Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairastelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairastelu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Vihdoin viimein treenikunnossa

Harri ehti parannella kinttuaan sädemädän vuoksi varmaan kolmisen viikkoa. Päivittäisen putsaamisen, desinfioimisen ja jodihauteiden vaihtamisen jälkeen ollaan vihdoin saatu säde paranemaan. Nyt kun säde on muodostanut arpikudosta mätätaskun paikalle, olen päässyt kuivattamaan kaviota kalkkitahnalla. Kengittäjän vinkkaama kalkkitahna on ollut kyllä sädemädän hoidossa aivan taivaan lahja! Kaikki sädemädän hoitoon tarkoitetut suihkeet ja lääkeaineet maksavat vähintään parikymmentä euroa per purkki, mutta 15 eurolla sain rautakaupasta 30 kilon säkin kalkkia. Kalkista ja pienestä määrästä vettä saa tehtyä tahnan, jonka voi helposti levittää koko kavion pohjaan. Seos kuivuu nopeasti ja kovettuu suojaamaan ja samalla kuivattamaan säteitä.


Reilun viikon kalkkimössörumban jälkeen Harrin kaikki kaviot ovat kuin uudet! Suosittelen ehdottomasti tätä hoitokeinoa, nopeaa, halpaa ja tehokasta. Kalkkia olen hyödyntänyt myös Harrin karsinassa levittämällä kalkkijauhekerroksen turpeen päälle, jolloin kalkki neutraloi pohjaa, jolla hevonen seisoo monta tuntia vuorokaudessa.



Koska Harri oli karsinalevossa lähes viikon ja takajalan säde oli vielä arka, aloitin liikutuksen hyvin kevyesti ja varovasti. Tämän vuoksi päädyttiin jättämään viikonlopun koulukilpailut kokonaan väliin. Harmitti kyllä kovasti, kun kisat olisivat olleet naapuritallissa ja vihdoin oltaisiin päästy ratsastamaan taas helppoa A:ta, mutta näinpä nyt vain meni tällä kertaa. Mielummin skipataan yhdet kisat kuin kiirehditään liikaa ja pahimmassa tapauksessa sairastelun vuoksi joudutaankin jättämään monet seuraavat kilpailut väliin.

Tämän viikon alusta Harri on saanut palata jo melko normaaliin liikutukseen. Olikohan maanantaina kun Maiju räpsi meistä ohimennen muutaman kuvankin; omasta varustuksesta kyllä näkee, etten ollut varautunut kuvatuksi tulemiseen! Tänään päästiin osallistumaan taas Ville Vaurion valmennukseen, mutta otettiin tällä kertaa vain puolikas tunti. Valmennukset kun on kuitenkin aina raskaampia kuin normaalit itsenäiset treenit, enkä halua rasittaa Harria liikaa pitkän kevyen jakson jälkeen.



Mikäli kaikki menee suunnitellusti eikä Harrin kavioiden kunnossa tapahdu takapakkia, päästään vihdoin lauantaina lähtemään kilpailuihin. Tällä kertaa suuntana on Korpimäen pikkujoulukilpailut, joissa ratsastan K.N. Specialin sekä elämäni ensimmäisen Kürin! Innolla olen suunnitellut omaa kür ohjelmaa, huisin jännää! :)
3

lauantai 7. marraskuuta 2015

Sairastelua ja temppukoulutusta

Tällä viikolla meidän treenailua on hidastanut Harrin takakavioon pesiytynyt sädemätä. Harrilla on korkeat ja syvät kaviot, jotka on optimaaliset epäpuhtauksien pesiytymiselle. Sädemätä onkin ollut oikeastaan vuosittain toistuva syksyinen vaiva, kun kelit ovat kosteat ja kuraiset.

Viikko vai pari takaperin kengittäjä löysi Harrin säteestä perusteellisen etsimisen jälkeen mätätaskun, jonka vuoksi säde piti avata ja hoitaa betadinehauteilla. Muutaman päivän Harri kulki muovipussi jalassa, jonka jälkeen päästiin jatkamaan treenejä normaalisti. Jatkoin sädemädän hoitoa desinfioimalla kavioita ja käyttämällä sädemätään tarkoitettua myrkkyä, mutta tästä huolimatta toinen takakavio kipeytyi alkuviikosta uudestaan.

Olin sopinut valmennuksen tiistaille ja pyytänyt vielä Anninkin kuvaamaan, mutta yhtäkkiä alkuverryttelyn jälkeen Harri ei enää suostunutkaan varaamaan painoa toiselle takaselleen. Nyt kaviota on taas putsattu ahkerasti ja ruuna on joutunut törröttämään sisällä tallissa jalka jodihauteessa.




Kun Harri on liikkunut normaalisti ja mielellään, ollaan käyty kentällä potkimassa vähän palloa. Lisäksi olen järjestänyt Harrille vähän aivotyötä, kun ryhdyin opettamaan sille pitkästä aikaa uutta temppua. Harjan nostaminen maasta olisi helppo temppu opettaa sisällä tallissa niin, ettei hevosen tarvitse edes liikkua minnekkään. Tätä ryhdyttiin harjoittelemaan alkuviikosta ja tänään kolmannen harjoittelukerran päätteeksi tuo ruuna jo noukki harjan maasta ja nosti käteeni saakka!

Seuraavista tempuista onkin jo ajatusta, saa nähdä kuinka nopeasti Harri oppii vähän hankalammat jutut. :) Nyt jatketaan temppujen treenailua ja kavion hoitoa ja toivotaan, että hevonen on kunnossa viikonlopun kisoihin mennessä!

1

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Princess Harriet

Harri teloi jalkansa keskiviikkona. Ratsastin vajaan tunnin treenin maneesissa, loppuravailin ja suunnittelin lähtöä loppukäynneille maastoon. Maneesin portti oli kiinni, joten tulin alas hevosen selästä, avasin oven ja talutin hevosen ulkopuolelle. Kun käännyin sulkemaan porttia perässämme, Harri kierähti mukanani takaosansa ympäri. Ruuna onnistui venäyttämään oikean takasensa niin, ettei suostunut varaamaan jalalle enää ollenkaan painoa.

Tarkastin kaviot, tunnustelin jalan läpi, mutten löytänyt mitään normaalista poikkeavaa. Harri lepuutti jalkaansa ja liikkeelle lähdettäessä koski maahan vain kavionsa kärjellä. Kun pääsimme tallin pihaan saakka, hevonen astui jo koko kaviollaan, mutta ontui aivan selkeästi.  Kylmäsin jalkaa koko illan, soittelin paniikissa hevosen omistajalle ja olin varma, että Harri olisi saanut vähintäänkin jänteen poikki jalastaan.

Seuraavana aamuna omistajalta tuli viesti, että prinsessa Harrin jalkaan oli ilmeisesti tullut vain pikkuinen pipi, sillä ruuna seisoi karsinassaan tyytyväisenä kaikilla neljällä jalallaan ja käveli puhtaasti tarhaansa. Ruuna on kuulemma ollut aina kovin kipuherkkä ja reagoinut vahvasti kiputiloihin, esimerkiksi heittäytyen täysin liikuntakyvyttömäksi sädemädän vuoksi. Olisi varmaan pitänyt jo keskiviikkona kovasti puhaltaa ja helliä nameilla, niin johan olisi kipu koivessa helpottanut...

Torstaina kävelytin ruunaa, perjantaina pelailtiin vähän jalkapalloa ja juoksutin askellajit läpi. Täysin puhtaalta liike ei näyttänyt, mutta hevonen selkeästi vertyi ja liike ravissa parani muutaman kierroksen jälkeen. Viikonlopun ruuna on vielä kävellyt ja huomenna tarkistellaan taas kuntoa. Oletettavasti Harri on jo täysin kunnossa ja tästä tapauksesa selvittiin säikähdyksellä. Onneksi näin!

Loppuun haluaisin vielä muistutella blogin Facebook-sivusta sekä Instagram tilistä; näistä kanavista saa ennakkotietoa tulevista postauksista ja näkee esimerkiksi ylimääräisiä kuvia, joita blogissa ei julkaista! Pienenä vinkkinä; ensi viikolla on luvassa jotain ennennäkemätöntä ja ensimmäiset vihjeet tulevat Facebookin ja Instagramin! ;)


0

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat