lauantai 22. kesäkuuta 2019

Lauma koossa

Kolme haflingeria samassa tallissa - uhka vai mahdollisuus?

Koko kevät on ollut täynnä sattumuksia. Minä päädyin suunnittelematta hankkimaan Wilman ja sain sen sattumalta samalle tallille, jossa Veikka asuu. Kuinka näppärää! Kaksi kolmesta haflingerista samassa tallissa, mikä aikataulullisesti mahdollisti aktiivisen työskentelyn jatkamisen Veikan kanssa ja samalla tarjosi minulle mahdollisuuden saada tallivapaita, kun Veikan henkilökunta voisi toisinaan hoitaa Wilmankin.


Kevään aikana varmistui myös, että Winnielle pitäisi löytää uusi kotitalli; sen terveys ei kestäisi vapaata heinäruokintaa enää toista talvikautta. Wilman ja Veikan tallissa vapautui paikka ja piankos Winnie olikin omistajansa Maijun kanssa jo odottamassa tallin viimeisenkin varsan syntymää, jonka jälkeen Winniellä olisi lupa muuttaa.

Siellä ne nyt ovat, kaikki kolme haflingeria samassa pihassa. Vielä vuosi sitten Veikka asui Ruskolla, Winnie Kartanon tallilla ja Wilmasta olin autuaan tietämätön. En varmasti olisi uskonut, jos joku olisi kertonut, että vuoden päästä minulla on oma poni, Winnien varsa, ja samalla vielä Veikka ja Winniekin saman katon alla! Aina sanotaan, ettei kaikkea voi saada, mutta nyt tuntuu kyllä siltä, että minä olen saanut ihan kaiken.




Winnie suhtautui muuttoon paremmin kuin osasimme odottaa. Maijun sinnikkäiden lastaustreenien ansiosta saimme ponin lastattua 15 minuutissa, joten koko muutto oli hoidettu alle tunnissa. Uudessa tallissa Winnie lompsi tyytyväisenä tarhaan ja jäi syömään sen näköisenä, kuin olisi aina asunut siellä! Seuraavana päivänä Maiju kiipesi jo Winnien selkäänkin ja ratsasti rennolla ponilla kaikissa askellajeissa vieraassa paikassa. Itsekin pääsin hetkeksi kyytiin kokeilemaan ponin joustorunkoista satulaa.

Eikös Maiju telonut jalkansa jo seuraavana päivänä, joten minä olen päässyt ottamaan urakalla kiinni pitkää taukoa Winnien kanssa. Onpa ollut mukava puuhastella pitkästä aikaa tämänkin ponin kanssa! Nyt ratsastelen ponia siihen saakka, että Maiju on itse taas ratsastuskunnossa ja jatkossa puuhastelen Winnien kanssa noin kerran viikossa. Nyt on kasassa aika hyvä haflinger -tiimi! Jengissä on kolmen haflingerit henkilökunnat, joihin voi luottaa ja jotka tuntevat rodun kinkkiset ominaisuudet. Jokainen meistä uskaltaa siis toivottavasti lomailla silloin tällöin ja luottaa oman haflingerinsa asiantunteviin käsiin.




0

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Sujuvuutta ja kontrollia esteille

Veikka ja Wilma pääsivät ahertamaan esteille kumpainenkin vuorollaan. Treenien suunnittelu oli helppoa, sillä molempien ponien olisi syytä harjoitella samoja asioita; kontrollia ja yleistä sujuvuutta esteiden välillä. Wilmalla haasteiden taustalla on vähäinen kokemus esteiltä, kun Veikalla taas painaa talven aikainen tekemättömyys ja rutiinin puute hyppäämisessä.


Veikka sai aloittaa treenit, jotta saisin koeajettua tehtävän varmemmalla ponilla ja haettua myös itselleni rutiinia. Wilman kanssa olisin ehkä itsevarmempi, kun olen jo kerran ylittänyt samat esteet suurempina onnistuneesti.

Veikka on ollut kevään estetreeneissä melkoinen kuumakalle. Ruuna on kerännyt kierroksia pikkuesteiltä sellaiseen malliin, että olen ihmetellyt, kuinka olen voinut tämän kaverin kanssa vielä syksyllä kilpailla 80-90 korkeudella hallitusti! 



Hyppääminen on ollut Veikan mielestä super kivaa, mutta samalla jännittävää. Poni imee esteille, hyppää kovaa ja korkealta, mutta vetää koko herneenpalon hengitysteihinsä, jos kaikki ei menekkään täydellisesti. Kun ponnistuspaikka ei osu tai takajalat kolahtavat puomiin, Veikka voi nähdä parhaaksi poistua paikalta ja rynnätä hirmuista haipakkaa eteenpäin. 

Lähtöjen varalta olen hypännyt babypelhamilla kahdella ohjalla; niin kauan kuin poni on hallinnassa, voin ratsastaa vain yhdellä ohjalla. Kuolaimen varteen kiinnitetty toinen ohja toimii hätäjarruna niissä tilanteissa, kun kaasu hirttää kiinni.



Veikan kanssa tärkeintä on juuri nyt saada esteille taas rutiinia. Kun hyppäämisestä tulee säännöllistä ja arkista, laskevat kierrokset samalla kun poni kerää itsevarmuutta esteille. Siihen saakka treenataan samankaltaisia tehtäviä kuin tällä treenikerralla; helppoja esteitä helpoilla ja pitkillä lähestymisillä niin, että ehdin saada ponin kontrolliin aina ennen seuraavaa estettä.

Ensimmäisenä tehtävänä hyppäsimme kahdeksikolla kahta pientä estettä, joilla Veikka rauhoittui kivasti ja pysyi hyvin kuulolla. Myöhemmin lisättiin tehtävään kolmen laukka-askeleen suhteutettu väli ja viimeisenä tehtävänä tultiin kaikkia esteitä lyhyenä ratana.




Veikan suoriuduttua treeneistään oli Wilman vuoro. Esteet laskettiin taas pikkuruisiksi ristikoiksi, joita olisi helppo lähestyä myös ravissa. Verrytellessä Wilma tuntui jo varsin hyvältä; se oli reipas, mutta hyvin kuulolla ja laukkasi aktiivista, mutta hallittua laukkaa pukittelematta. 



Wilma sai aloittaa samasta tehtävästä kuin Veikkakin, eli kahdesta esteestä kahdeksikolla. Ensimmäisillä kierroksilla ratsastin ponin esteille ravissa, mutta pian annoin Wilman jatkaa tehtävää laukassa. Hetkittäin Wilma oli turhan vikkelä, mutta tie esteeltä toiselle oli aina niin pitkä, että ehdin saada laukan rauhoitettua ja hallintaan ennen seuraavaa hyppyä. 

Laukat Wilma vaihtoi hienosti! Lähes poikkeuksetta poni laskeutui esteiltä aina oikeassa laukassa. Satunnaisesti laukkaa korjailtiin ravin kautta tai lähestyttiin seuraavaa estettä ravissa, jolloin hypystä saatiin alle taas oikea laukka.



Suhteutettu linja oli Wilmalle haastava; kaksi estettä peräkkäin ja vain kolmen askeleen päässä toisistaan kutsuivat Wilmaa kirmaamaan niiden yli TÄYSILLÄ! Suhteutetusta välistä tuli Wilmalle kontrollitehtävä, jossa ratsastin kahden esteen väliin ympyrän. Näin sain ponin vastaamaan pidätteisiin ja odottamaan. Useampien toistojen jälkeen Wilma malttoi odottaa jo niin hyvin, että pystyin ratsastamaan hallitusti suoran linjan esteeltä toiselle.

Wilmalle riitti kontrolliharjoitus suhteutetulla linjalla ja työskentely kahdeksikolla ja jätimme radan ratsastamisen vielä myöhempiin treeneihin. Seuraavaksi jatketaan harjoittelua linjoilla ja haetaan rauhallisuutta sarjaesteitä ajatellen. Seuraavien viikkojen puomi- ja kavalettitreeneissä keskitytään enemmän laukkaharjoituksiin!




0

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat