Kesäpuuhia

Viime viikon estevalmennuksessa valmentaja määräsi Aksulle viikoittain treenejä, joissa laukataan enemmän. Laukkakuntoa kun pitäisi kuulemma kasvattaa vielä, ettei kunto lopu hypätessä kesken. Minähän tein töitä käskettyä ja raahasin ponin tänään heti aamulla laukkaradalle.

Olin tallilla jo ennen yhdeksää, koska päivästä luvattiin taas kovin lämmintä. Tottahan toki aurinko porotti jo tuohon aikaan, mutta aivan hirvittävän kuuma ei kuitenkaan ollut. Sopivasti lämmin kuitenkin, niin poni malttoi jättää pelleilyt sikseen, eikä tehnyt yhtään ylimääräisiä liikkeitä. ;)

Kierrettiin tallin viereistä laukkarataa alkuun käynnissä ja ravissa ja aluksi ihan ratsastinkin Aksua, jotta sain vähän käsitystä siitä, kuinka avut menee läpi pitkillä baanoilla. Tein siirtymisiä ja vähän pohkeenväistöjä ja ponihan kuunteli hienosti. Radan toinen pääty oli hiukan jännittävä, mutta ohi päästiin kuitenkin ravissa.

Kun aloin vakuuttua siitä, ettei poni varmaankaan ryöstäisi tai pukittaisi, nostin laukkaa toisella pitkällä suoralla. Päinvastoin odotuksia sainkin ratsastaa Aksua ihan eteen. Laukkailtiin ensin tallin puoleista pitkää suoraa molempiin suuntiin ja lopulta mentiin koko kierros radalla ympäri. Radan pohja on huomattavasti kevyempi kuin kentän pohja, joten laukkaa oli mukavampi ratsastaa hyvällä omallatunnolla vähän enemmänkin, kun pohja ei ollut ponille niin raskas. Hiki tuossa touhussa tuli kuitenkin meille molemmille.

Radan varressa on myös pikkuruinen maastoeste, tukinpätkä. Aksun käyttäytyessä laukassa niin fiksusti päästin ponin hyppäämäänkin pikkuesteen molemmista suunnista. Aksu on kyllä mainio poni!

Radalla treenailun jälkeen käytiin kävelemässä metsässä vajaan puolen tunnin pituinen lenkki loppukäynneiksi. Oli kyllä aivan ihanaa päästä pitkästä aikaa ihan kunnon maastoihin ja sellaiseen metsään, josta ei näe ja kuule viereistä autotietä ollenkaan.

Maastolenkin jälkeen Aksu sai vielä suihkun ja pääsipä se lopulta takaisin laitumellekkin rouskuttamaan vihreää kavereidensa kanssa.