torstai 30. elokuuta 2012

Winnie moi!

Eilen odottelin Essiä saapuvaksi taas iltaan asti. Tyttöä ei näkynyt, mutta joku toinen ihminen erehtyi karsinasta! Kyllä mun karsinan ovea aukoo aika monet ihmiset, mutta yleensä ne joko hakevat minut tarhaan tai tuovat ruokaa. Tuo kaveri tuli ihan sisälle asti ja alkoi harjata minua, olin aivan vakuuttunut että se on sekoittanut minut toiseen hevoseen! Olin hieman hätääntynyt, etenkin siinä vaiheessa kun tämä ihminen vielä varusti minut ja lähti viemään maneesille päin! Voi apua, missä Essi on?!

Essi oli myöhässä, MUR! Se ilmestyi maneesiin siinä vaiheessa kun olin ehtinyt kävellä hetken aikaa. Silmäilin omaa ihmistäni kysyvästi ja syyttävästi, mutta jatkoin kiltisti töitä uuden ratsastajani kanssa. Essi aina välillä kehui ja rauhoitteli mua kun kuljin ohi, se tuntui kivalta.

Eipä se uusi ihminen selässäni nyt niin kamalan pelottava ollutkaan, kyllä sen kanssa pystyi ihan rauhassa vähän töitäkin tekemään. Pohkeenväistöissä yritin kyllä vähän huijata ja luistaa hommista, mutta Essi mennä möläytti, että osaan kyllä laittaa jalkani ristiin ja sitä voi minulta vaatia. Pöh!

Laukkaaminen oli aika jännittävää, taisi olla ratsastajanikin mielestä. En oikein halunnut nostaa laukkaa, vaan kiihdytin mielummin ravia oikein lujaksi, josko ratsastajani tyytyisi siihen! Eipä se kuitenkaan riittänyt, joten nostin kyllä laukan muutaman kerran. Aika lujaa minä menin kun vähän jännitti, mutta selviydyin kuulemma kuitenkin hienosti.

Tunnin lopuksi minuun oltiin taas oikein tyytyväisiä, niin Essi, opettaja kuin ratsastajakin. Tuo sama ihminen kuulemma kiipeää selkääni taas tasan viikon päästä. Ihan kiva juttu, kun ehdittiin kuitenkin vähän tutustua!



Tänään Essi tulikin tallille jo aamulla, en ollut ehtinyt käydä edes ulkoilemassa vielä. Jalkoihini puettiin suojat, joihin olen muuten alkanut jo tottua. Aluksi en oikein ymmärtänyt mitä ne jutut jaloissani oikein oli ja omatoimisesti riisuin itseni niistä, tai väänsin suojat tarroineen ainakin aivan solmuun. Nyt kuitenkin olen oppinut että suojia ei tarvitse järjestellä itse, ne puetaan hyppäämistä varten.

Lähdettiin maneesille päin, mutta matkalla tuli vähän ongelmia. Tallin pihassa vapaana vaelteleva pienen pieni hevonen Lady juoksi todella lujaa mun eteen ja esti minua liikkumasta! Se oli todella kummallista, tuo pieni hevonen kierteli ja kaarteli edessäni ja lopulta ravasi perässäni maneesin ovelle asti, kun pääsin siitä ohi. Ovella se yritti tunkea mukaan maneesiin ja siinä vaiheessa minä meinasin jo vähän hermostua! Essi ajoi tuon luonnottoman pienen kaviokkaan pois ja päästiin rauhassa maneesiin sisälle. Mutta voi kauhistus, maneesissa sisällä tapahtui jotain! Koko hallin poikki luikerteli pitkä vihreä käärme, jonka toisesta päästä suihkusi kamalasti vettä. Se oli aika jännittävää, mutta muistin pian ettei sitä tarvitsekkaan pelätä. Olen tutustunut vesiletkuun jo aikaisemmin ja tiedän, ettei se hyökkää päälleni. Vähän tuo letku rajoitti liikkumistani, kun jouduttiin kiertelemään sitä. Ei se minua oikeastaan haitannut, toisin kuin se, että pikkuhevonen Lady murtautui sisään maneesiin! Se oli kiertänyt maneesin toiselle puolelle ja tuli pienestä avoimesta sivuovesta sisälle, sehän on tarkoitettu ihmisille! Lady tuli luokseni taas täyttä laukkaa, eikä olisi halunnut millään lähteä pois. Kun se sitten ajettiin pihalle, niin se huuteli oven takana mulle vielä pitkään. Muutaman kerran vastasinkin sille.

Ei siis päästykkään hyppäämään kovin paljoa, kun letku oli tiellä. Tehtiin töitä ihan normaalisti ja lopuksi sain hypätä muutaman hypyn, kun Essi oli kerran luvannut että pääsen loikkimaan.

5

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Hymyilevä villiponi



Eilen työskentelin Winnien kanssa taas maastakäsin. Treenattiin paljon peruutuksia ja väistämistä etenkin takaosalla. Hevosen kun pitäisi väistää ihmistä niin etu- kuin takaosallaankin kun siihen vain kohdistetaan painetta ihan fyysisesti tai vain elekielellä. Winnie on viimeaikoina kehittynyt taas etenkin peruuttamisessa, mutta se näytti ymmärtävän myös idean takaosan väistätykseen. Kävelin päättäväisesti kohti hevosen takaosaa mielessäni ajatus siitä, että tahdon sisemmän takajalan liikkuvan ensimmäisenä. Alkuun poni aloitti liikkeen etujaloillaan, mutta lopulta se väisti takaosallaan askeleen- pari ja pysähtyi, kun itse taas rentouduin ja väistin paineen pois. Hieno poni!

Treenattiin myös hetki pallon kanssa. Winnie kun tykkää kyllä tuuppia sitä turvallaan, mutta jaloillaan se ei oikein tahtoisi siihen koskea. Niimpä opetin Winnielle pallon kuljettamista jaloilla niin, että ohjasin ponin toiselle puolelle palloa, menin itse vastakkaiselle puolelle ja pyysin sitä tulemaan luokseni. Pitkään poni aina kiersi pallon, mutta väistin itse pois, jolloin poni ei päässyt päämääräänsä palloa kiertämällä. Pikkuhiljaa se alkoi ensin hipaista palloa ja lopulta vain kävellä sitä päin, kun oppi saavansa siitä hyvästä namin.




Lopuksi vielä irtojuoksutin ponin, sillä halusin sen liikkuvan kunnolla ja purkavan energiansa. Winnie kun menee tänään ratsastuskoulutunnille sille ennestään vieraan ratsastajan kanssa, joten en halua lisätä yhtälöön vielä ylimääräisiä energiapiikkejä. Yleensä Winnie ei niin syty irtojuoksutuksesta, mutta tällä kertaa se oli oikein reippaalla päällä - irtojuoksutus oli siis okein hyvä valinta.

Ponin rauhoituttua muisteltiin taas vähän hymyilemistä. Olen yrittänyt opettaa Winnien hymyilemään käsimerkistä ja pientä edistystä on jo tapahtunutkin. Ainakin tämä on harmiton temppu, mikäli poni sen oikein kunnolla joskus vielä oppii. ;) Ketään tuskin kamalasti häiritsee villisti tunneilla hymyilevä poni, kun se ei sentään herkkujen toivossa tarjoa ratsastajalle pystyynhyppimistä tai käy makuulle.















2

tiistai 28. elokuuta 2012

Kesän tallikierros : 3# Ponikumpu

nettisivut: Ponikumpu
tallin sijainti: Naantali
ratsukoita tunnilla: 2
irtotunnin hinta: 28 e
ratsu: Morella
opettaja: Kirsi Laine


Morella, om. Ponikumpu
Tällä kertaa kokeiluvuorossa oli Naantaliin noin vuosi sitten perustettu Ponikummun ratsutalli. Harrastetalli on keskittynyt pääasiassa pienten lasten tunteihin, mutta myös nuorille ja aikuisille on valmennustyyppisiä pienryhmätunteja. Tallin hevoskalustosta noin puolet onkin pieniä poneja ja puolet hevosia.

Heti alkuun täytyy todeta, että kämmättiin Jennin kanssa vähän tunnin varaamisessa. Talli tarjoaa siis lasten ponitunteja, aikuisten ja nuorten pienryhmätunteja sekä vuokraustunteja. Varattiin "irtotunti", joka siis olikin vuokraustunti, eikä valmennustunti. Ohjelmassa siis pääosin itsenäistä ratsastusta, joka toimi kyllä hyvin keinona tutustua ratsuihin ja talliympäristöön. Oikein mukava vaihtoehto siis tämäkin!

Saatiin varattua tunti aamupäiväksi, maanantaille kello 10. Mahdollisuus ratsastaa aamulla on varmasti monelle iso plussa, mikäli esimerkiksi työt ajoittuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Harrastetallina Ponikumpu oli oikein esimerkillinen - mukava ilmapiiri ja hyvät puitteet harrastamiseen. Tallialue oli rauhallinen ja sen ympäristöt rajoittuivat kivasti peltoihin, joista osalla on myös lupa ratsastaa. Ratsastajille on siis monipuoliset mahdollisuudet ratsastaa niin kentällä, nurmikentillä kuin maastossakin. Ihana ja erittäin kaunis paikka!

Saatiin Jennin kanssa hakea ratsumme itse niiden tarhoista ja varustaa ne sitten tallin käytävällä. Molemmat saimme allemme puoliveriset tammat, jotka vaikuttivat sopivan tuohon ratsastuskouluun oikein mukavasti. Kiltit ja rauhalliset hevoset oli helppo ja mutkaton varustaa ja käsitellä.

Kentällä saatiin ratsastaa itsenäisesti opettajan antaen välillä pieniä tehtäviä ja neuvoja hevosten ratsastamiseen. Molemmat hevosista oli oikeastaan aika perus ratsuja ilman suurempia ongelmia. Tunnin lopuksi päästiin vielä pienelle maastokävelylle tallin alueiden ympäri.

Tallista jäi mukava mielikuva ja talli erottuu aikaisemmin kokeilemistamme juurikin erilaisen tarjontansa vuoksi. Varsinaiset ryhmätunnit meidän ikäisillemme/tasoisille puuttuu kokonaan, mutta tarjolla on kuitenkin mahdollisuus itsenäiseen ratsastukseen ja yksityiskohtia hiovaan valmentautumiseen. Moni asiakas varmaan hyödyntää tasapuolisesti molempia mahdollisuuksia, jotka täydentävät toisiaan kivasti. Valmentautua voi vaikkapa kerran viikossa tai kahdessa ja vuokrauspäivinä sitten hioa itsenäisesti valmennuksessa opeteltuja asioita.

Yhteenveto:

+ uudet, siistit ja erittäin käytännölliset tilat
+ rauhallinen ja positiivinen ilmapiiri
+ mahdollisuus vuokraamiseen
+ monipuoliset harrastusmahdollisuudet
+ sijainti

- pienikokoinen kenttä ( ymmärtääkseni ollaan mahdollisesti suurentamassa?)


7

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Mamman kulta hammaslääkärissä

Winnie on keskiviikkoisen kaatumisen jälkeen ollut ihan normaali ja hyvä ratsastaa. Ollaan hiottu vähän vanhaa kouluohjelmaa ja treenattu siirtymisiä kaikissa askellajeissa.

Tänään Winniellä oli kauan odotettu hammaslääkäriaika, eli raspaaja. Tunsin oloni ihan hevosenomistajaksi, kun sovin eläinlääkärin kanssa sopivaa ajankohtaa ja lopulta avustin itse toimenpiteessä.

Winnie oli keväällä ollut hankala rokottaa - se oli riehunut ja hyppinyt karsinassa kun sitä oli yritetty pistää. Eläinlääkäri oli siis varannut mukaan rauhoittavaa tahnaa, joka minun olisi tarvittaessa pitänyt hieroa ponin kielen alle. Päätettiin kuitenkin kokeilla rauhoittamista ihan piikillä, kun ponilla oli nyt kerran tuttu ja turvallinen ihminen mukana hommassa. Winnie hoiti homman todella nätisti ja asiallisesti, aivan rauhassa! Eläinlääkäri sai rauhassa pistää ja laittaa rauhoittavan aineen suoraan suoneen, päästiin siis aloittamaan raspaaminen paljon nopeammin, kun suonensisäisesti aine vaikuttaa paljon nopeammin.

En ollut koskaan aikaisemmin ollut mukana hevosen raspaamisessa enkä edes muistaakseni ole sellaista lähietäisyydeltä nähnyt, joten en oikeastaan tiennyt mikä hommani tuon toimenpiteen avustamisessa olisi. Luulin että lähinnä paijaan ja rauhoittelen hevosta, mutta jouduin oikeasti töihin! Poni meni aivan veteläksi rauhoittavasta lääkkeestä, joten jouduin siirtelemään sitä parempaan asentoon ja lopulta kannattelemaan sen todella painavaa päätä olkapäälläni, että eläinlääkäri sai hoidettua raspaamisen rauhassa. Totesinkin, että Winnie tarvitsisi pienen määrän rauhoittavaa ainetta joka ikiseen aamupuuroonsa, jos siitä kerran tulee näin mukava, rauhallinen ja helposti käsiteltävä. ;)

Winnien raspaushistoriasta ei tiedetty mitään, ei ollut varmaa, oliko sitä edes koskaan aikaisemmin raspattu. Tilanne suussa ei kuitenkaan ollut mikään kovin paha. Takahampaissa oli jonkin verran piikkejä, etuhampaissa vain vähäsen. Jos oikein ymmärsin, niin yläleuassa oli molemmilla puolilla sudenhampaat, alhaalla niitä ei ollut. Vasemmalla puolella ollut hammas oli niin pikkiriikkisen pieni, että eläinlääkäri poisti sen pihdeillä. Hammas oli ihan mikroskooppisen pieni, kuulemma pienin mitä eläinlääkäri oli yhdeltäkään hevoselta koskaan poistanut!

Nyt pitäisi siis ponin purukalusto olla kunnossa, huomenna saa halutessaan jo laittaa kuolaimet suuhun. Voi olla, että annan piikkien aiheuttamien pienten haavautumien parantua päivän- pari, ennen kuin kokeilen taas kuolaimia. Keskiviikkoon mennessä on kuitenkin pakko kuolaimiin totuttautua, kun Winnie on silloin menossa ihan ensimmäiselle ratsastuskoulutunnilleen vieraan ratsastajan kanssa. Itse olen menossa paikalle neuvomaan ratsastajaa ja rauhoittelemaan mamman kultamussukkaponia. Toivotaan että kaikki sujuu hyvin!




1

lauantai 25. elokuuta 2012

Vastauksia!

Kysymyksiä tulikin parissa päivässä jo todella paljon, joten tässä vastaukset kaikkiin tähän mennessä kysyttyihin kysymyksiin. Lisää kysymyksiä saa vielä esittää, vastailen niihin loppuviikosta. :)

ESSI


Kuinka pitkä olet?
159 cm

Asutko yksin ja millaisessa kämpässä?
Tällä hetkellä asun vielä vanhempieni luona.

Opiskeletko vai käytkö töissä?
Sekä että. Opiskelen ammattikorkeakoulussa ja teen töitä kaupassa iltaisin ja viikonloppuisin.

Mikä susta tulee "isona" tai mikä on sun unelma-ammatti?
Ainakin näin alkuun musta tulee sosionomi, mutta ei se unelma-ammattini ole. Oikeastaan en enää edes tiedä mitä haluaisin opiskella, mutta olen kiinnostunut työskentelemään lasten ja nuorten kanssa erilaisissa tukitoimissa.

Voisitko työskennellä hevosalalla?
Haluaisin yhdistää hevoset nuorten tukemiseen ja auttamiseen, mutta en haluaisi työskennellä kokopäiväisesti hevosten parissa esimerkiksi ratsastuksenopettajana tai tallityöntekijänä.

Onko sulla poikakaveria?
Tällä hetkellä en seurustele. Eipä oikeastaan riittäisi aikakaan ;)

Mitä hevoskirjoja luet?
Olen aika kärsimätön lukija, joten pääosin "lukemiseni" on kirjojen selaamista. Selailen paljon hevostietokirjoja niin ratsastuksesta kuin hevosten käsittelystäkin.

Paljonko vietät aikaa koneella päivittäin?
Liikaa! Toisinaan on niin kiirettä etten ehdi käydä koneella ollenkaan, mutta toisinaan pelkästään blogin päivittämiseenkin menee useita tunteja videoiden ja kuvien muokkauksineen..

Mitä muuta harrastat hevosten lisäksi?
No aikaa ei oikeastaan muuhun jää. Tykkään valokuvata ja soittaa pianoa (kävin tunneilla n. 12 vuotta), mutta aika ei riitä säännölliseen harrastamiseen ja harjoitteluun.

Lempi blogisi?
Taitaa olla Ponin Boxi!

Onko "varusteurheilusta" tullut sinulle pakkomielle?
No eipä oikeastaan. Pakkomielteestä voi puhua siinä vaiheessa kun kaikki rahat menee varusteisiin, joita ei ehdi edes käyttää. Tykkään toki pukeutua kivan näköisiin merkkivaatteisiin, mutta ne tulevat kyllä aina kovaan käyttöön ja tarpeeseen. :) Enkä kyllä ole edes varusteurheilija pahimmasta päästä!


RATSASTUS

Kuinka isoja esteitä olet hypännyt ? Mikä on isoin ?
Siinä metrin kieppeillä on suurimmat esteet olleet.

Millanen olis sun unelmahevonen, onko Winnie sellanen?
Pitkään ajattelin, että unelmahevoseni olisi suurehko tupsujalkainen tukkajumala - friisiläinen tai vaikkapa irlannincob. Luonteeltaan se olisi kiltti ja sosiaalinen, oppimishaluinen ja täydellinen hevonen temppujen opettamiseen ja varusteettomaan ratsastukseen. Siinä samassa se olisi kuitenkin kapasiteetikas niin esteillä kuin koulussakin ja voisi opettaa mua eteenpäin. Nyt kuitenkin kun olen Winnien kanssa ollut tiiviisti yhdessä, en osaa kuvitella sitä parempaa hevosta itselleni, vaikka se onkin "väärän värinen, liian nuori, liian osaamaton, liian vaikea ja liian pieni".


Jos saisit oman hevosen olisiko se winnie vai joku toinen hevonen?
Kyllä se olisi Winnie. :) En ole koskaan ennen törmännyt toiseen hevoseen joka sopisi itselleni yhtä hyvin.

Mikä on sun suosikki kouluratsastusliike?
Tykkään avotaivutuksista, vaikken niitä kunnolla osaakkaan ratsastaa. :)

Entä suosikki estetehtävä?
"Se pyörii sittenkin" on yksi lempitehtävistäni. Tehtävää voi ratsastaa pitkillä ja lyhyillä teillä, treenaten niin istuntaa, kääntämistä, uusintateitä, johtamista sekä myös oikeassa laukassa esteeltä laskeutumistakin. Tästä pääset kurkkaamaan videon kyseisestä tehtävästä.

Paljonko sulla menee kuukaudessa rahaa hevosteluun?
En ole laskenut enkä oikeastaan halua tietääkkään :D Tällä hetkellä ei niin hirmuisesti, mutta ensi kuusta eteenpäin taas enemmän.

Tuutko ratsastaa keiramolle vielä joskus?
Tykkäsin kyllä paikasta ja hevosista, voipi olla että joskus eksyn kokeilemaan vielä estetunnille!

Kumpi on ollut kivempi paikka, keiramo vai Varjo-Talli?
Molemmissa oli omat hyvät puolensa. Pidin ehkä enemmän Varjo-Tallin ratsustani, mutta toisaalta Keiramon opetus oli enemmän omaan makuuni. Seuraavalla viikolla on muuten vuorossa Naantalin Ponikumpu!

Pahin tippumisesi?
Taisin olla lukion toisella luokalla kun mursin selkäni tiputtuani ponin selästä. Kyseinen poni riehui silmittömästi ja heitteli valtaisia pukkirodeoita niin kauan kunnes sai minut alas selästään. Tipuin tunnin aikana kahdesti, jonka jälkeen ponia juoksutettiin 10 min ja minut laitettiin takaisin selkään. Jatkoin estetunnin loppuun saakka ja lähdin tunnin jälkeen suoraan sairaalaan. Yhdessä alimmista selkänikamista oli hiusmurtuma, vaikka päälläni oli ollut turvaliivi. Se oli vain selästä muutaman sentin liian lyhyt.

Kauanko olet ratsastanut?
Aloitin ratsastuksen 11- vuotiaana, joten takana ratsastusvuosia on nyt kymmenen.

Hyvät ja huonot puolesi ratsastajana?
Ratsastan pehmeällä kädellä, mutta olen liian kärsimätön ja luovutan liian helposti. 

Tavoitteesi ratsastuksessa?
Tahtoisin vakauttaa istuntaani ja oppia paremmaksi niin esteillä kuin koulussakin. Tällä hetkellä etenen kuitenkin Winnien tavoitteiden mukaan, joten pyritään nyt hevosen tahdissa 60 cm luokkiin, eikä omassa tahdissani 80-90 cm luokkiin hyppäämään. 

Onko sulla aluelupaa, jos ei aijotko hankkia?
Ei ole enkä aijo ainakaan nyt vuoteen hankkia, koska en tule sitä tarvitsemaan. Luultavasti ja toivottavasti Winnie toimii kilpahevosenani siinä määrin mitä nyt kilpaillaan, eikä tuo tamma ole lähelläkään aluetason ratsua. :)

Minkä tasoinen olet?
Tuskin valehtelen kovin paljon jos sanon että heB/re80?

Käytkö valmennuksissa taikka kisoissa paljon?
En valitettavasti. :( Haluaisin käydä enemmän. Tähän asti kisat on rajoittuneet Metsäkylän omiin kisoihin siinä määrin kun mulla on edes ollut hevosta alla, enkä ole vieläkään löytänyt/saanut aikaiseksi etsiä sopivaa valmentajaa jonka tunneilla alkaa käydä. Yksi valmentajaehdokas olikin jo, mutta hän muuttaa kauas Turusta ensi kuussa.

Jos winnie myytäisiin, missä todennäköisesti jatkaisit ratsastusta vaiko etsisitkö uuden hevosen vuokralle?
Tällä hetkellä luulen, että siinä tapauksessa lopettaisin koko ratsastuksen ainakin joksikin aikaa. Tuntuisi niin turhalta alkaa etsiä maailman parhaan tilalle toista, joka ei mitenkään voi täyttää toiveita. Tunneille en kuitenkaan palaisi, vaan lopulta varmaan etsisin uuden vuokrahevosen.

Kauanko kävit tunneilla metsäkylässä?
Hmm olisinkohan käynyt noin 7-8 vuotta? 

Kivoin hevonen Metsäkylässä Winnien ja Julitan jälkeen?
Tähän on vaikea ja oikeastaan turhakin vastata, kun en tunneilla käy enkä siis oikeastaan ole kiintynyt muihin tallin nykyisiin hevosiin. Teemu-poni on mukava liikuttaa ja Röllillä ratsastin aikoinaan enemmänkin estetunneilla. Entinen ja nykyään edesmennyt tuntihevonen Asta oli mulle tärkeä.

Kuinka kauan olit ratsastanyt ennen, kun hyppäit ensimmäisen kerran?
Taisin olla ratsastanut tasan 10 kertaa. Ensin pääsin ratsastamaan isäni työkaverin hevosella, minkä jälkeen ostettiin heti kymppikortti Metsäkylään. Pääsin heti kavereideni kanssa samaan ryhmään ratsastamaan ja tein samoja tehtäviä kuin nämä 2-4 vuotta ratsastaneet. Näinpä siis pääsin hyppäämään jo todella aikaisin.

Esteet vai koulu?
Esteet, vaikkakin olen kyllä tykästynyt nyt myös kouluratsastukseen, kun se on alkanut Winnien kanssa sujua.

 Millä eri talleilla oot ratsastanu?
Tätä on kysytty aikaisemminkin! :D Jos kaikki satunnaiset yhden kerran kokeilutkin lasketaan mukaan, niin olen käynyt Metsäkylässä, Artukaisissa, ML Pedantissa, Alvalla, Keiramolla, Varjolla, Mäkisellä, Jaakkolan islanninhevostallilla, Kotimäellä, Naantalin ratsupihassa, Ruskon Ratsastuskeskuksella, Onnenperän tallilla ja varmasti vielä jossain muuallakin... Lisäksi olen ratsastellut ties missä yksityistalleilla.

Kenen pitämillä tunneilla aloitit ratsastuksen?
Taisin aloittaa Maija Väinölän ryhmässä. :)

BLOGIN ULKOASU, VIDEOT JA KUVAT

Millä teet sun bannerin?
Gimpillä

Milloin vaihdat blogisi ulkoasun (olen kyllästynyt jo tähän tylsän harmaaseen :D)
Toiveisiisi on vastattu, ulkoasu on vaihdettu! En itsekkään pitänyt edellisestä ja nyt vihdoin sain itseäni niskasta kiinni ja sain aikaiseksi hankkia uuden. :)

Voisitko vastata kysymyksiin videolla? :)
Kysymyksiä on niin paljon, että videosta tulisi tunnin mittainen kun en kuitenkaan onnistuisi vastaamaan lyhyesti ja parilla sanalla :D Tekstimuodossa jokainen voi lukea vastaukset juuri itseä kiinnostaviin kysymyksiin, kun videolla on kurja kelailla videota eteenpäin tylsien kysymysten kohdalla. :)

WINNIE

Milloin tutustuit eka kertaa Winnieen?
Winnie tuli metsäkylään viime vuonna 1.10 ja ratsastin sillä ensimmäisen kerran heti seuraavana päivänä. Tästä postauksesta voi lukea tuon päivän tapahtumista. :)

Mitkä on Winnien parhaat puolet?
Rohkeus ja yritteliäisyys!


Entä huonoimmat?
Säheltäminen

Oletko tippunut winnieltä?
Jos tämän viikkoinen kaatuminen lasketaan niin sitten. Muuten en ole, mitä ihmettelen kyllä kovasti! Yksi läheltä piti- tilanne sattui kesällä kun ratsastin kentällä ilman satulaa ja poni pelästyi toisessa päädyssä.

Kuinka usein käyt winniellä?
Ponin hoito on tällä hetkellä kokonaan mun vastuulla, eli käyn 5-7 kertaa viikossa.

Maksatko siitä kun käyt winniellä, onko se sulla vuokralla?
Tämän hetkisestä tilanteesta en ole itsekkään täysin selvillä, mutta ihan viralliseksi vuokrahevoseksi Winnie tulee syyskuun alusta. Silloin tamman on tarkoitus tehdä ratsastuskoulutunteja muutamana päivänä viikossa ja itse vuokraan loput päivät.

Eikö winnie ollut myynnissä vähän aikaan sitten, kävikö sillä paljon kokeilijoita?
Winnie on ollut myynnissä oikeastaan lähes koko viimeisimmän vuoden. Siitä on kuitenkin ollut netissä vain muutamia myynti-ilmoituksia eikä sen myyminen ole ollut kovin aktiivista. Koko tuona aikana on sovittu tasan yksi koeratsastus, mikä sekin peruuntui kun kokeilijat löysivät itselleen sopivan hevosen jo ennen Turkuun pääsyä.

Oletko miettinyt sen ostoa?
Olen, varmasti enemmän kuin mitään muuta! Tällä hetkellä en kuitenkaan pysty sitä ostamaan, sillä rahat ei riitä ylläpitoon ilman töissäkäyntiä ja toisaalta taas töissä käydessä ei jää enää aikaa hevoselle. Lisäksi vanhempani ovat kaikkea muuta kuin innostuneita hevosen ostamisesta, joten hyvin suurella todennäköisyydellä joutuisin muuttamaan pois kotoa ja hevosen lisäksi elättämään vielä itseni.

