Ponille oli testimielessä vaihdettu suuhun olympiakuolain - vahva ja paljon parjattu jarru. Kuolain oli kuitenkin viritetty hieman pehmeämmäksi tukiremmillä, joka estää kuolainta kääntymästä ja aiheuttamasta suurta vipuvaikutusta. Lisäksi ohja oli kiinni keskimmäisessä renkaassa, eikä suinkaan alimmassa. Vertailun vuoksi ratsastin Lexin uudella lainakuolaimella, sillä vertailukohteena edellisestä ratsastuskerrasta oli jo kuparirolleri.
Lyhyen alkuverryttelyn aikana Lexin ongelma alkoi jo hahmottua. Se ei ollut raskas suustaan, mutta teki kyllä mielellään omia päätöksiä ja kyseenalaisti minun. Tärkeää oli ennakointi ja pohkeiden käyttö. Mitä enemmän ratsastin pohkeella ja istunnalla, sitä kevyempi poni oli suustaan. Olympialla hyvin pienet ja pehmeät ohjasotteet olivat riittäviä - näin vahvaa kuolainta poni ei tarvitse ainakaan sileällä työskentelyyn.
Ponin kiirehtimistä ja keskittymiskyvyn puutetta lähdin työstämään siirtymisillä: hitaasta ja hallitusta käynnistä hitaaseen ja hallittuun raviin. Vähitellen ravin kasvattamista niin kauan kuin poni pysyy rentona ja liikkuu selän läpi ja siirtyminen hitaampaan raviin tai käyntiin asti, kun pakka alkaa levitä.
Siirtymisillä Lexi alkoi toimia todella kivasti ja päästiinkin työskentelemään ongelmitta myös pohkeenväistöillä ja vastalaukkatehtävällä. Hommien lopuksi omistaja sai kiivetä vielä ponin selkään toteamaan ratsastettavuudessa tapahtuneen muutoksen - se oli selkeä!
Lexi liikkui tyytyväisenä ja kevyenä kädelle, mutta tilaisuuden tullessa yritti mieluusti karata avuilta kipittämällä reippaammin pois alta. Sinnikkäillä siirtymisillä poni kuitenkin palautui taas ruotuun ja oli kuulemma oikein miellyttävä ratsastaa.
Seuraavat ponitreffit ehdittiinkin sopia jo ratsastuksen päätteeksi, joten lisää Lexi-postauksia siis tiedossa. :)
Lexi on niin suloinen poni.<3 Lexin omistaja on onnekas, kun lähellä on joku taitava ratsastaja, joka auttaa.
VastaaPoistaTulee ihan mieleen yksi tuntemani poni, jolla pidettiin olympiakuolaimia ja sekkiä. Se pukitteli ja näykki ja hoitaessa astui varpaille. Sitten kun se meni ylläpitoon, siltä otettiin nämä kaikki pois, vaihdettiin kuolain pehmeämpään, ja ongelma.at ratkesivat.
Poni oli siis hevosleirille jossa olin ja seurasin sen ylläpitäjän blogia.
Olen ollut kyllä iloinen saadessani auttaa Lexiä ja omistajaansa, poni on ollut mukavaa vaihtelua haflingereihin!
PoistaTäytyy aina kuitenkin muistaa, ettei varustevalinnat ole niin mustavalkoisia. :) Oikein käytettynä minkään varusteen ei pitäisi aiheuttaa hevoselle kipua ja toisinaan vahvemmat varusteet voivat jo turvallisuussyistä olla tarpeellisia - esimerkiksi nyt pukitteleva pieni poni voi olla pienille ratsastajille turvallinen sekin kanssa. Toki olen sitä mieltä, että mitä pehmeämpi kuolain sen parempi, mutta kaikille hevosille ja kaikissa tilanteissa pehmeä nivelkuolain ei välttämättä ole riittävä. Lisäksi tottakai ratsastajan osaaminen vaikuttaa siihen, kuinka vähillä varusteilla tai pehmeällä kuolaimella hevonen on hallittavissa.
Tottakai. Poni josta kerroin oli väärä valinta hevosleirille, vaikka sillä ratsastivat vain kokeneemmat.
PoistaKivan näköinen poni kyllä!:) Varmasti oikein kiva pakkaus ;)
VastaaPoistaTämä on aivan ihana, olen ollut ihan myyty tälle pikku hurmurille! :)
Poista