Lauantaina ja sunnuntaina oli tarkoitus saada ratsastaa se Penni poni, mutten ehtinytkään ponin selkään kumpanakaan päivänä... Meni siis kunnolla metsään nekin suunnitelmat, mutta menen varmaan seuraavalla viikolla käymään ratsastamassa Pennin ja sen naapurissa asuvan russ-ponin, joka on alkanut käyttäytyä vähän huonosti. Harmittaa kyllä ihan sikana etten ehtinytkään ratsastaa, kun viime kerrasta on ihan todella paljon aikaa kun olen Pennillä päässyt menemään :( Mutta pitää lähteä sitten ensi viikolla ihan erikseen, että tulee varmasti ratsastettua.
Sunnuntaina päätin sitten osallistua kuitenkin halloweenkisoihin Winnien kanssa. Puomiluokassa oli tehtävinä vain puomien ylityksiä, puomikuja ja tötteröiden pujottelua. Puomeihin ja tötteröihin ollaan jo aikaisemmin tutustuttu, niin radan ei olisi pitänyt olla ponille mikään ongelma. Kun kisat kerran oli naamiaiskisat, niin väänsin ponille vihreät pintelit ja letitin harjan, niin poni sai olla pieni dinosaurus. En alkanut väkertää mitään kunnon pukua, kun en voinut olla varma että poni sietää sitä päällään. Pintelit jalassaan Winnie seisoi karsinassa ehkä 15 min ja sinä aikana se oli yrittänyt kovin kuoriutua etujalkojen kääreistään. En ymmärrä miten poni voi itsekseen edes saada pintelit niin solmuun! Ei ollut siis saanut niitä auki, vaan oli rullannut ne aivan ihme mykkyrään.
Verkkaryhmässä oltiin vain kahden muun ponin kanssa, pomminvarman Julitan ja selväpäisen Prinssi- shettiksen, joka sekin osallistui talutettuna. Ensimmäiset kaksi minuuttia Winnie käyttäytyi nätisti, mutta jäädessään toiseen päätyyn yksin, se sanoi sopimuksen irti ja hyppäsi ihan kunnolla pystyyn. Se oli ihan selvästi pelkkää kiukuttelua, eikä mikään pelokas pakoyritys. Seuraavan 10 minuuttia poni kulki vaihdellen joko tosi nätisti tai riekkuen ympäriinsä hyppien, pukittaen, hyppien pystyyn ja riehuen mun ympärillä. Kyllä sai taas hävetä ponia kun tämä näyttää että "Kato mamma mitä mä osaan!"... Yleisössä pienten lasten äidit vaan haukkoi henkeä ja sai ponista todella hyvän kuvan. Siis juuri näitä juttujahan me ollaankin ponin kanssa koko aika treenattu.. Hyvä se on selitellä että kyllä tämä normaalisti käyttäytyy eikä ole koskaan ennen ollut tällainen :) Ei siis päästy edes suorittamaan rataa, vaan meidät heitettiin ulos verkan aikana, kun ei poni osannut käyttäytyä. Sinne meni siis nekin lähtömaksut, letitykset ja muut.. Olisi vain pitänyt jättää leikki väliin ja mennä ratsastamaan.
Tiedossa on siis tiukka ja ankara tehotreeni. Poni ei saa saada enää yhtään periksi missään asiassa ja sen täytyy lopettaa pystyyn hyppiminen nyt ennen kuin se alkaa oppia, että sillä saa tahtonsa läpi. Seuraavalla kerralla otetaan joku supervarma poni (=Julita) maneesin toiseen päähän vain seisomaan, kun Winnie joutuu työskentelemään yksin toisessa päässä, eikä pääse tilanteesta pois riehumalla. On niin kummallista, kun yksin ollessaan tamma pärjää vallan mainiosti, mutta ryhmässä se ei tahdo jäädä yksin, vaan mököttää ja kiukuttelee kunnes pääsee toisten luo.
3
Sunnuntaina päätin sitten osallistua kuitenkin halloweenkisoihin Winnien kanssa. Puomiluokassa oli tehtävinä vain puomien ylityksiä, puomikuja ja tötteröiden pujottelua. Puomeihin ja tötteröihin ollaan jo aikaisemmin tutustuttu, niin radan ei olisi pitänyt olla ponille mikään ongelma. Kun kisat kerran oli naamiaiskisat, niin väänsin ponille vihreät pintelit ja letitin harjan, niin poni sai olla pieni dinosaurus. En alkanut väkertää mitään kunnon pukua, kun en voinut olla varma että poni sietää sitä päällään. Pintelit jalassaan Winnie seisoi karsinassa ehkä 15 min ja sinä aikana se oli yrittänyt kovin kuoriutua etujalkojen kääreistään. En ymmärrä miten poni voi itsekseen edes saada pintelit niin solmuun! Ei ollut siis saanut niitä auki, vaan oli rullannut ne aivan ihme mykkyrään.
Verkkaryhmässä oltiin vain kahden muun ponin kanssa, pomminvarman Julitan ja selväpäisen Prinssi- shettiksen, joka sekin osallistui talutettuna. Ensimmäiset kaksi minuuttia Winnie käyttäytyi nätisti, mutta jäädessään toiseen päätyyn yksin, se sanoi sopimuksen irti ja hyppäsi ihan kunnolla pystyyn. Se oli ihan selvästi pelkkää kiukuttelua, eikä mikään pelokas pakoyritys. Seuraavan 10 minuuttia poni kulki vaihdellen joko tosi nätisti tai riekkuen ympäriinsä hyppien, pukittaen, hyppien pystyyn ja riehuen mun ympärillä. Kyllä sai taas hävetä ponia kun tämä näyttää että "Kato mamma mitä mä osaan!"... Yleisössä pienten lasten äidit vaan haukkoi henkeä ja sai ponista todella hyvän kuvan. Siis juuri näitä juttujahan me ollaankin ponin kanssa koko aika treenattu.. Hyvä se on selitellä että kyllä tämä normaalisti käyttäytyy eikä ole koskaan ennen ollut tällainen :) Ei siis päästy edes suorittamaan rataa, vaan meidät heitettiin ulos verkan aikana, kun ei poni osannut käyttäytyä. Sinne meni siis nekin lähtömaksut, letitykset ja muut.. Olisi vain pitänyt jättää leikki väliin ja mennä ratsastamaan.
Tiedossa on siis tiukka ja ankara tehotreeni. Poni ei saa saada enää yhtään periksi missään asiassa ja sen täytyy lopettaa pystyyn hyppiminen nyt ennen kuin se alkaa oppia, että sillä saa tahtonsa läpi. Seuraavalla kerralla otetaan joku supervarma poni (=Julita) maneesin toiseen päähän vain seisomaan, kun Winnie joutuu työskentelemään yksin toisessa päässä, eikä pääse tilanteesta pois riehumalla. On niin kummallista, kun yksin ollessaan tamma pärjää vallan mainiosti, mutta ryhmässä se ei tahdo jäädä yksin, vaan mököttää ja kiukuttelee kunnes pääsee toisten luo.