Valmiina kisakauteen 2019?

Kilpailusääntöihin on tullut joitain mielenkiintoisia, tervetulleita ja yllättäviäkin uudistuksia. Jokaisen kilpailijan tulisi tutustua voimassa oleviin sääntöihin ennen kilpailuihin osallistumista ja mahdollisuuksien mukaan käydä SRL:n sääntökoulutuksessa, mutta tässä muutamia valmiiksi pureskeltuja muutoksia tälle kilpailukaudelle.

Koska tulevalla kaudella kilpailen todennäköisesti esteillä ja koulussa 1- tai korkeintaan 2-tasolla, olen jättänyt 3-5 -tason kilpailuita koskevat sääntömuutokset huoletta huomioimatta. Aikuisena poniratsastajana en kilpaile poniluokissa, joten poniratsukoita tai lapsiratsastajia koskevat muutokset olen myös sivuuttanut. Tutustuthan siis juuri sinua koskeviin sääntömuutoksiin! Lajikohtaiset säännöt ja niihin tehdyt muutokset löytyvät SRL materiaalipankista.

Etenkin kouluratsastuksen osalta säännöt ovat ottaneet askeleen lähemmäs nykypäivää ja inhimillistyneet. Punaista rusettia ei tarvitse enää riisua potkivan hevosen hännästä ennen radalle menoa, vaan hevosenhoitajat saavat pysytellä turvassa poissa potkuetäisyydeltä. Suomen ihastuttavat sääolosuhteetkin on vihdoin huomioitu ja sääntöihin on kirjattu, että sääolosuhteiden vuoksi kilpailijoille voidaan antaa lupa ratsastaa ilman takkia tai sadetakissa. Enää ei tarvitse siis hikoilla hellepäivänä kisatakissa, eikä ratsastaa kaatosateessa ilman sadetakkia. Alunperinkin takki oli pakollinen vain virallista kilpailuasua edellyttävissä kilpailuissa ja luokissa, eli 2-tason heB ja sitä vaativammissa luokissa.

Tähän saakka turvaliivi on pitänyt koulukilpailuissa pukea takin alle, mutta uusien sääntömuutosten myötä turvaliivin saa pukea takin päälle. Itse en ole koulua ikinä kilpaillut turvaliivin kanssa, mutta enpä olisi sitä saanut takin alle mahtumaankaan!

Aloittelevat kilpailijat ovat saaneet armoa kilpailusääntöjen suhteen. Raviohjelmissa sekä helppo C -ohjelmissa radalla saa olla lukija. Aloittelevien kilpailijoiden ei siis tarvitse enää jännittää radan ulkoa muistamista!

© Annika Mäki

Myös varustesääntöjä on löyhennetty hevosille edullisemmiksi; kannukset eivät ole enää pakollinen osa kilpailuasua 1-tasolla ja kuolaimen ei tarvitse olla enää metallinen. Kuolain saa olla valmistettu myös "jäykästä muovista tai kestävästä synteettisestä materiaalista". Vielä viime kaudella kuolain sai olla muovipäällysteinen, mutta sisältä sen tuli olla metallinen.

Valkoinen satulahuopa on ollut kirjoittamaton sääntö, mutta vihdoin satulahuovan väristä on säädetty kilpailusääntöihinkin; satulahuovan tulee olla valkoinen tai konservatiivisen värinen. Lisäksi huovan tulee olla yksivärinen, vaikkakin kanttinauha saa olla eri värinen.

Palkintojenjaossa ainoastaan pintelit ovat olleet sääntöjen mukaan sallitut, mutta olen kuullut säännöstä joustettavan jo aikaisempina vuosina. Säännöt ovat nyt löyhentyneet ja pinteleiden sijaan sallitut ovat myös mustat tai valkoiset suojat.

Esteratsastuksen osalta ainoa minua koskettava mainitsemisen arvoinen sääntömuutos on tiukentunut hylkäämisperuste; ratsukon suoritus hylätään, mikäli ratsastaja tippuu areenalle saavuttuaan. Aikaisemmin tippumissääntö päti vain suorituksen aikana, mutta jos tänä vuonna tipahtaa hevosen selästä ennen lähtömerkkiä, ei rataa pääse suorittamaan ollenkaan. Mikäli selästä suistuu vasta maalilinjan jälkeen, ei suoritusta hylätä.

SRL:n esteratsastuksen sääntömuutoskoosteessa mainittiin poistunut suitsituspakko kilpailupaikalla, mutta kohtaa ei kuitenkaan ollut poistettu este-, koulu- eikä kenttäratsastuksen kilpailusäännöistä. Olin yhteydessä SRL:ään, josta varmistettiin, että koosteeseen oli jäänyt väärää tietoa. Hevosten tulee siis tälläkin kaudella olla kilpailupaikalla koko ajan suitsittuna. 

FEI:n säännöt eivät edellytä hevosen käsittelyä suitsittuna ja koosteeseen olikin perusteltu "muutosta" eläinsuojelullisilla syillä; hevoset juovat kuolaimet suussa huonommin kuin ilman. Ehkäpä sääntömuutosta käsitellään uudestaan ensi vuoden päivityksiä varten.

© Annika Mäki

4

Hyvän mielen hankitreenit

Molemmat haffit ovat joutuneet hankitreeneihin tällä viikolla. Lunta alkaa tosin olla jo niin paljon, että pelkästään kentällä ratsastaessa tulee tehtyä varsinainen hankitreeni, vaikka lumi onkin tamppautunut hieman matalammaksi kerrokseksi kuin pelloilla. 

Veikka päätyi kuitenkin ihan pellolle asti omistajansa toiveesta. Sain toimia stunttikuskina ensimmäisille hankilaukoille, joihin varustauduin järeämmällä jarrukuolaimella. Veikka kun oli jo joulukuussa ollut lumettomalla pellolla niin virkeä, ettei mieleni tehnyt kokeilla onneani laukan kanssa. Tällä kertaa polviin saakka ulottuva hanki toivottavasti hidastaisi ponia sen verran, ettei se ehkä villiintyessään saisi minua kiikutettua ainakaan ihan tallille saakka.

Tällä kertaa maisema oli ilmeisesti lumesta niin tasaisen valkoinen ja virikkeetön, ettei Veikalla ollut erityisesti mitään kytättävää. Virkeä se kyllä oli, muttei tuntunut kuitenkaan siltä, että se saattaisi poistua taka-vasemmalle minä hetkenä hyvänsä. Ravissa se rentoutui melko nopeasti ja tuli hyvin kuulolle.

Laukassa tuntui hetken siltä, että ohjasta päästäessä poni saattaisi päättää poistua paikalta. Lunta oli kuitenkin niin paljon, että Veikkis joutui keskittymään pysyäkseen pystyssä ja näinollen pääsin itse vähemmällä yrittäessäni säilyttää kontrollin.

Melko pian Veikka jo väsähtikin ja ylimääräinen pöllöilyenergia tuntui haihtuvan tuuleen. Laukka oli lopulta super hyvän tuntuista, kun poni laukkasi omalla moottorillaan pyöreänä ja kevyenä kädelle! 

Veikan mielipide pellolla työskentelystä tuli kyllä alusta saakka selväksi; sen ilme ei missään vaiheessa ollut erityisen innostunut, vaan pikemminkin ärsyyntynyt ja kyseenalaistava. Poni tuntui ihmettelevän tätä aivopierua lähteä nyt syvään hankeen tuulessa ja lumituiskussa laukkailemaan, kun mielummin olisi voinut jäädä tarhaan syömään heiniä. Ja jos nyt pakko olisi liikkua, niin sen tekisi mielummin kentällä, jossa olosuhteet olisivat edes jotakuinkin inhimilliset pienille poneille!

Olihan hangessa liikkuminen rankkaa, minkä vuoksi Veikka pääsikin pälkähästä alle puolen tunnin työskentelyn jälkeen. Hiki tuossa ajassa ehti kuitenkin tulla!

Aikaa hankitreeneille on vielä muutama viikko, jonka jälkeen allekirjoittaneelle on luvassa parin viikon maiseman vaihdos valkoisille hiekkarannoille palmujen katveeseen. Loman jälkeen tiedossa onkin suuria muutoksia hevosrintamalla - stay tuned!

2