Valmennusvideo: pohkeenväistöjä ja avotaivutuksia

Saimme toimia Veikan kanssa valmentajani näyttöratsukkona hänen valmentajakoulutuksensa loppunäytössä. Näyttövalmennus pidettiin naapuritallilla helpottaaksemme näytön vastaanottajan aikatauluja, joten Veikka joutui pitkästä aikaa aivan vieraaseen paikkaan näytille. Ponin jännittäjäluonne oli onneksi huomioitu jo valmennussuunnitelmassa; ensimmäiseksi tavoitteeksi oli kirjattu ponin rentoutuminen vieraassa ympäristössä.

Alku ei näyttänyt eikä tuntunut hyvältä - Veikkaa tosissaan jännitti. Kaula pitkällä kirmaava ja puhiseva, kulmia oikova poni ei nyt aivan välttämättä näyttänyt parastaan. Muutaman reippaamman ravi- ja laukkakierroksen jälkeen ruuna alkoi kuitenkin vähitellen näyttää merkkejä rentoutumisesta ja kyvystä keskittyä edes hetkellisesti.

Valmennuksen sisältö oli onneksemme tuttu ja turvallinen. Samoja asioita harjoiteltiin lähes samalla kaavalla edellisessä valmennuksessa, jossa saatiinkin Veikassa aikaan hurjan iso muutos. Tietenkään tavoitteet eivät olleet vieraassa ja jännittävässä ympäristössä yhtä korkealla, mutta mieltä rauhoitti tieto siitä, että samoista tehtävistä ollaan suoriuduttu ennenkin.

Verryttelyn jälkeen aloitettiin työskentely pohkeenväistöjen parissa. Ensin tarkistettiin käynnissä suoruus, ristiastunta  ja etuosan johtaminen ja seuraavaksi lisättiin tehtävään jo siirtyminen raviin. Viho viimeiseksi luovuttiin vielä siirtymisistä ja tahkottiin väistöt läpi ravissa alusta loppuun. Tämä tehtävä sujui aika kivasti; lopulta lähes yhtä hyvin kuin edellisessä valmennuksessa kotona. Etuosa tahtoi alkuun taas jäädä jälkeen, mutta sekin saatiin korjattua omalle paikalleen väistössä.



Lyhyiden välikäyntien jälkeen jatkettiin töitä avotaivutuksilla. Tuntui, että hengähdystauon aikana Veikka ehti taas muistaa pienessä päässään, että ollaan vieraassa paikassa ja sitähän voisi vielä vähän vaikka jännittää. Avoimelle pitkälle sivulle tuntui etenkin vasempaan kierrokseen lähes mahdottomalta saada aikaiseksi hyvää avotaivutusta tai edes ratsastaa ravissa suoraan. Tallia kohti ratsastettaessa puhina yltyi ja poni jännittyi selkeästi. Yhtä mahtavaa voittajafiilistä ei tästä harjoituksesta jäänyt, mutta saatiin kuitenkin aikaan edistystä harjoituksen aikana.

Lopuksi lisättiin tehtävään vielä laukkaa. Aloitettiin oikeassa, eli vaikeammassa kierroksessa, jotta saataisiin lopettaa helppoihin onnistumisiin vasemmassa kierroksessa. Oikea laukka lähti kuitenkin pyörimään yllättävän kivasti, vaikkei tehtävä helppo ollutkaan eikä sujunut aivan niin hyvin kuin olisi voinut toivoa. Yllättäen ongelmat tulivatkin vasemmassa kierroksessa, jossa avoimella pitkällä sivulla oli taas suuria ongelmia saada poni keskittymään työntekoon, eikä tyhjään tallipihaan edessäpäin.

Veikka jaksoi puhista ja kytätä niin, että ehdit itsekin turhautua ja hermostua. Töitä kuitenkin oli jatkettava ja saatava niin kuskin kuin poninkin hermot kasaan. Mihinkään ykkössuoritukseen ei ylletty, mutta päästiin sentään lopettamaan tehtävä jonkinmoiseen onnistumiseen.


Vaikkei Veikka parastaan näyttänytkään, se suoriutui kuitenkin yllättävän hienosti vieraasta paikasta ja jännittävästä tilanteesta. Tämä kävi varsin hyvin kisatreenistä! Mikäli poni hallitsee hermonsa näinkin hyvin vieraassa ympäristössä, ei kisojen suhteen pitäisi olla sen suurempaa huolta. Vielä kun saataisiin tuo pörrötukka vielä kävelemään helpommin traileriin, että päästäisiin testaamaan hermoja ihan oikeisiin kisatilanteisiin!