sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Kysy ja ihmettele, toivo kuvia!


Joulukalenterin valmistelut ovat käynnissä ja hiki hatussa pyrin toteuttamaan lukijoiden toiveita, joita tulikin muuten hurjan paljon! Kiitos jokaiselle joka vaivautui kommentoimaan ja toivomaan! Videoita on luvassa paljon, tekstiä kevyemmässä ja vähän syvällisemmässä muodossa ja kuviakin roppakaupalla. Jokaiselle siis jotakin, eikös vain?

Nyt on aika taas kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Samalla kun kirjoitat kysymyksiä, niin esitä myös toiveesi vastauspostauksen muodosta! Luetko vastauksia mielummin, vai olisiko mukavampi katsoa ja kuunnella vastauksia videolta?

Kysymysten lisäksi saa jättää kuvatoiveita. Toivo kuvaa jostain tietystä aiheesta, asiasta tai tilanteesta, niin lähden kameran kanssa liikkeelle ja kuvaan toiveisiin sopivat kuvat tai vaihtoehtoisesti etsin arkistoista sopivan kuvan. Aikaisempiin, hurjan suosittuihin toivekuviin voit käydä tutustumassa täällä.

Alkuviikosta on vihdoin luvassa taas ajankohtaisempia kuulumisia, pysytään kuulolla!
8

maanantai 9. marraskuuta 2015

Temppukoulutus: harjan nostaminen maasta

Koska Harri on hirmu nokkela ja nopeasti oppiva hevonen, olen opettanut sille muutamia temppuja. Keväällä ruuna oppi hymyilemään pyynnöstä ja kesällä opeteltiin kuljettamaan isoa jalkapalloa niin maastakäsin kuin ratsaillakin. Lisäksi olen opettanut käytännöllisiä arkisia juttuja, kuten pään laskemisen ja kavioiden nostamisen.

Mille tahansa hevoselle voi opettaa melkeinpä minkä tahansa tempun, kunhan osaa keksiä keinot tempun opettamiseen. Toiset hevoset oppivat nopeammin, toiset hitaammin. Toisia motivoi ruoka, toisia kehut ja rapsutukset. Yksi hevonen jaksaa kiinnostua ja keskittyä tempun opetteluun, kun toisen motivoimiseksi saa nähdä enemmän vaivaa. Sinnikkyydellä ja johdonmukaisuudella onnistumisia kuitenkin tulee ennen pitkää.

Temppujen opettaminen alkaa tempun pilkkomisesta osiin. Mikäli vain kiinnostusta lukijoilla on, niin voin joskus kirjoitella temppukoulutuksesta enemmänkin, mutta nyt jaan vain tavan, jolla opetin Harrille juuri tämän yhden tempun. :)

1. Palkitse harjan kosketuksesta. 
Kosketa hevosen turpaa harjalla ja palkitse välittömästi.

2. Palkitse aktiivisesta harjan kosketuksesta.
Älä kosketa hevosta enää harjalla, vaan jätä harja joidenkin kymmenien senttien päähän hevosen turvasta. Palkitse, kun hevonen itse koskee harjaa (vaikka ohimennen vahingossakin).

3. Siirrä harja kauemmas.
Kun hevonen on oppinut koskettamaan kädessä olevaa harjaa, siirrä harjaa vähitellen kauemmas. Siirrä kättäsi ensin puolen metrin päähän hevosesta ja myöhemmin lattialle. Kun hevonen osaa koskettaa lattialla olevaa harjaa, voit siirtyä itse kauemmas/ nousta seisomaan.

4. Vaadi koskemista hampailla.
Lopeta palkitseminen pelkästä harjan kosketuksesta, palkitse vasta kun hevonen koskee harjaan hampaillaan. Riippuu hevosesta, kuinka nopeasti se hoksaa uuden tavan, jolla saa palkinnon. Kun palkintoa ei harjan kosketuksesta heti kuulukkaan, alkaa moni hevonen turhautuessaan yrittää eri keinoja harjan koskemisessa namin saadakseen.

5. Vaadi harjan nostamista.
Kun hevonen on oppinut ottamaan harjan hampaisiinsa, pyri ottamaan harja hevosen suusta ja palkitse. Ajoitus on tärkeä; hevonen pitää palkita, kun harja on vielä suussa, eikä vasta kun se on ehtinyt pudottaa sen maahan. Lopulta hevonen oppii nostamaan harjan käteen saakka ja vaihtamaan sen namiin.

Muista: Aina kun aloitat harjoittelun, palaa ensin yksi askel harjoittelussa taaksepäin. Mikäli olette edellisenä päivänä päässeet onnistuneesti kohtaan 3, aloita harjoittelu kohdalla 2 hevosen muistin virkistämiseksi ja vasta onnistuneiden suoritusten jälkeen siirry eteenpäin.



Harri oppi tämän tempun kolmessa päivässä, joka päivä harjoittelimme 10-15 minuuttia. Ottakaa haaste vastaan ja opettakaa sama omille hevosillenne! :)
6

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Viikonlopun valtameriristeilyllä

Ilokseni sain tallikaverin hevosen St. Lo:n hoidokikseni viikonlopun ajaksi. Vaikka Harri onkin sairastellut kinttunsa kanssa, olen siis päässyt siitä huolimatta ratsaille. Kiva muutenkin päästä pitkästä aikaa taas hieman erilaisen hevosen selkään!

Olen hoitanut tätä huikean kokoista valtamerilaivaa Lo:ta muutaman kerran aikaisemminkin, joten ihan vieras tapaus ei ole kyseessä. Tällä kertaa sain kuitenkin yllättyä todella positiivisesti, kun kiipesin ruunan selkään taas pitkästä aikaa. Vielä viimeksi kun olin hevosta ratsastanut, se oli hontelo eikä jaksanut kovin kummoisesti kantaa itseään. Etenkin laukka oli vielä raakaa, kun hevonen viiletti reippaassa temmossa kykenemättä kokoamaan itseään. Muutamassa kuukaudessa Lo:n laukka oli muttunut aivan hurjasti! Laukkaa pystyi tosissaan ratsastamaan ja hidastamaan; viikonlopun aikana tehtiin vastalaukkatehtäviä ja laukan säätelemisharjoituksia, jotka sujui vallan mallikkaasti!





Myös ravi oli kokenut muutosta, vaikkakaan ei aivan yhtä järisyttävää kuin laukka. Selkeästi hevonen on saanut lihasta ja tasapainoa, jolla kantaa itseään. Nyt hevonen kulki miellyttävästi selän läpi ja hidasti ravinsa tahtia niin, että saatiin aikaiseksi hyviä raviväistöjä ja avotaivutuksia.

Lo:n liike on jotain ultimaalisen valtavaa verrattuna Harrin tai Winnien liikeeseen, joten tekemistä oli kyllä istumisessa. Ravissa en uskaltanut kipeän selkäni vuoksi istua alas kuin lyhyiksi pätkiksi hitaaseen ja pehmeään raviin, muuten ratsastin ruunaa kevyessä ravissa.

Mukavaa vaihtelua pitkästä aikaa tämäkin nuori valtamerilaiva. :) Kuvista iso kiitos Maijulle!




4

lauantai 7. marraskuuta 2015

Sairastelua ja temppukoulutusta

Tällä viikolla meidän treenailua on hidastanut Harrin takakavioon pesiytynyt sädemätä. Harrilla on korkeat ja syvät kaviot, jotka on optimaaliset epäpuhtauksien pesiytymiselle. Sädemätä onkin ollut oikeastaan vuosittain toistuva syksyinen vaiva, kun kelit ovat kosteat ja kuraiset.

Viikko vai pari takaperin kengittäjä löysi Harrin säteestä perusteellisen etsimisen jälkeen mätätaskun, jonka vuoksi säde piti avata ja hoitaa betadinehauteilla. Muutaman päivän Harri kulki muovipussi jalassa, jonka jälkeen päästiin jatkamaan treenejä normaalisti. Jatkoin sädemädän hoitoa desinfioimalla kavioita ja käyttämällä sädemätään tarkoitettua myrkkyä, mutta tästä huolimatta toinen takakavio kipeytyi alkuviikosta uudestaan.

Olin sopinut valmennuksen tiistaille ja pyytänyt vielä Anninkin kuvaamaan, mutta yhtäkkiä alkuverryttelyn jälkeen Harri ei enää suostunutkaan varaamaan painoa toiselle takaselleen. Nyt kaviota on taas putsattu ahkerasti ja ruuna on joutunut törröttämään sisällä tallissa jalka jodihauteessa.




Kun Harri on liikkunut normaalisti ja mielellään, ollaan käyty kentällä potkimassa vähän palloa. Lisäksi olen järjestänyt Harrille vähän aivotyötä, kun ryhdyin opettamaan sille pitkästä aikaa uutta temppua. Harjan nostaminen maasta olisi helppo temppu opettaa sisällä tallissa niin, ettei hevosen tarvitse edes liikkua minnekkään. Tätä ryhdyttiin harjoittelemaan alkuviikosta ja tänään kolmannen harjoittelukerran päätteeksi tuo ruuna jo noukki harjan maasta ja nosti käteeni saakka!

Seuraavista tempuista onkin jo ajatusta, saa nähdä kuinka nopeasti Harri oppii vähän hankalammat jutut. :) Nyt jatketaan temppujen treenailua ja kavion hoitoa ja toivotaan, että hevonen on kunnossa viikonlopun kisoihin mennessä!

1

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Maailman tärkein hevonen; Kummihevonen

"Kuulitteko jo Harrista? Meidän Harri on maailman tärkein hevonen! Se on kummihevonen!" 

Jotenkin tähän tapaan kulki sanoma Harrin omistajaperheessä meidän uusimmasta villityksestä. Syyskuun alusta Harri on toiminut kummihevosena läheisen koulun nelosluokkalaisille. Otimme osaa Hippoliksen, SRL:n ja Hippoksen kummihevoskampanjaan, jonka ideana on "levittää hevosen tuomaa lämpöä ympärillemme". Vuoden loppuun saakka kestävässä kampanjassa kummihevonen lähettää kuukausittain tervehdyskirjeitä omalle kummikohteelleen ja mahdollisuuksien mukaan käy myös tervehtimässä kummiyhteisöään.

Kummihevoskampanjaan on lähtenyt mukaan 150 hevosta ympäri Suomen ja kummikohteina on muun muassa kouluja, päiväkoteja sekä vanhainkoteja. Harri aloitti kummihevostoiminnan yhdelle nelosluokalle, mutta myöhemmin mukaan liittyi myös toiminnasta innostunut rinnakkaisluokka. Harri on ehtinyt lähettää muutamia kirjeitä ja kuvia, jotka kummikohde on ottanut innolla vastaan. Ensi viikolle on sovittu ensimmäinen tervehdyskäynti, odotamme Harrin kanssa innolla tapaamista lasten kanssa!



Viimeisimmät terveiset Harri lähetti kummiluokalleen videon muodossa.



Onko liikkeellä muitakin kummihevosia? Vaikka kampanja olisikin mennyt jo sivu suun, ei se estä ottamasta yhteyttä esimerkiksi läheiseen vanhainkotiin tai päiväkotiin, mikäli haluaa ilahduttaa jotain lähialueen yhteisöä vaikkapa hevosen vierailulla. :)
12

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Irtohypytyspäivä

Lupauduin avuksi Harrin tallikavereiden Winnien ja Lo:n irtohypytykseen, vaikkakin ulkoistin itseni lopulta avustajan hommista ja vain kuvasin touhua. Harri sai jättää hyppäämättä jalkojen säästelyn vuoksi, mutta oli hauska päästä seuraamaan etenkin ponin loikkimista.

Kyllä tuo tamma vaan niin rakastaa hyppäämistä! Korvat tötteröllä ja melkeinpä suu hymyssä se paineli menemään. Hyvä kun malttoi välillä pysähtyä, että saatiin esteitä hieman korotettua! Pätevä loikkaajahan tuo on, ei siitä mihinkään pääse.








Winnien jälkeen hyppäämään pääsi St. Lo, joka onkin vilahtanut täällä blogissa jo tuossa loppukesästä, kun toimin valtavan ruunan sijaisomistajana muutamaan otteeseen. Jälleen ensi viikonloppuna pidän huolta tästä kaverista sen omistajan lähtiessä reissuun.

Kyllä vain tämäkin hevonen hyppäsi - olisi hypännyt varmaan vaikka pieniä taloja! Eipä ruuna paljoa kysellyt, vaan paineli vaan kujaan ja hyppäsi esteet kyselemättä. Ei mikään turha hevonen tämäkään.




4

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat