Happy Birthday to meeee..!

Olen vanha, ikäloppu ja melkein jo toinen jalka haudassa. Käyn jo kolmatta kymmentä, kamala ajatus! Vanhenemisen tuskaa tänään lievitti kuitenkin tekstiviesti Pojun, entisen vuokraponin, omistajalta jossa hän kertoi ponin tulevan hänen mukanaan leirille ja saisin käydä ratsastamassa ponilla jos vain tahtoisin :)
Otin ensin rippikuvat kaverista ja onneksi noin 500 kuvan joukosta löytyi muutamia hyviä otoksia. (Kuva tai pari tulee ehkä esille kun saan luvan kuvatulta :) )Rippikuvien jälkeen Julita pääsi kampaajalle ja kylpyyn tiistaisia elokuvan kuvauksia varten. Harjasta tuli siisti ja ponista puhdas, tosin voisin lyödä vaikka vetoa että poni päättää maanantain ja tiistain välisenä yönä piehtaroida omassa lannassaan....

Poju oli taas aivan ihana ratsastaa, maalla asuminen on niin sen juttu! Ennen vähän hermoheikko ja säpsy poni otti rennosti kun ratsastin ilman satulaa kentällä. Tein muutamat väistöt ja laukannostoja pääty-ympyrällä ja muistin taas miksi tykkäsin ponista niin kovasti kun sitä vuokrasin vielä keväällä. Poju toimi oikein mukavasti, väisti kivasti ja etenikin omalla moottorilla.
Pojun selästä en ehtinyt edes alas ennen kuin ilmoitettiin että liikuttaisin myös ratsastuskoulun kaksi vähemmän käytössä olevaa hevosta, ilman satulaa nekin. Ensin sain alleni noin 180 cm korkean Ossin, joka oli kyllä melkoinen kokemus. Valtavalla askeleella varustettu valtamerilaiva oli jotenkin hallittavissa ja käännettävissä vielä käynnissä, mutta ravissa ja laukassa oli parempi vain pitää kiinni harjasta ja toivoa parasta, kun askel ei ollut mikään maailman helpoin istua. Ratsastan kuitenkin aika paljon ilman satulaa ja vielä erilaisilla hevosilla, eikä takapuoleni ja lonkkani muista mitään vastaavaa.

Ossin jälkeen liikutin vielä Nekun, suokkitamman jolla on kyllä oma moottori mutta jarru on vähän hukassa. Satulan kanssa tämä kaveri oli varsin mukava ratsastaa, mutta ilman satulaa nopeassa askeleessa istuminen oli vähän hankalampaa, kun pidättämisen pitäisi tapahtua muuten kuin ohjalla.