Jos ostaisit sen mille tallille sen veisit?
Harkitsisin vakavasti Naantalin SR tallia, jossa poni pääsisi asumaan pihattoon.

Saatko kilpailla Winnien kanssa?
Saan kilpailla. Käydään ainakin Metsäkylän omissa kisoissa, mutta vähän on ollut myös puhetta siitä, että voitaisiin lähteä tähän johonkin lähelle pikkukisoihin tutustumaankin.


POJU


Ratsastatko enää Pojulla? Missä se on?
En ratsasta, koska poni asuu nykyään omistajiensa luona noin tunnin matkan päässä Turusta. Tarkoitukseni oli viime viikolla käydä ponia tervehtimässä ja ratsastamassa, mutta se olikin taas sairaslomalla. Lähiviikkoina olisi kuitenkin tarkoitus päästä entistä vuokraponia moikkaamaan. :)


JULITA

Hoidatko vielä Julia?
Hoidan kyllä, mutta melko vähissä määrin. Julilla on nykyään vuokraaja muutamana päivänä viikossa ja loput päivät se tekee tunteja. Sillä ei siis ole enää "ylimääräisiä vapaapäiviä" jolloin se kaipaisi hoitoa ja liikutusta, joten hyvin usein annan ponin nauttia omasta rauhastaan, enkä käy sitä väkisin harjailemassa kun tiedän, että tuntiratsastajat taas illalla harjaavat sitä enemmän kuin tarpeeksi. Ponin vuokraaja on kuitenkin kaverini ja ollaankin sovittu, että hoidan ja liikutan ponin hänen vuokrapäivinään silloin kun hän ei itse pääse.

Kuinka monta kertaa olet tippunut julitalta?
Monta! Todella monta! Pikaisten laskujen mukaan ainakin 10.

Juli vai winnie,siis tärkeydeltä?
Kamala kysymys. :( Itseänikin kauhistuttaa sanoa näin, mutta kyllä Winnie taitaa tällä hetkellä olla mulle tärkeämpi. Julitakin on todella tärkeä ja elämäni hevonen, mutta kun Winnien kanssa olen tekemisissä päivittäin ja se on mulle kuin oma poni, niin tällä hetkellä se vie vähän isomman palan sydämestäni.
4

perjantai 24. elokuuta 2012

Säikähyksellä säästyneet

Huh, Winnie liikkuu puhtaasti. Se oli päivällä kuulemma kävellyt normaalin näköisesti tarhaan, joten uskaltauduin kiipeämään sen selkään eilen illalla. Muuten olisin taluttanut ja ottanut varman päälle, mutta oma jalka ei kestä kunnolla kävelemistä, niin ratsastaminen oli liikutuksen kannalta ainut vaihtoehto.

Winnie oli normaali reipas itsensä. Se askelsi tahdikkaasti ja varasi painoa tasapuolisesti kaikille jaloille. Työskentelin ponin kanssa käynnissä puolisen tuntia aloittaen pitkin ohjin ja vähitellen ponia kuunnellen siirtyen vaikeampiin tehtäviin. Pysähdyksiä ja temponvaihteluita, voltteja, pohkeenväistöjä ja lopuksi vähän avotaivutuksia. Vaikka yritin miten vääntää ponin jalat solmuun, se ei vängännyt vastaan tai kieltäytynyt tekemästä. Pätkä raviakin otettiin ja se oli pehmeää ja puhdasta. Kaipa poni ihan oikeasti on kunnossa ja selvisi kaatumisesta vain säikähdyksellä.

Tänään siis jatkuu suht normaali liikutus, tottakai hevosta kuunnellen ja sen mukaan, miten itse pystyn ratsastamaan. Oikea, eli hevosen alle jäänyt jalkani on polvesta alaspäin jokseenkin kipeä eikä kestä kamalasti painoa jalalla. Kosketusarka se ei kuitenkaan ole, mikä on kovin kummallista. Kyse on lähinnä varmasti siis lihasjumeista, joihin ratsastus voi auttaakkin. Tänään siis jatketaan siinä määrin kuin itse pystyn ratsastamaan. :)
1

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Kaikki paha tapahtuu aina yhtäkkiä ja varoittamatta

Winnie kaatui tänään päälleni. Koska onni oli myötä, ollaan molemmat suurin piirtein kunnossa.

Pikkuveli pitäisi hakea koulusta yhdeltätoista. Kello on vähän yli yhdeksän ja koira on jo lenkitetty, joten ehtisin sittenkin käydä ratsastamassa Winnien ennen kuin haen veljen. Eilen hypättiin, joten tänään olisi rennomman liikutuksen vuoro. Ei olla käyty vähään aikaan maastossa, lähdetäänkin sinne kun viimeksikin sujui niin kivasti ja Winnie kulki rauhallisesti.

Me vain kävellään, en ehkä jaksa vaihtaa kenkiä. Noh, laitan kuitenkin ratsastuskengät jos vaikka innostutaankin laukkaamaan. Enpähän jää jalustimeen roikkumaan jos poni päättää pukittaa mut alas. Winnie tuskin tarvitsee suojia jalkoihinsa, onhan ne väärän värisetkin. No, ei meitä kyllä kukaan metsissä näe, eikä suojia pue kauan. Laitetaan nyt kuitenkin varmuuden varalta.

Vaellellaan metsikössä puolisen tuntia ja tullaan polulta laukkasuoran päähän. Tästä olin suunnitellut kääntyväni kotiin päin hiekkatietä pitkin. Kello on kuitenkin vasta kymmenen, veli pitää hakea vasta tunnin päästä. Kierretään vähän pidempi lenkki!

Pujahdetaan toiseen metsikköön kuten monta kertaa aikaisemminkin. Winnie saa kulkea pidemmällä ohjalla ja valita itse jalansijansa. Toisinaan valitsen ponin puolesta ja ohjaan sen kahdelta polulta helpommalle ja tasaisemmalle. Luulen tehneeni taas oikean valinnan polun suhteen, kunnes ponin jalat katoavat alta. Kuiva sammal olikin irtonaista ja sen alla oli kalliota. Seuraavassa hetkessä makaan maassa ja poni makaa jalkani päällä.

Winnie nousee nopeasti ylös, se on selvästi hölmistynyt. Se hakee jalansijaa ja vaihtelee painoaan puolelta toiselle. Oikeaan etuseen taisi sattua. Nousen itse ylös ja hysteerisenä alan tutkia ponia, joka on kuitenkin ihan rauhallinen. Haavoja ei ole, jalka on päälisin puolin ehjän näköinen. Yritän soittaa hevosen omistajalle, en saa häntä kiinni. Soitan tallityöntekijälle, joka onneksi vastaa, vaikkei olekkaan töissä. Helpotuksen tunne vyöryää ylitseni, en olekkaan metsässä enää yksin hevosen kanssa. Soperran itkuisena mitä on tapahtunut, minulta kysytään olenko itse kunnossa. Aivan sama, kyllä kai. Ponin takia minä soitin..

Winnie kävelee normaalin oloisesti ja pidemmän ohjan saadessaan haukkailee rauhassa ruohoa tienpientareilta. Uskallan taluttaa ponin takaisin tallille. Puolessa välissä matkaa toinen tallityöntekijä tulee pyörällä meitä vastaan, ensimmäinen oli soittanut tälle ja kertonut tilanteen. Vasta tässä vaiheessa omaan jalkaan alkaa vähän koskea, keho antaa siihen luvan. Tallille päästyä winnien jalka kylmätään ja se pääsee tarhailemaan, tallityöntekijät huolehtisivat siitä loppupäivän. Poni ei näytä ontuvan ainakaan selvästi.


Minä pelkäsin, todella paljon. Hetkessä, jona näin hevosen makaavan päälläni, näin jo mielessäni, kuinka tamma ei pääsekkään ylös, sen jalat eivät kanna. Pitää soittaa eläinlääkäri, joka tulee nukuttamaan hevosen ikiuneen, koska hevosta ei saada siirrettyä mitenkään keskeltä metsää. Hevonen nousi kuitenkin ylös, mutta sen jalkaan sattui. Se oli minun vika, mitä jos jalka onkin pahasti vahingoittunut eikä tule kuntoon? En tahdo olla enää ikinä vastaavassa tilanteessa.
12

superponi



Eilen oli taas sopiva päivä hypellä Winnien kanssa esteitä, kun viime kerrasta oli aikaa reilu viikko ja sattumalta kenttäkin oli vapaana niin, ettei jouduttu maneesiin hyppäämään. Maneesissa kun on puomeja ja tolppia vain muutamaan esteeseen, kun kaikki on kannettu kentälle.

Rakennettiin Nennan kanssa kentälle neljä estettä niin, että niitä voisi ratsastaa kahdeksikkona. Esteiden väliin mahtui 2-3 laukka-askelta ja jokaiselle niistä sai ratsastettua hyvän tien suoraan kulmasta. Esteinä oli tällä kertaa tavalliset pysty ja okseri, mutta niiden lisäksi vielä muurin korokelaatikko pystyyn käännettynä, sekä vähän isompi portti, jota ei oltu hypätty aikaisemmin. Itse vähän jännäsin porttia, koska se on noin 70 cm korkea. Vinoon asetettuna se on kuitenkin vain 65, jollaista Winnie on aikaisemminkin tainnut hypätä. Mitään ongelmaa ei kuitenkaan ollut, Winnie kampeaisi itsensä kysymättä yli varmaan vaikka päälle metrisestä esteestä. Poni kun ei ikinä kytistele tai arkaile, vaan selvittää esteen joka ikinen kerta.

Kerran ponin askeleet sekosivat ensimmäisellä esteellä niin pahasti, että näin fiksuimmaksi kääntää ponin pois portilta. En olisi halunnut sen hyppäävän sitä väkisin huonosta paikasta. Poni lähinnä ihmetteli valintaani "olisin minä siitä yli päässyt". No juu, olisit varmasti mutta minä en olisi pysynyt enää hypyssä mukana!

Winnie oli kyllä taas niin valtavan hieno ja rohkea, siitä tulee vielä oikein hieno esteponi!








7

tiistai 21. elokuuta 2012

Kysymys-vastauspostaus!


9

maanantai 20. elokuuta 2012

Sairaspäivän shoppailua

Lukijoiden toiveesta Essin poniblogia voi seurata
nyt myös instragramin kautta! Käyttäjätunnus on essimon
, hyväksyn kaikki pyynnöt. :)
Minä olen kipeä ihan todella pitkästä aikaa! Kun on ollut täysin terveenä vähintäänkin viimeisen puoli vuotta, tuntuu normaali flunssakin jo aivan mahdottomalta taudilta. Päätä särkee, vilunväreet kulkee pitkin selkää, nenä on tukossa, silmät kirvelee ja kurkkuun sattuu. Lämpöäkin on valtaisan hurjat 37,2 astetta, mutta siitähän saa enemmän säälipisteitä kun kehon normaalilämpö on tasan 36 ? ;)

Olen kuitenkin sitä mieltä, että hevoset hoidetaan vaikka pää kainalossa. Viime kesänäkin kävin tallilla todella huonossa kunnossa kaksi päivää isohkon leikkauksen jälkeen, ponit paransi kyllä heti oloa! Tänään oli kuitenkin sen verran heikko happi, etten haaveillutkaan Winnien ratsastamisesta. Tarkoitus olisi kuitenkin tulla pian kuntoon, joten päädyin juoksuttamaan ponin pitkästä aikaa ihan kunnolla narun päässä. Vapaana juoksutettaessa kun joudun liikkumaan enemmän hevosta ohjaillakseni, joten nyt oli helpointa pitää hevonen pyöreällä ympyrällä liinan päässä.

Winnie oli todella yhteistyöhaluinen. Kaipa se huomasi että Essillä on vähän paha olla, eikä siis järjestänyt mitään ylimääräistä ohjelmaa esimerkiksi kieltäytymällä liikkumasta. ;) Juoksutin käynnissä ja ravissa ongelmitta ilman juoksutusraippaa, mutta laukan ajaksi otin piiskan mukaan, sillä halusin varmistua nopeista reaktioista. Kun raippa on apuna "laukka" sanan kanssa, on hyvä elätellä toiveita että ehkä seuraavalla kerralla riittää taas pelkkä sanallinen käsky.

Loppukävelyillä käytiin kävelemässä maneesin ympäri sen ulkopuolelta ja parkkipaikalla törmättiin yllätykseksemme läheisestä vanhainkodista tuttuun vanhukseen ja hoitajaan. Hoitaja oli työntänyt vanhaa miestä pyörätuolissa reilun puolen kilometrin matkan kuoppaista hiekkatietä, että tämä saisi nähdä hevosia. Osuttiin Winnien kanssa paikalle kuin tilauksesta! Winnie käyttäytyi oikein edustavasti ja tervehti miestä asiallisen rauhallisesti pysymällä vähän matkan päässä ja ojentamalla kaulaansa rauhallisesti vanhusta kohti. Varoittelinkin, että hevonen on nuori ja hieman säheltäväinen, mutta poni hillitsi itsensä hienosti ja antoi vanhan hevosmiehen silitellä pehmoista turpaansa. Olipas ihanaa piristää toisten päivää!

Päätin myös sairaspäivän kunniaksi piristää itseäni shoppailemalla vähän. Jouduin käymään Turussa lääkärissä sairaslomatodistusta varten, joten piipahdin pikaisesti myös Reunoksen alemyynneissä. Mukaan tarttui Kingslandin kesän 2012 malliston t-paita. En ole pahemmin yleensä pitänyt KL t-paidoista (ja olen pitänyt niitä silkkana typeränä rahastuksena, kuka maksaa 56 euroa t-paidasta?!), mutta ihastuin paidan istuvuuteen ja laadukkaan oloiseen materiaaliin. Ulkonäkökin miellytti, joten paita tarttui mukaan kun sen kerran suht halvalla sai.

Kipeänä tulee helposti istuttua päivä koneella ja se kyllä kuluikin nettikauppoja selaillessa. Päädyin tekemään tilauksen Hööksiltä, josta saa vielä muutaman päivän ajan tilattua ilman postikuluja. "Pakollisia" löytöjä oli tällä kertaa

Winnien riimuun sopiva riimunaru

Ratsastusloimi talven pakkaspäiville, ruskeaa fleeceä

Punaiset ratsastushousut puolipaikkaisena

Kahdet perus ratsastussukat, punaisena ja sinisenä




0
2

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Mitä Winnielle kuuluu?


Winnie piti perjantaina ansaittua vapaapäivää ja lauantaina se oli Nennan hellässä hoidossa, kun itse olin koko päivän ystävieni häissä. Nenna oli kuulemma ratsastanut ponilla kevyesti puolisen tuntia ja kaikki oli sujunut hyvin lukuunottamatta pientä pyrähdystä toisesta päädystä. Tottakai poni testasi myös tänään mua ja päätti aloittaa leikin "pelkää mörköä ja pakene". Leikki loppui kuitenkin lyhyeen kun jäätiin huisin pelottavaan mörköpäätyyn työskentelemään koko tunniksi.

Pikkuserkkuni Jenni oli tänään taas mun seurana tallilla ja räpsi muutamia kuvia, vaikkakaan maneesissa ei kovin hyviä kuvia saa helposti otettua. Poni oli jokseenkin vähän tahmea ratsastaa, mutta toimi muuten ihan kivasti. Käytän Winniellä edelleen hackamoreja kuolaimien tilalla, mutta niistä päästään eroon vihdoin viikon kuluttua. Sunnuntaina ponilla on raspaaja (kukaan ei tiedä kuinka pitkästä aikaa), jonka jälkeen voidaan laittaa taas kuolaimet suuhun, kun piikit ja muut kipua aiheuttaneet tekijät on saatu pois.

Viime viikolla kävin esittäytymässä Winnien kanssa ratsastuskoulun tunnilla. Tuosta tunnista Winnie kertoikin jo "ihan itse" aikaisemmin. Tunti sujui siis oikein mallikkaasti ja Winnie kelpuutettiin jatkossa tunneille osaavampien aikuisten ratsuksi. Nyt odotellaan että ponille saadaan kuolaimet suuhun, jonka jälkeen sitä voidaan antaa tuntiratsastajille ratsastettavaksi. Tarkoituksena siis olisi, että W pystyisi tekemään tunteja muutamana päivänä viikossa ja olisi loput päivät mulla vuokralla. Rahatilanteesta riippuen kävisin itse pienryhmätunneilla tai valmennuksissa säännöllisemmin tai satunnaisesti.


1

torstai 16. elokuuta 2012

Prinsessatkin käyttävät kypärää











© Nenna Lähteenmäki

6

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat