maanantai 25. helmikuuta 2013

Well hello!


Lontoosta palauduttu takaisin kotimaahan kamalan köhän kera. Olen käynyt Lontoossa neljästi ja kolmena kertana niistä tullu kotiin kipeänä. Tällä kertaa ehdin jo Suomeen asti, kunnes matkalla lentokentältä Turkuun alkoi olo tuntua vähän heikolta. Seuraavana yönä nukuinkin pätkittäin yhteensä vain pari tuntia ja aamulla oli kunnolla lämpöä ja kurkku kuin saharan autiomaa. Vähitellen kuume ja kurkkukipu on vaihtunut räkätulvaan ja yskään.

Lontoossa oli kuitenkin mahtavaa. Tykästyn kaupunkiin joka kerta vain enemmän ja enemmän; kaupunki alkaa tuntua omalta, kun sitä oppii tuntemaan, eikä joudu suunnistamaan kartan avulla aivan turistina joka paikkaan.

Olisi ollut hienoa käydä ratsastamassa Hyde Parkissa, mutta tunnin suolaisen 70 punnan (n. 85 euroa) hinnan takia tyydyin jättämään hevostelun sikseen. Heppoihin törmättiin kuitenkin Buckinghamin palatsilla, kun osuttiin paikalle juuri vartijoiden vaihdon aikaan. Hevos- ja ratsastustarvikkeet taas olivat kaupungissa aivan kiven alla. Toisin kuin Suomessa, hevostarvikkeita myydään suurkaupunkien ulkopuolella, eikä niinkään harrastelijoille suunnatuissa pienissä liikkeissä keskustassa. Ainoat hevostarvikkeet löytyivät Harrodsilta, jossa tavallisten Kingslandin vaatteiden hinnoittelu sai aikaan sekavia tunteita. En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun sukat maksoivat 20 puntaa (n. 25 euroa), kun Suomesta samat saisi 15 eurolla. Edellisen, ellei jopa vielä aikaisemman kauden hupparit oli hinnoitettu hilpeyttä herättävästi 120 punnan ( 150 euron) hintalapuin, kun samoja vaatteita on myyty jo alennuksessa Suomessa 60-70 euron hintaan. Ja Englannin kun piti olla ratsastustarvikkeiden halpa maa! Ei varmaan yllätä, etten tällä reissulla ostanut varusteita Winnielle enkä itselleni.

Vaikka palauduinkin reissusta kipeänä, en tietenkään malttanut jäädä kotiin sairastamaan, vaan kävin moikkaamassa Winnietä heti lauantaina. Juoksutin sitä hetken liinan päässä muistutellen ponille äänimerkit läpi. Kun tamma hienosti hidasti, lisäsi, teki siirtymiset ja käännökset päästin sen irti maneesiin. Voih, tätä Winnie oli odottanut! Aivan ensimmäisenä poni heitti pitkälleen maahan ja piehtaroi autuaasti ja pitkään. Kun homma oli hoidettu, se päästeli menemään täyttä laukkaa varmaan kymmenisen minuuttia. Poni kiisi korvat tötteröllä pitkin maneesia ja tarjosi maailman hienointa lisättyä ravia. Kyllä harmitti ettei ollut kameraa mukana, kun puhelimestakin loppui akku! Kun poni oli saanut kirmailemisesta tarpeekseen, se kävi piehtaroimassa vielä muutaman kerran. Loppuverryttelyt hoidettiin leikkien seuraa johtajaa. Fiksu poni pysähtyi, väisti ja seurasi oikein hienosti.




Sunnuntaina ratsastin ponin kevyesti kentällä. Winnie oli oikein miellyttävä ratsastaa, olisin voinut jatkaa vaikka miten pitkään! Aikaa kului alku- ja loppukävelyineen tunnin verran, mikä oli omalle kunnolleni noin tunnin liikaa. Kotiin päästyäni oli kuume taas noussut ja olo muutenkin ei-niin-hyvä. Tänään olenkin siis parannellut itseäni ja antanut ponille vapaapäivän. Toivon olevani huomenna taas paremmassa ratsastuskunnossa, jos vaikka hyppäisin vähän. Loppuun vielä pienen pieni video viime viikon sunnuntailta, kun hypättiin lyhyttä sarjaa Winnien kanssa.





5

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

22 tuntia vuorokaudessa

Mihin ne Winniellä kuluu? Blogiin asti päätyy yleensä tapahtumat vain niiltä muutamalta tunnilta kun olen käynyt tammaa ratsastamassa. Käytännön asioista, itsestäänselvistäkin, tulee harvemmin kirjoitettua blogissa. Tässä vähän Winnien asuinolosuhteista, ruokinnasta ja loimituksesta, joita olen saanut pohtia ja arvioida kuin oikea hevosenomistaja. Loimituksessa olen tarkkaillut hevosta ja tehnyt päätöksiä sen palelemisen tai paahtumisen mukaan, kun taas ruokinnassa on ollut apuna kokeneempia hevosihmisiä ja valmentajia.

Asuminen ja tarhaaminen
Winnie asuu ulkokarsinassa toisen ponin seurana. Poneilla on oma pikku mökki tallirakennuksen takana. Se on jaettu kahdeksi karsinaksi ja väliin on jätetty pieni varustehuone, jossa säilytetään ponien harjoja, rehuja, riimuja ja joitakin loimia. Karsinoissa on kaksiosaiset ovet, joten hyvällä ilmalla ponit saavat iltaisin kurkistella ulos oven yläluukuista.
Karsinan edusta on Winnien tarhaa. Poni pääsee siis aamulla suoraan ovestaan tarhailemaan lauta- ja sähköaidattuun tarhaansa. Tarhausaika alkaa aamulla heti kun poni on syönyt aamuheinänsä ja sisälle poni otetaan talvisin neljän nurkilla. Mikäli ilma on hyvä, saa tamma ulkoilla kuuteen asti, kunnes tulen ratsastamaan sen. Parhaassa tapauksessa poni siis tarhailee aamusta ilta kuuteen saakka, minkä jälkeen se vasta ratsastetaan. Karsinaansa Winnie joutuu vasta kahdeksan maissa iltaheiniään mutustelemaan.


Ruokinta
Hevoset ruokitaan Kartanolla neljä kertaa päivässä. Winnie syö säilöheinää yhteensä 10 kiloa, jaettuna eriin 2-2-2-4 kg. Iltaheinän määrä on tuplasuuri muihin annoksiin nähden, koska haluan heinän riittävän mahdollisimman pitkälle yöhön.
Väkirehut jaetaan kolmesti päivässä; aamulla, päivällä ja illalla. Aamulla poni saa litran litistettyä kauraa, päivällä noin puoli litraa ja illalla taas puoli litraa. Yhteensä siis 2 litraa, joka vastaa yhtä litraa kokokauraa. Litistettyä kauraa poni syö siksi, ettei kokokaura imeydy, vaan tulee kokonaisena läpi.
Kauran lisäksi poni syö iltapuurossaan greenlinea, racing proteinia, pellavajauhetta ja kivennäistä.

Greenline 5 dl: Tarkoituksena on saada poni pyöristymään. Greenlinella korvataan usein huonompilaatuista heinää ja sen runsaampi valkuaissisältö tukee lihasten kasvua. Rehu on myös hyväksi ruuansulatukselle.

Racing protein 2 dl: Erikoisvalkuaisrehu kasvaville varsoille ja kilpahevosille. Tätä Winnie syö vähissä määrin lihasmassan kasvattamiseen, rehu sisältää runsaasti valkuaista.

Pellava 1dl: Turvotettaessa pellavajauheesta muodostuu lima, joka on hyväksi hevosen suolistolle ja ruuansulatukselle. Pellavalla on myös jonkinmoinen hiekkaa poistava vaikutus. Pellava ei korvaa psylliumia (syötetään vartavasten hiekan poistamiseen), mutta jatkuvasti käytettynä se on hyväksi esimerkiksi hiekkatarhoissa ruokittaville hevosille.

Kivennäinen 1dl: Varmistaa tarvittavien lisäravinteiden saannin.

Racing Action Vimin: Kerran viikossa poni saa vitamiiniliuoksen.

sadeloimi
Loimitus
Winniellä on lainassa loimia kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin. On toppaloimea, sadeloimea, sisätoppista ja villaloimea. Karsinavuokraan meillä kuuluu käytäntö "yksi loimi päälle, yksi loimi pois", eli aamulla ponille heitetään niskaan haluttu loimi ja illalla päälimmäinen loimi otetaan pois. Mikäli ponilla on yöllä ollut loimi, se jää siis päiväloimen alle. Tästä syystä olen järjestänyt loimituksen näin:


+0-15 C : fleecevuorellinen sadeloimi huonolla ilmalla (ei loimea yöllä)
+5 - -5 : villaloimi koko ajan päällä + päiviksi fleecevuorellinen sadeloimi
-5 - -15: kaulakappaleellinen toppaloimi ( ei loimea yöllä)
-15 tai enemmän pakkasta: villaloimi koko ajan päällä + päiviksi kaulakappaleellinen toppaloimi

fleeceratsastusloimi
Ponien karsinat pysyvät aina lämpiminä; vähäisellä pakkasella ponit pitävät kopin itse lämpimänä, mutta kovemmilla pakkasilla on käytössä lämpöpuhallin. Yli 15 asteen pakkasilla Winnie on saanut pitää öisin villaloimea. Pikkupakkasilla villaloimi on öisin päällä siksi, että toppaloimella ponin tulisi päivällä kuuma, mutta pelkällä sadeloimella se palelee. Öisin ei kuitenkaan ole lämmitystä päällä, niin poni ei hikoile villaloimen alla.



fleeceloimi
Fleeceratsastusloimea käytän kovimmilla pakkasilla ja kevyemmillä maastolenkeillä pakkasella, kun poni ei hikoile loimen alla. Kokonainen fleeceloimi taas toimii kuivatus/lämmitysloimena alku- ja loppuverryttelyissä pakkaskeleillä.

Heijastinloimi on käytössä vain heijastavuutensa vuoksi maastoreissuilla.








heijastinloimi



3

maanantai 18. helmikuuta 2013

LONDON CALLING!

Tämä tyttö lähtee tänään ansaitulle lomalle Lontooseen, joten blogin puolella vietetään myös hiihtolomaa. ;) Keskiviikoksi olen järjestänyt ajoitetun postauksen, joten jotain luettavaa saatte lomailustani huolimatta.

Winnie puolestaan ei pääse lomailemaan; ponilla on käynyt nyt muutaman viikon vuokraaja 1-2 pv viikossa ja nyt poni onkin hänen hoidettavanaan perjantaihin saakka. Vuokraaja on ponille ennestään tuttu, joten uskon kaksikon pärjäävän vallan mainiosti. :) Lähden hyvillä mielin reissuun kun ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa ponin tallissa seisomisen vuoksi. Lisäksi Winnie oli eilen kovin taitava esteponi, joka hyppäsi metrisen okserin! :) Tuosta hyppytuokiosta on tulossa materiaalia viikon loppuum mennessä.

Pidemmittä puheitta, oikein mukavaa hiihtolomaa kaikille! :) tosin eri puolilla suomea sitä taidetaan viettää eri viikoilla...
1

perjantai 15. helmikuuta 2013

Estevalmennus!

Hitsi vie, mehän oltiin Winnien kanssa keskiviikkona ihan oikeassa estevalmennuksessa! Oltiin toisen poniratsukon seurana, mikä oli oikein hyvä juttu. Toisen ratsastaessa sain itse aikaa miettiä edellistä ja tulevaa tehtävää ja Winniekin sai vähän levätä hyppyjen välissä. Tarkoitus olisi alkaa käydä nyt ihan säännöllisesti valmennuksissa, kerran kuussa kouluvalkassa ja kerran kuussa estevalkassa.

Aloitettiin työskentely ravissa kahdella kavaletilla (1 ja 2). Häpesin silmät päästäni, kun Winnie rymisteli suunnilleen joka kerta kavaletin läpi. Poni ei nostellut jalkojaan eikä kunnioittanut 50 cm korkeudella olevaa puomia, kun ei siihen kolauttaminen edes sattunut jalkoihin. Laukassa tehtävä alkoi sujua jo paremmin; nyt Winnie ryhtyi jo hyppäämään ja nostelemaan jalkojaan, vaikkakin tiukka kääntyminen ja laukan säilyttäminen oli välillä hankalaa.


Pääpointti valmennuksessa oli kevyt istunta ja kääntäminen. Sain ohjeeksi ratsastaa Winnietä esteillä koko ajan kevyessä istunnassa ja treenata myös itsenäisesti kevyessä istunnassa ratsastamista. Nuorelle ja kokemattomalle ponille se tekee kuulemma hyvää, kun eteenpäinpyrkimys säilyy paremmin ja poni saa liikkua vapaammin. Mulle oli siis haaste pitää takapuoli koko ajan irti satulasta ja samalla ratsastaa Winnietä.

Toinen merkittävä asia, johon valmentaja kiinnitti huomiota, on kädellä ratsastaminen. Saisin kantaa kädet korkeammalla ja odottaa kauemmin estettä. Toisinaan kun mulla on tapana heittää ohjat pois jo askelta ennen estettä tai vaihtoehtoisesti painaa kädet harjaan. Valkussa treenattiin siis käden kantamista ja sillä odottamista; myödätä saa vasta siinä vaiheessa, kun poni on jo lähtenyt hyppyyn.

Tultiin esteitä ties minkälaisissa järjestyksissä ja todella erilaisilla, toinen toistaan hankalemmilla teillä. Vasemmassa laukassa este 2, suoristus esteelle 3, tiukka kaarre esteelle 4, loiva kiemuraura ja este 2 toisesta suunnasta. Samaa toisin päin esteillä 1, 3 ja 5.
Loivaa kiemuraa tehtiin myös esteeltä 2 esteelle 4, jolta ratsastettiin kaarre 5. esteelle ja sieltä taas loiva kiemura ykköselle. Tämä oli tehtävänä mulle uusi ja erilainen, kun linjat seuraaville esteille ei olleetkaan vain suoria tai kaarevia.

Valmennuksesta jäi hyvä fiilis; en ole onnistunut pilaamaan ponia ratsuttamalla sitä yksin esteille, mutta sain jatkoa ajatellen oikein hyviä vinkkejä. Sain myös kotitehtäviä itsenäiseen ratsastukseen, mistä on hyötyä taas seuraavassa valmennuksessa. :)


1

Essi vastaa

Bonetti
Muistatko minkä niminen oli ensimmäinen poni/hevonen, jolla rasastit ratsastuskoululla? 
Ratsastuskoulla ratsastin ensimmäisen kerran Keiramolla. Ratsukseni sain haflinger Bonetin, liekö ihastus haffeihin lähtenyt jo tuosta ratsastuskerrasta. ;) Seuraava kerta olikin Metsäkylässä, ratsuna toimi luotettava musta shetlanninponi Romeo.


Mikä on lempihevosrotusi?
Mulla ei taida olla mitään yhtä lempirotua, mutta tykkään raskaamman tyyppisistä hevosista ja poneista. Silmää miellyttää erityisesti vuonis, irish cob, welsh cob, friisiläinen...

Oletko joskus käynyt hevosleireillä?
En ikinä! Pienempänä olisin halunnut leirille, mutta en uskaltanut lähteä yksin, eikä ollut oikein ketään kaveria kenen kanssa lähteä. Nuorempana vanhemmat vielä maksoivat harrastukseni, joten toisinaan piti myös tehdä valinta kesän leirin tai syksyn kausituntien välillä.


Mitä mieltä oot ilman kypärää ratsastamisesta?
Mielestäni se on typerää. Jokainen pitäköön huolta omasta päästään, mutta en pysty keksimään yhtäkään vakuuttavaa syytä kypärättä ratsastamiselle. Vaikka hevonen olisi pomminvarma ja ratsastaja kilpailisi GP tasolla, ei se estä hevosta kompastumasta ja kaatumasta. Mikäli ratsastusalueella on myös muita hevosia samaan aikaan, voi muiden ratsut aiheuttaa vaaratilanteita ilman kypärää ratsastavalle. Vaikka todennäköisyydet onnettomuuksille olisikin häviävän pieniä, on mahdollisuus kuitenkin aina olemassa. Ilman kypärää ratsastava ottaa aina tietoisen riskin noustessaan hevosen selkään.


Waltsu
Minkä kokoinen ja niminen on pienin hevonen jolla oot ratsastanut? Entä isoin? 
Pienin on ollut joku Metsäkylän shetlanninponeista, varmaankin Charmant tai Romeo, molemmat noin metrin korkuisia. Aikuisiällä pienin ratsu on ollut Waltsu, vähän yli metrinen shettis. Suurin ratsastamani hevonen on varmaan Ossi, jolla on korkeutta joitakin senttejä yli 170 cm.





Mikä on sun suurin unelma?
Ossi
Kaipa se on oma poni. :) Tai sitten ihan yleisesti se, että olisin onnellinen elämässä, saisin tehdä mieluisaa työtä ja pystyisin elättämään ponin harrastuskumppanina.

Missä näät ittes 5 vuoden, 10 vuoden ja 30 vuoden päästä?
Apua! Näitä tehtäviä ollaan tehty koulussakin ja vihaan niitä yli kaiken.
5 vuoden päästä: Olen valmis sosionomi ja työskentelen vakituisessa virassa lastenkodissa, omistan ponin.
10 vuoden päästä: Olen jatkokouluttautunut johonkin, olen parisuhteessa, omistan edelleen ponin, mutta ehdin myös matkustella ja nähdä maailmaa.
30 vuoden päästä: Olen mahdollisesti perustanut oman yrityksen, asun omistusasunnossa ja olen perheellinen.


Onko sulla poikaystävää?
Ei ole. :)

Millainen on miesihanteesi?
Kaipa omaa silmää miellyttää enemmän ruskeat hiukset & silmät, ruumiinrakenne saa olla jotain hoikan ja "kehon" väliltä. :D Toki on myös mukavaa, jos mies ei ole ihan puolta metriä minua pidempi.

Mikä susta tulee isona?
Nyt ensin ainakin sosionomi.

Mikä on sun unelma-ammatti?
Pitkään haaveilin psykologin ammatista, mutta en oikeastaan nykyään enää tiedä mitä haluaisin tehdä. Nuoria haluan olla auttamassa, hevosiakin olisi mukava jotenkin yhdistää työhön, mutta toisaalta taas media-ala kiinnostaisi myös. Saisikohan näistä jonkun combon?!

Voisitko työskennellä / opiskella hevosalaa?
En ainakaan perus hevosenhoitajana tai ratsastuksenopettajana. En halua hevosista täysipäiväistä työtä, mutta mielelläni käyttäisin hevosia jossain määrin työssäni. Esimerkiksi hevosavusteinen tukihenkilötoiminta tai ratsastusterapia voisi olla kiinnostavaa. :)
Keijo -kala

Harrastatko jotain muuta kuin hevosia?

soitan pianoa ja tykkään valokuvata. Kaipa akvaariokin on jonkinmoinen harrastus.. 

Mitä teet vapaa-ajalla muuta kuin hevostelet?

Teen töitä ja kouluhommia, paljon muuhun ei jää aikaa. :D Toki välillä näen kavereita, lenkkeilen koiran kanssa, piirrän, valokuvaan...

Miten pitkä koulumatka sulla on? entä tallimatka?

Koulumatka on noin 15 km, sen kuljen autolla. Tallille on matkaa vain vajaa 5 km :) Metsäkylään on myös matkaa saman 5 km.

Asutko yksin ja millaisessa kämpässä?

Toistaiseksi asun vielä vanhempien luona omakotitalossa, muutan pois viimeistään vuoden päästä kun valmistun. 


Haluaisitko ostaa Winnien? Ostaisitko jos voisit?
Tottakai! Enemmän kuin mitään muuta. Yksin mulla vaan ei riitä rahat ponin ylläpitämiseen, mutta täytyy nyt yrittää pohtia kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, jos poni ei mene muualle kaupaksi.

Mikä on Winnien ärsyttävin piirre ratsastaessa/hoidettaessa?
Ratsastaessa en voi sietää Winnien tapaa keksiä mörköjä. Tätä tapahtuu onneksi todella harvoin, muuten olisin raivon partaalla joka kerta kun kiipeän ponin selkään. :D Poni saattaa siis yhtäkkiä kesken ratsastuksen keksiä, että jo puoli tuntia paikallaan pysyneessä ämpärissä asustaakin mörkö. Mörköä täytyy siis tottakai tuijotella, väistää ja kiertää ja sille täytyy pöristä. Mörkö saattaa kuitenkin kadota yhtä nopeasti kuin tulikin, tai se voi jäädä kummittelemaan pidemmäksi aikaa. Se saattaa myös poistua, mutta tulla yhtäkkiä takaisin! Huvittavinta on se, ettei poni pelkää esim. rekkoja, busseja tai mitään muutakaan mikä saattaisi olla säikkymisen arvoistakin, mutta yhtäkkiä maneesista saattaa löytyä juurikin ämpäri tai estetolppa, joka muuttuu poneja syöväksi hirviöksi.
Hoitaessa ärsyttävintä on ponin säheltäminen, jos se on hermostunut tai esimerkiksi odottaa heiniään. Silloin Winnie ei näe eikä kuule mitään muuta, kuin ympärillä rapisevat heinäkassit. Muuten poni on nykyään oikein mukava ja helppo hoitaa. :)

Mikä on lempi biisisi tällä hetkellä?
Todella harvoin tiedän mitään biisejä nimeltä, mutta tällä hetkellä tykkään kovasti David Guettan Just one last time -biisistä!


Uskotko saavasi enää mihinkään hevoseen yhtä syvää luottamusta ja yhteyttä kuin olet Winnien kanssa saavuttanut?
Uskon että se on kyllä mahdollista, mutta en tiedä annanko itselleni lupaa niin tiiviin suhteen muodostamiseen. Mihin tahansa hevoseen on mahdollista muodostaa luottamussuhde kun kehittää yhteistyötä, mutta siihen täytyy olla motivoitunut, enkä usko että tulen olemaan sitä pitkään aikaan sen jälkeen kun Winnie on myyty.

Mitä uskoisit tekeväsi nykyisin, jos et olisi koskaan tavannut Winnietä?
Luultavasti vuokraisin jotain hevosta tai puuhastelisin jonkun muun Metsäkylän hevosen kanssa. Winnien tilalle mulle tarjottiinkin kaveriksi jo 3 -vuotiasta suokkia, voi olla että touhuaisin sitten tämän kanssa.

Huvittavin tippumisesi?
Ehdottomasti parin kesän takainen tippuminen Julitalta! Lähdin yksin maastoon ilman satulaa ja rohkaistuin laukkaamaankin muutaman pätkän. Kun poni kerran pysyi niin kivasti käsissä, annoin sen laukata pitkällä suoralla vähän lujempaa. Siitäkös poni innostui ja heitti valtaisan pukin, jonka seurauksena lensin suoraan ponin niskan päälle istumaan. Juli pysähtyi niille sijoilleen ja itse jäin roikkumaan sen niskaan pää alaspäin niin, että naamani oli ponin turvalla. :D Mahtoi lenkkeilijöitä huvittaa tuo näky, kun yritin epätoivoisesti päästä vielä kiipeämään takaisin selkään. Mätkähdin kuitenkin maahan, mutta pääsin onneksi hyppäämällä takaisin ponin kyytiin, niin en joutunut taluttamaan ponia koko matkaa kotiin. :)
5

tiistai 12. helmikuuta 2013

Kysy pois!

Olisikohan se taas aika kysymyksille? Nyt saa siis kysyä taas kaikkea maan ja taivaan väliltä, vastailen kysymyksiinne yhdessä tai useammassa erässä viikon kuluessa. Tutustuthan kuitenkin ensin aikaisempaan kysymys- vastauspostaukseen, ettei tule hirvittävästi samoja kysymyksiä, jotka kiertävät kerrasta toiseen.. :)
7

maanantai 11. helmikuuta 2013

Kuvia kuvia kuvia!

Tässä kuvia perjantailta, tykkään näistä tosi kovasti! Suuri kiitos kuuluu jälleen kerran Nennalle, poniblogin hovikuvaajalle. :)
Pääpaino kuvaamisessa oli videoinnilla, mutta todella hyviä kuvia tuli myös sinä lyhyenä hetkenä, kun tavallinen kamera oli käytössä. Winnie oli oikein todella mukava ratsastaa; sopivan energinen, mutta motivoitunut työntekoon. Peltotreenin jälkeen käytiin vielä pyörähtämässä kentällä, jossa hyppäsin ponin selkään pelkän kaulanarun kanssa. Vähäiseen harjoitteluun nähden poni toimi oikein hyvin; kääntyi suhteellisen hyvin ja hidasti/pysähtyi jo pelkästä ajatuksesta. Sehän se pääasia onkin, että jarrut toimii.












5

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Aina ei voi onnistua...


...ei edes ihan joka kerta. Harmittavaisinta asiassa hevosharrastuksessa vain on se, ettei aina voi syyttää toista osapuolta, hevosta. Tänään oli siis naapuritallissa seurakisat, joissa hypättiin 70 cm. Luokat alkoivat tuosta korkeudesta, joten meillä ei ollut mahdollisuutta ratsastaa helpompaa 60 cm rataa alle. Jännitin itse ihan hirvittävästi, aamulla herätessä olin varma että oksennan. Koska Winnie peilaa niin vahvasti ratsastajansa mielentiloja, ei mistään tullut alkuunkaan mitään. Jo varustaessa Winnien silmät ja korvat pyörivät väkkärää ja itse hermostuin vain lisää. Jäätiin jälkeen omasta aikataulusta, enkä ehtinyt verrytellä ponia kuin käynnissä ennen maneesiin siirtymistä. En ollut valmistautunut, en ollut rauhallinen. Olin ihan kaikkea muuta!

Maneesiin päästessämme Winnien jännitys purkautui ja se loikkasi - satulaan palatessani rojahdin jotenkin toisen käden sormieni päälle, taisin venäyttää/reväyttää pikkurillin ja nimettömän. Tuo toimi mulle jossain määrin herätyksenä; nyt on Essi pakko keskittyä ja ratsastaa. Lopetin pidättämisen ja hidastamisen ja annoin ponille enemmän tekemistä ravissa ja laukassa. Pikaisesti poni rauhoittuikin ja saatiin varsin hyviä hyppyjä verryttelyesteille.

Radalle lähdettäessä kämmäsin heti alkuun; arvioin väärin ensimmäisen tien esteelle ja jouduin tekemään aika tiukan käännöksen. Winnielle este tuli aivan puun takaa, joten se käytännössä väisti estettä sujahtamalla sen ohi. Oma moka; olisi pitänyt valmistella paremmin ja näyttää este ponille, eikä olettaa sen hyppäävän yhtäkkiä eteen tullutta estettä. Toisella yrityksellä päästiin jo yli, mutta Winnie singahti eteen niin lujaa, etten ehtinyt saada sitä kunnolla kiinni ennen seuraavaa estettä. Käänsin ponin pois esteeltä tietoisesti. En halunnut ottaa riskiä, että poni lähtee hyppyyn vinolta tieltä ja aivan liian kaukaa. Winnie kun ei oikein edes ymmärrä, että huonossa paikassa voi kieltää. Se kiipeää mistä vain yli, vaikka tie olisi maailman huonoin ja mahdollisuus esteen sekaan hyppäämisestä olisi suuri.

Hylkäämisestä huolimatta saatiin jatkaa rata loppuun saakka. Loput sujuikin oikein hienosti, rata oli oikeastaan yksi parhaista ikinä. Winnie hyppäsi hyvistä paikoista ja oli juuri sopivassa vireessä. Se eteni hyvin ja oli energinen, mutta tuli pidätteestä kiinni. Yhden okserin takapuomin se otti mukaansa takajaloilla, mutta muuten loppurata oli puhdas. Erityisen ylpeä olin siitä, että poni taisi tulla yhtä kertaa lukuunottamatta kaikilta esteiltä alas oikeassa laukassa. :)

Mikäli Winnie ei ole kuukauden kuluttua mennyt kaupaksi, on seuraavat kisat meillä kotitallilla. Silloin hypätään 60 ja 70 cm ja korjataan tämänpäiväisiä virheitä.

2

perjantai 8. helmikuuta 2013

Perfection

7

askel askel hyppy, askel hyppy

Tässä pätkiä edellispäiväiseltä; hypättiin pidempää ja lyhyempää linjaa, jossa saatiin ponin kanssa molemmat miettiä askeleita ja vauhtia. Olin oikeastaan aika tyytyväinen hyppytuokioon, kun onnistuin lopulta tuomaan ponia esteille sopivassa laukassa niin, että askeleet sopivat esteiden ja puomien väleihin ihan hyvin. Winnie oli kyllä myös oikein hyvä ratsastaa, kun laukka pyöri ja poni eteni hyvin. Kun poni liikkuu omalla moottorilla, pystyn itse ratsastamaan sitä enemmän laukkaa säätelemällä. Toisinaan Winniellä on tapana laahustaa laukassa, jolloin mulla ei ole hyppäämisen suhteen paljoa tehtävissä. Kun poni ei lähde pohkeesta eteen, sitä ei pysty ratsastamaan hyviin paikkoihin. Tällä kertaa yhteistyö sujui kyllä varsin mukavasti, lähdetään hyvillä mielin hyppäämään sunnuntaina seurakisoihin 70 cm. :)


0

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Pimp My Bridle

Nyt on ponitytöt ja pikku prinsessaratsastajat kateudesta vihreinä; Winniellä on aivan uniikit vaaleanpunaiset hackamoresuitset! Kyllä ponin nyt kelpaa:)
7

maanantai 4. helmikuuta 2013

Don't stop living

Tämä kuulostaa ihan hullulta, mutta Winnien myynnissä olemisella on ollut todella positiivinen vaikutus  ratsastukseeni ja puuhailuun ponin kanssa. Olen osannut nauttia joka hetkestä ponin kanssa, jokaisesta onnistumisesta ja jokaisesta hyvästä hetkestä. Olen käytännössä elänyt jokaisen päivän kuin viimeiseni.

Eilen uskaltauduin ponin kanssa pellolle ilman satulaa; tamma oli oikein mukava ja miellyttävä ratsastaa! Nautittiin varmasti molemmat aurinkoisesta pakkaspäivästä ilman stressiä. Jotten leijuisi ihan pilvissä, päätti Winnie muistuttaa minua pudottautumaan maan pinnalle pukittamalla laukannostossa. En ihan kirjaimellisesti pudonnut maan pinnalle - onneksi. ;) Omapahan oli vikani, kun huomautin kunnolla raipalla ponia lautaselle. Kun poni oli saanut pienen jekkunsa tehdä, sujui loppuratsastus vallan mukavasti.

Kuvat kertokoon enememän. :)










Pahis!





13

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat