sunnuntai 23. elokuuta 2015

Projektipäivitystä

Täytyy heti alkuun hehkuttaa, kuinka innoissani olen pikku projektistani Kodan kanssa! Tuo hevonen kiehtoo minua jollain tapaa aivan valtavasti ja sen vuoksi olenkin nauttinut hurjan paljon sen kanssa työskentelemisestä. On palkitsevaa huomata edistyvänsä hevosen kanssa joka ratsastuskerralla ja oppia joka kerta jotain uutta. Olen viime vuodet ratsastanut pääasiassa helppoja ja "valmiita" hevosia, joiden kanssa en ole joutunut ratkomaan ongelmia. Nyt olen ollut innoissani tilaisuudesta päästä työskentelemään hevosen kanssa, joka ei automaattisesti lähdekkään pohkeesta eteen tai tule rentoon peräänantoon istunnalla ratsastamalla.

Olen työskennellyt Kodan kanssa kahden päivän jaksoissa. Ruuna saa pari päivää liikkua rennosti kävelytyskoneessa ja miettiä edellisten ratsastuskertojen asioita ja sen jälkeen taas ratsastan sen kahtena päivänä. On ollut aivan huikeaa huomata edistystä tämän ruunan kanssa! Ollaan ilmeisesti alettu vihdoin pikkuhiljaa ymmärtää toisiamme ja minä olen alkanut löytää niitä keinoja, joilla Kodaa täytyy ratsastaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta olen keksinyt toimivia ja ei-niin-toimivia ratkaisuita juuri tämän hevosen ratsastamiseen.





Viikko sitten hevonen hyppi pystyyn, kun yritin ratsastaa sen maneesiin. Sain laukan nousemaan vasta 15 minuutin yrittämisen jälkeen, jona aikana hevonen oli ehtinyt keulia nelisen kertaa ja riehua niinsanotusti pitkin seiniä. Tämän viikon alkupuolella laukat saatiin jo nousemaan, mutta jumittelu jatkui ja hevonen protestoi muutamia kertoja hyppäämällä pystyyn. Loppuviikkoon mennessä laukka nousi jo ensimmäisillä yrittämillä ja ravikin oli jo hallitumpaa. Tänään kun ratsastin hevosen viimeisen kerran tällä viikolla, oli allani vallan fiksu hevonen, joka koko ratsastuksen aikana pysähtyi vain kolmesti ja peruutti muutaman askeleen verran.





Tämänpäiväinen oli oikea riemuvoitto. Aloitin reippaassa kevyessä ravissa ja hevonen eteni ehtimättä edes miettiä, mitä siltä pyysin. Reippaan ravailun jälkeen nostin helposti laukat molempiin suuntiin ja pystyin hidastamaankin laukan tahtia hieman. Laukan jälkeen hevonen alkoi jo rentoutuakkin ja liikkui rennosti pyöreässä muodossa, ei enää turpa polviensa välissä täysillä viilettäen. Aivan hetkeksi istuin alas harjoitusraviinkin, eikä Koda reagoinut asiaan lainkaan, kuten vielä edellisellä ratsastuskerralla. Muutaman kerran äkisti pysähtyessään ja protestoidessaan jätin hevosen hetkeksi aivan yksin. En tehnyt mitään, istuin vain selässä ja annoin hevoselle aikaa miettiä. Muutaman hetken seisottuamme pyysin kevyesti hevosta eteenpäin samalla taivuttaen ja kappas, pääsimme tilanteesta pois yhteisymmärryksessä.

Sovimme Kodan omistajan kanssa, että jatkan Kodan ratsastamista vielä muutaman viikon, kunnes omistaja pääsee taas itse palaamaan hevosen selkään. En malttaisi odottaa taas seuraavaa ratsastuskertaa. Nyt Koda on ansainnut kuitenkin yhden rennomman ratsastuspäivän ja onnistumisten kunniaksi lähdetäänkin huomenna maastoon. Keskiviikkona palataan taas töihin motivoituneina!

Nämä kuvat ovat keskiviikolta, kiitos kuvaamisesta Moonalle!





Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat