On siis kevät!

Minä olen niin nauttinut näistä keväisistä keleistä, voisin päivät pitkät vain hyppiä ilosta pitkin pihoja kun on niin ihanan lämmintä ja valoisaa! Tallillekin tulee lähdettyä ihan innosta hihkuen ja aikaa kuluu tallilla helposti tuplasti enemmän kuin talvisaikaan. Sitä tulee vähän siivoiltua tarhaa, puunailtua varusteita ja käytyä pidemmillä loppukäynneillä lähiympäristössä.

Harri on saanut tehdä taas monipuolisesti töitä ja olen ollut iloinen siitä, kuinka ollaan puuhailtu Harrin kanssa muutenkin rauhassa kaikkea mukavaa. Kiireisinä ja pimeinä iltoina ei tule harjailtua rauhassa ja antaumuksella eikä rapsuteltua ihan muuten vain.

Sunnuntaina käytiin pitkästä aikaa taas oikein pitkällä maastolenkillä Hartsan kanssa. Lähdettiin liikkeelle jo ennen kahdeksaa ja viivyttiin reilu puolisentoista tuntia reissussa. Kotimatkan loppusuoralla Viivi käveli meitä vastaan ja räpsi muutaman oikein kivan kuvan! Harri on kuvissa kyllä niin oma itsensä maastohevosena; rento ja letkeä, tyytyväinen maastomopo vaaleanpunaisissa suitsissaan.

Eilen ratsastelin super-Harrin ilman satulaa lyhyemmän kaavan mukaan. Harri oli niin hyvä, että lopetettiin puolen tunnin treenin jälkeen hyviin fiiliksiin ja onnistumisiin. Poikettiin vielä loppukävelyillä pikkuserkun koiran kanssa. Nuori Elmo sai tutustua rauhassa hevosiin, kun pomminvarma Hartsa toimi lenkkiseurana.

Tänään Harrilla oli kauneudenhoitopäivä. Harri ei erityisesti nauti puunaus- ja siistimispäivistä, tai ainakaan herra ei myönnä sitä. Harri on kuitenkin sotkenut itseään niin ahkerasti, että erityisesti jaloille, päälle ja hännälle oli tehtävä jotain ennen, kuin voitaisiin kuvata Hööksiltä saadut ja hankitut varusteet postausta varten. Reilu tunti tuon puunaamiseen meni ja pesuaineita ties miten paljon. Kunpa vain hevosen olisikin voinut pestä ihan kokonaan, mutta täytyy jättää kylpy lämpimämpiin ilmoihin.

Kiinnostuksen kivivyöry.