Pikkuponi sai pitää kilpailuista lomaa vajaan kuukauden verran. Koko kevätkausi kilpailtiin ahkerasti, pääasiassa esteillä, joten kesä-heinäkuun vaihteessa pidettiin pientä kisalomaa ja keskityttiin kotona treenaamiseen. Heinäkuun loppupuolella osallistuttiin taas KaKe:n 1-tason estekilpailuihin 80 ja 90 cm luokkiin, vaikka olisi kyllä tehnyt mieli taas aloittaa iisimmin 70 ja 80 luokista.
Käsittämätöntä, miten muutaman viikon kisatauon jälkeen tuntui taas kuin ei olisi ikinä ennen kilpaillut! Jännitti kohtuuttoman paljon ja esteetkin näytti taas pienen kerrostalon kokoisilta, vaikka kotona on kuitenkin hypätty 80-100 tehtäviä koko ajan. Onneksi oma kisajännitykseni katoaa radan ensimmäisen esteen ylittämisen myötä. Verryttelyssä vielä kauhistuttaa samoin kuin pillin vihellyksen kuuluessa, mutta kun on alkuun päästy niin fokus onkin jo suorittamisessa.
Kaarinan Kenttäratsastajien kilpailut Ylikylän tallilla oli meidän ensimmäiset KaKe:n kilpailut. Täytyy kyllä hieman kehaista ja todeta, että olipas kivat ja hyvin järjestetyt kilpailut! Rento fiilis ja meininki, hienot puitteet ja mukavat radat. Erityisesti sydäntäni lämmitti nuori portinavaaja, joka jaksoi koko päivän hymyillä ja ohjeistaa vaihtuvia ratsukoita. <3
80 rata sujui yllättävän kivasti. Ratsastin puhtaan perus- ja uusintaradan tehden uusinnassa yhden lyhyemmän tien. Jotta olisin päässyt oikaisemaan vielä enemmän, olisi pystyesteelle pitänyt tulla melkoisen vinossa. Jätin riskin tällä kertaa ottamatta ja tähtäsin vain hyvään ja siistiin suoritukseen hieman hitaammalla ajalla. Vaikka toinen oikoreitti jäi käyttämättä, riitti nopeus sijoitukseen. MiniWinnie oli seitsemäs lähes 30 osallistujasta!
Seuraavalla radalla nappailtiin virhepisteitä kolmesta pudotuksesta, mutta olin rataan kuitenkin oikein tyytyväinen. Poni tuntui radalla hyvältä; se laukkasi riittävästi ja teki helpon tuntuisia hyppyjä. Aikaisemmin 90 radoilla on tuntunut, että olen puskenut ponia radan läpi ja yli isoista esteistä, mutta tällä kertaa meno tuntui paljon helpommalta ja sujuvammalta. Enemmän olisi pitänyt ratsastaa jalalla ja olla muuten hiljempaa, mutta ehkä sitten ensi kerralla... ;) Muutaman lähestymisen pissin aivan totaalisesti, kuskin mokia ja oppimiskokemuksia seuraavia ratoja ajatellen. Onnellisin olin kuitenkin siitä, ettei saatu tällä radalla yhtäkään kieltoa. Aikaisemmilla 90 radoilla MiniWinnie on ottanut kiellon sarjan b-osalle, mutta nyt päästiin koko sarjasta yli vaikka ensimmäisellä esteellä tulikin puomi alas.
Seuraaviin kisoihin onkin taas muutama viikko aikaa, mutta niihin suunnataan taas hieman itsevarmemmin ja hyvällä fiiliksellä. Nyt 80 radat alkavat tuntua jo helpoilta ja 90 radoilta haetaan rutiinia ja hyviä fiiliksiä. Enpä kyllä olisi ikinä uskonut kilpailevani pikkuponilla näin valtavia esteitä! T. 60 cm tasolla junnannut ikuinen poniratsastaja
4
Käsittämätöntä, miten muutaman viikon kisatauon jälkeen tuntui taas kuin ei olisi ikinä ennen kilpaillut! Jännitti kohtuuttoman paljon ja esteetkin näytti taas pienen kerrostalon kokoisilta, vaikka kotona on kuitenkin hypätty 80-100 tehtäviä koko ajan. Onneksi oma kisajännitykseni katoaa radan ensimmäisen esteen ylittämisen myötä. Verryttelyssä vielä kauhistuttaa samoin kuin pillin vihellyksen kuuluessa, mutta kun on alkuun päästy niin fokus onkin jo suorittamisessa.
© Kaisa K
© Kaisa K
© Kaisa K
Kaarinan Kenttäratsastajien kilpailut Ylikylän tallilla oli meidän ensimmäiset KaKe:n kilpailut. Täytyy kyllä hieman kehaista ja todeta, että olipas kivat ja hyvin järjestetyt kilpailut! Rento fiilis ja meininki, hienot puitteet ja mukavat radat. Erityisesti sydäntäni lämmitti nuori portinavaaja, joka jaksoi koko päivän hymyillä ja ohjeistaa vaihtuvia ratsukoita. <3
80 rata sujui yllättävän kivasti. Ratsastin puhtaan perus- ja uusintaradan tehden uusinnassa yhden lyhyemmän tien. Jotta olisin päässyt oikaisemaan vielä enemmän, olisi pystyesteelle pitänyt tulla melkoisen vinossa. Jätin riskin tällä kertaa ottamatta ja tähtäsin vain hyvään ja siistiin suoritukseen hieman hitaammalla ajalla. Vaikka toinen oikoreitti jäi käyttämättä, riitti nopeus sijoitukseen. MiniWinnie oli seitsemäs lähes 30 osallistujasta!
© Mari Soiniitty
© Mari Soiniitty
© Henni-Leena Helenius
© Henni-Leena Helenius
© Henni-Leena Helenius
© Henni-Leena Helenius
Seuraavalla radalla nappailtiin virhepisteitä kolmesta pudotuksesta, mutta olin rataan kuitenkin oikein tyytyväinen. Poni tuntui radalla hyvältä; se laukkasi riittävästi ja teki helpon tuntuisia hyppyjä. Aikaisemmin 90 radoilla on tuntunut, että olen puskenut ponia radan läpi ja yli isoista esteistä, mutta tällä kertaa meno tuntui paljon helpommalta ja sujuvammalta. Enemmän olisi pitänyt ratsastaa jalalla ja olla muuten hiljempaa, mutta ehkä sitten ensi kerralla... ;) Muutaman lähestymisen pissin aivan totaalisesti, kuskin mokia ja oppimiskokemuksia seuraavia ratoja ajatellen. Onnellisin olin kuitenkin siitä, ettei saatu tällä radalla yhtäkään kieltoa. Aikaisemmilla 90 radoilla MiniWinnie on ottanut kiellon sarjan b-osalle, mutta nyt päästiin koko sarjasta yli vaikka ensimmäisellä esteellä tulikin puomi alas.
Seuraaviin kisoihin onkin taas muutama viikko aikaa, mutta niihin suunnataan taas hieman itsevarmemmin ja hyvällä fiiliksellä. Nyt 80 radat alkavat tuntua jo helpoilta ja 90 radoilta haetaan rutiinia ja hyviä fiiliksiä. Enpä kyllä olisi ikinä uskonut kilpailevani pikkuponilla näin valtavia esteitä! T. 60 cm tasolla junnannut ikuinen poniratsastaja
© Mari Soiniitty
© Henni-Leena Helenius
© Henni-Leena Helenius
© Henni-Leena Helenius
© Henni-Leena Helenius