Vaaleanpunainen on prinsessojen väri

Jos minä koen itseni prinsessaksi, eikö se tarkoita sitä, että voin myös hyvällä omallatunnolla pukea poikahevosen vaaleanpunaiseen? Sitäpaitsi hevosethan eivät edes näe kaikkia värejä, eli hevosen näkökulmasta saattaa olla aivan se ja sama pukea harmaita tai vaaleanpunaisia varusteita.

"Please kill me."

Harrin kanssa olen yrittänyt kovasti hillitä itseäni ja pitäytyä sivistyneessä ja neutraalissa linjassa varusteiden suhteen. Harri sentään on ruuna ja vielä ihan vakavasti otettava kouluhevonen, joten eihän sen arvolle sovellu varusteurheilu samassa mittakaavassa kuin vaikkapa Winnielle tai Julille. Harri on saanut vain maanläheisiä värejä varusteisiinsa; ruskeaa, mustaa, harmaata.. Ainoa väripilkku on ollut violetti, joka on sentään ollut suhteellisen miehekäs väri.

Siivoilin aamulla autotallista hevos- ja ratsastusvarusteitani ja törmäsin taas pitkästä aikaa Winnien ihaniin vaaleanpunaisiin varusteisiin. Vastaan tuli myös hackamoresuitset, joita voisi Harrinkin kanssa kokeilla. Hackamoret vaan sattuvat olemaan vaaleanpunaiset, kun menin ne viime keväänä maalaamaan.. Tiesin että saisin varmasti kuulla värivalinnasta, mikäli suitset Harrille pukisin päälle, joten päätin saman tien vetää kunnolla överiksi. Kiinnitin hackamoret kokovaaleanpunaisiin suitsiin, jotka joskus aikoinaan tilasin. Kun Winnie yhtäkkiä lähti eikä tilalle näkynyt tai kuulunut uutta ratsastettavaa ponia, jäi suitset kokonaan käyttämättä.

Kuin ihmeen kaupalla nuo ponikokoiset suitset todellakin sopivat Hartsan päähän. Ainoastaan otsapannan olin jo valmiiksi vaihtanut isompaan, kun ponikokoinen näytti niin mahdottoman lyhyeltä. Musta nyt ei sovi tuohon kokonaisuuteen alkuunkaan, mutta saa nyt kelvata. Eipä noita suitsia ole tarkoitus käyttääkkään kuin hömpöttelyssä silloin tällöin, ei missään edustustilaisuuksissa.. Asia toki korjaantuisi vaikkapa ketju-otsapannalla. ;) Mutta myönnettävähän se nyt on, että nuo suitset on valloittavan suloiset, eikö vain?!

Kävin ravailemassa ilman satulaa kentällä ehkä puolisen tuntia. En halunnut ratsastaa kunnon treeniä, koska ehdin tallille vasta illalla ja sunnuntaina on kouluvalmennus heti aamusta. Harri olisi ehtinyt levähtää välissä vain yön yli.. En kuitenkaan halunnut jättää hevosta seisomaankaan, joten päädyin ratsastelemaan kevyesti. Moona oli sattumalta samaan aikaan kentällä oman vuokraheppansa kanssa ja kuvailtiinkin päittäin muutamat kuvat puhelimellani.

Huomenna ei siis ole vaaleanpunainen päivä. ;) Yritän epätoivoisesti saada vielä jonkun kuvaamaan valmennukseen, jotta saisin jotain materiaalia bloginkin puolelle..