauon jälkeen.


Hitsi vie miten tuo poni tuntui pikkuruiselta! Ihan kuin olisin kapean shettiksen selkään istunut, tunsin itseni jättimäisen suureksi ja kuvittelin jalkojeni laahaavan maata. Jälkeenpäin tuntui lohduttavalta nähdä Lotan räpsimiä kuvia, kun totuus ei ollutkaan niin järkyttävä kuin mitä luulin. Eipä Poju kovin pienen näköinen allani ollut, vaikka etenkin alkuun tuntuikin hurjalta keikkua sen pikkuruisessa ja pompottavassa ravissa.

Poju oli alkuun vähän jäykkis, kuten aina ennenkin. Jonkin verran varmaan "uusi" kuskikin jännitti, poni ei liikkunut erityisen rentona, mutta muuten varsin kivasti kyllä. Loppua kohden meno parani ja helpottui, Poitsu vastasi paremmin apuihin ja liikkui ihan kivasti. En vaatinut mitään kummempia, tein vähän väistöjä, kokeilin pätkän avotaivutusta ja laukkailin ympyrällä molempiin suuntiin. Loppua kohden alkoi tuntua taas tutun turvalliselta istua pienessä ja pompottavassa ravissa. :) Vaikkei poni parin vuoden tauon jälkeen kulkenutkaan pyöreässä peräänannossa piaffea tanssien, huomasin kuitenkin kehittyneeni ratsastajana. Istuminen ainakin tuntui harjoitusravissa paljon helpommalta kuin vielä vuokratessani Pojua! Kaipa Harrilla pitkissä koulujalustimissa ratsastaminen on jotain tehnyt siis istunnalleni. ;)









3

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Poniviikonloppu!


Arki on edelleen harmittavan kiireistä, mutta siitä huolimatta olen varsin aktiivisesti kuitenkin käynyt tallilla ja repinyt jostain aikaa. Harrin kanssa ollaan edelleen rentoiltu ja tehty taluttaen lenkkejä - seuraavan kerran ehdin ratsastaa Hartsan vasta perjantaina. Pojalla on vihdoin uudet kengät, joten päästään vihdoin ihan kunnolla liikkeelle!

Harrin rentoillessa olen liikutellut taas toista ruunaa samalta tallilta. Ensi viikollakin tuo herra on koko loppuviikon hoidettavanani, mikä onkin kivaa vaihtelua Harrilla ratsastamiseen. On kiva päästä ratsastamaan vähän erilaisia hevosia, kun pelkästään yhtä ratsastaessa tulee helposti kangistuttua kaavoihin ja lopulta muilla hevosilla ratsastaminen tuntuukin ihan mahdottomalta. Tämä liikutettava heppa on hyvinkin erilainen kuin Harri - rungoltaan paljon pyöreämpi (ihastuttava istua ilman satulaa!) ja eri tavalla herkkä ratsastaa. On ollut kuitenkin kiva huomata, kuinka olen suhteellisen lyhyessä ajassa oppinut ratsastamaan tätäkin hevosta. Saa nähdä, kirjoittelenko tästä kaverista jatkossa enemmänkin blogin puolella.

Edellisessä postauksessa vihjailinkin kivoista yllätyksistä tällä viikolla ja yllättäen lukijoiden arvaukset osuivat hyvinkin oikeaan! Perjantaina olen menossa moikkaamaan parin vuoden takaista entistä vuokraponiani Pojua uuden omistajansa luo. Olen hurjan innoissani, en ole nähnyt tuota ruunaa pitkään pitkään aikaan! :) Lisäksi olen sunnuntaina menossa moikkaamaan myös Winnietä! Viikonloppuna tuleekin siis moikkailtua vanhoja tuttuja ihan urakalla, muutaman päivän ajan Essin poniblogi on siis nimensä veroinen. ;)


Bongaa peura!






13

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Me ei olla täydellisii

Hupaisaa maanantaita! Olin ihan unohtanut tämänkin kuvan olemassaolon ja halusin sen nyt ehdottomasti vielä jakaa teille. B) Aina ei ihan onnistu!

Tänään Hartsa saa vihdoin uudet kengät alleen ja huomenissa päästään taas treenaamisen makuun. Loppuviikosta vuorostaan on luvassa hurjan kivoja yllätyksiä! En malttaisi odottaa ollenkaan, voi hitsi! Kuka arvaa mistä on kyse?


6

torstai 6. maaliskuuta 2014

Essi vastaa



Kiitosta vaan aktiivisuudesta ja isosta määrästä kysymyksiä! Tässä kyssärit vastauksineen. :) Erikoispostausideoita saa heittää mieluusti, voisin pyrkiä taas jossain vaiheessa toteuttamaan jotakin. Vihdoin ensi viikosta eteenpäin alkaa hevosrintamalla tapahtua taas enemmän ja ihan arjestakin postaileminen helpottuu. Kevään edetessä iltaisinkin alkaa olla yhä pidempään ja pidempään valoisaa, joten kuviakin tulee olemaan paremmin tarjolla. :) Lähiaikoina hommat Aksunkin kanssa pyörähtänee käyntiin ja ensi viikonloppuna on luvassa vähän jotain spesiaalia. ;) Siitä lisää myöhemmin!

Mikä on lempiratsastusvarusteesi?
Hmmmm, vaikea valinta! Vastaan ehkä kuitenkin saappaat, koska kesti niin pitkään löytää juuri sopivat ja nuo istuvat jalkaani mielettömän hyvin.

Kaipaan niin kovasti poneja!

Miellätkö itsesi nykyään poni- vai hevosratsastajaksi?
Tekee ihan pahaa myöntää, mutta kaipa minä tällä hetkellä olen ihan hevosratsastaja. :( En edes muista koska viimeksi olisin ponin selkään päässyt. Estepainoitteinen poniratsastaja Essi ratsastaa tällä hetkellä vain kouluhevosia... Toisaalta kyllä olen tyytyväinen nykyiseen hevos- ja ratsastustilanteeseen, mutta kyllä minä kaipaan sitä sopivan kokoista ponia ja esteitä.


Oletko koskaan ratsastanut jollain muulla eläimellä kuin hevosella? Esim norsulla, kamelilla, aasilla...
En ole, haluaisin kyllä päästä norsun ja kamelin selkään! Toisaalta taas voi olla etten ikinä tule niidenkään selkään kiipeämään, kun harmittavan usein juuri noiden eläinten kohtelu kaikissa matkakohteissa on erittäin kyseenalaista turismin vuoksi, enkä halua tukea sellaista toimintaa maksamalla eksoottisella eläimellä ratsastamisesta.

Mitkä ovat tämän vuoden tavoitteesi ratsastuksessa?
Koulupuolella haluaisin päästä kilpailemaan Harrin kanssa heC ja heB ratoja seuratasolla sekä valmennuksissa hioa yhteistyötämme ratsukkona. Olisi hienoa kehittyä ratsastajana sen verran, että pääsisin kokeilemaan Harrin kanssa kankia. :)
Estepuolella tavoitteena ja tarkoituksena olisi käydä tunneilla naapuritallin ratsastuskoulussa suht säännöllisesti ja Aksun kanssa päästä hyppäämään jotain pieniä ratoja ja valmentautumaan jonkin verran.

Mikä on vaikein kouluratsastusliike, jota olet tehnyt?
Virallisesti varmaan jokin passagen ja piaffen esiaste joita on tullut Harrin kanssa kokeiltua, mutta itse koen vaikeimmaksi avotaivutukset laukassa ja laukanvaihdot.

Mikä on koko nimesi?
Haluan suojella yksityisyyttäni edes jossain määrin, joten en julkaise mitään henkilökohtaisia tietojani blogissa.

Missä päin asut?
Turun seudulla.

Millanen henkilö oot sun luonteeltas?
Tällaisiin kysymyksiin on aina kaikista vaikeinta vastata itse! Kaverit varmaan osaisi parhaiten kertoa, millainen olen.. Mutta kaipa minä miellän itseni aika positiiviseksi ja iloiseksi, toisinaan vähän lapselliseksikin. Innostun hurjan helposti asioista ja olen luonteeltani kovin aktiivinen - en viihdy paikoillani kotona! Liian usein toimin ensin ja mietin vasta jälkeenpäin, oliko toiminta nyt kannattavaa ja fiksua.

Mikä puhelin sinulla on?
iPhone 4S

Ilman mitä tavaroita et voisi elää?
Puhelinta, hammasharjaa ja ripsiväriä. Puhelimesta nyt vain olen hurjan riippuvainen, en pärjäisi ilman ollenkaan. Siellä on kaikki viestit, sähköpostit, musiikki, kuvat, kalenteri... Hammasharja on vain must ja ilman ripsiväriä vaaleat ripseni eivät näy ollenkaan!

Mistä aamupalasi yleensä koostuu?
Olen aivan hirvittävän huono ja kamala aamuihminen - olen täysin kykenemätön toimimaan tai saatikka kommunikoimaan. Herään niin myöhään kuin mahdollista ja aamupalalla kykenen vaivoin vain kaatamaan itselleni kahvia ja muroja kippoon.

Lempivaatteet?
Huppareita omistan ihan liikaa!

Ei kai sitä tämän ikäisenä saisi myöntää, mutta tykkään huppareista. Perus arki- tai työvaatteet mulla on pillifarkut ja joku huppari tai villapaita. Palelen niin helposti, että joudun käyttämään lämpimiä vaatteita alkusyksystä pitkälle kevääseen. Kesällä kun on oikeasti lämmintä, tykkään käyttää erilaisia toppeja ja shortseja. 

Millainen on Essi huonolla tuulella?
Ärsyttävä! Olen huono peittämään tunteitani ja huonotuulisuuteni näkyy kyllä kilometrien päähän. Huonolla tuulella mökötän ja kiukuttelen, mutta en sentään heittele tavaroita.


Entä hyvällä?
Samoin kuin huonolla tuulella ollessani, en osaa peittää tunteitani myöskään silloin kun olen erityisen hyvällä tuulella. Hymyilen ja nauran paljon, toiset sanoo että hypin seinille kun en hillitse itseäni B)

Lempiruokasi?
Olen todella nirso, mutta tykkään erilaisista salaateista ja perus ruokana makaronilaatikko taitaa olla edelleen lemppari.

Lempiohjelmasi?
Katson nykyään todella vähän telkkaria, enkä taida tällä hetkellä seurata yhtäkään sarjaa. Paavo Pesusieni on kuitenkin kaikkien aikojen paras ohjelma!

Silmiesi väri?
Vihreät. :)

Onks sulla ig tai ask?
Meinaakohan ig instagramia? Se löytyy ja käyttäjätunnuskin on näkyvillä tuossa blogin oikeassa reunassa (essimon). Tuohon toiseen sovellukseen mulla ei ole tunnuksia..


Missä haluisit tai millaisia töitä haluisit valmistumisesi jälkeen?
Itseasiassa työskentelen jo nyt täyspäiväisesti oman alani hommissa ja luultavasti jatkan samassa tehtävässä myös valmistumiseni jälkeen. Jossain vaiheessa haluaisin kokemusta lastensuojelusta, mutta joitain suunnitelmia mulla on myös jatkokouluttautumisen suhteen.
Mikä näistä on sun mielestä se kaikkein tärkein hevonen Julita, Winnie, Axsu, Harri?
Tällä hetkellä Harri, koska se on ainoa jonka kanssa olen tekemisissä. Jatkossa Aksukin tulee olemaan harrastuskaveri vain noin kerran viikossa, eli Harri tulee jatkossakin olemaan se "ykköshevonen", joka on mulle käytännössä kuin oma.

Juli oli mulle käsittämättömän tärkeä todella pitkään, teinhän sen kanssa hommia vuodesta 2005 saakka. Toisaalta Winnie taas oli ehdottomasti tärkeämpi viimeiset pari vuotta, kun sain pitää sitä kuin omaani ja kehittyä yhdessä sen kanssa. Kun nyt olen joutunut luopumaan lopulta molemmista, en oikein osaa sanoa, kumpi oli "elämäni tärkein hevonen".

Mikä hevonen on sinulle tällä hetkellä kaikista tärkein?
Kyllä se on Harri. Eipä minulla tällä hetkellä muita hevosia oikein olekkaan ja Harri nyt tuntuu melkein omalta hevoselta. :)


Milloin alat hyppäämään Aksulla?
No nyt alan pikkuhiljaa olla siinä kunnossa, että voisin varmaan aloittaa työskentelyn Aksun kanssa. Lihaskunto alkaa olla sen verran kohdillaan, että hyppäämisestä tuskin on hurjan suurta ylimääräistä riskiä leikatulle lavalle. :) Joka tapauksessa aloittelen Aksulla sitten aikanaan ensin ihan tasaisella ja pikkuhiljaa lähdetään yhdessä tutustumaan taas esteisiin.
Ponit on pop!
Millaisista hevosista pidät?
Erityisesti tykkään poneista. Vähän raskaamman rakenteisista ja varmajalkaisista, pikkuisen vekkuleista ja esteistä innostuvista poneista. Ulkonäöllisesti silmää miellyttää tupsujalkaiset ja erikoisen väriset yksilöt. Roduista mainittakoon vaikka irlannincob, welsh cob, haflinger..

Jos taas vastataan ihan suoraan kysymykseen, niin hevosissa tykkään pienestä koosta, kevyestä ratsastettavuudesta ja selväpäisyydestä. Hevosten ollessa poneja isompia arvostan erityisesti helposti istuttavaa liikettä. Ratsastettavuudessa pätee samat jutut kuin poneissakin, vaikkakaan ison hevosen kanssa en arvosta niinkään sitä "pilkettä silmäkulmassa" tai esteillä hurjasti innostumista. Hevosista en yleisesti tykkää siksi, että tunnen itseni niiden selässä niin pieneksi ja voimattomaksi. Ponin kanssa tunnen pärjääväni paremmin enkä säikähdä pelleilystäkään.

Nimeä kolme "elämäsi hevosta"
Juli, Winnie ja Mape, ensimmäinen hoitoponini.
Kuinka usein saat liikuttaa Harria?
Harri on periaatteessa ihan vapaassa käytössäni. Sillä käy vuokraaja 1-2 päivänä viikossa, mutta mikään ei estä minua käymästä samoina päivinä vielä esimerkiksi tekemässä kevyitä maastakäsittelyjuttuja tai taluttelulenkkejä jos niin haluan. Pääasiassa käyn kuitenkin Harrilla 3-5 päivänä viikossa.

Miksei Harrin omistaja itse ratsasta sillä?
Harrin omistaja asuu ulkomailla ja on jättänyt Hartsan asumaan vanhemmilleen Suomeen, koska se ei kuitenkaan kestäisi päivittäistä rankkaa treenaamista.

Miksei Harrilla hypätä?
En tiedä onko Harrilla ikinä edes hypätty, se on aivan henkeen ja vereen kouluhevonen. Iän myötä myös jaloissa alkaa olla häikkää, joten hyppääminen ei tule kysymykseenkään. Normaalia käyttöä Hartsa kuitenkin kestää vielä hienosti.

Onko Harri "unelmiesi hevonen"?
No eipä oikeastaan, ei lähellekkään. Harri on iso, kouluhevonen, pitkäjalkainen, kapean mallinen ja varsin vauhdikas ja herkkä. Unelmieni hevonen taas on raskasrakenteisempi estepainoitteinen poni, mielummin vähän eteenpäinratsastettava kuin pidäteltävä kuumakalle. Vaikkei Harri olekkaan missää mielessä "unelmieni hevonen", tykkään siitä kyllä valtavasti niin ratsastettaessa kuin ihan persoonanakin. Mikäli omaa hevosta olisin etsiämässä, en kuitenkaan hakisi mitään Harrin kaltaista.

Kuullaanko metsäkylästä vielä sun blogissa?
Metsäkylästä olen postaillut aikoinaan enemmänkin, kun vuokrasin siellä yksityistä ponia ja liikuttelin suhteellisen paljon tuntiheppoja. Sittemmin postailu on rajoittunut vain Julin ja Winnien kanssa puuhailuun ja loppunut nyt kokonaan, kun Winnie on myyty ja Juli lopetettu. Minulla ei siis ole nyt mitään kerrottavaa ja postailtavaa tuosta tallista.

Tuutko vielä Metsäkylään käymään?
Kuten tuohon postailuunkin tulee, niin eipä minulla siellä mitään syytä ole varsinaisesti käydä, kun tallissa ei ole tuttuja ja tärkeitä heppoja.
3

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat