Poju-ponin kuulumisia kartoittamassa

Blogia useamman vuoden seuranneet lukijat varmaan muistaakin Pojun, pitkäaikaisen vuokraponini. Jouduin lopettamaan Pojun vuokraamisen edellis keväänä, kun se muutti liian kauas omasta kodistani. Poju alkoi jäädä tuolloin myös pieneksi omistajilleen, joten poni myytiin. Luulin, etten enää näkisi ponia ollenkaan, mutta toisinpahan kävi! Poitsun nykyinen omistaja, 12-vuotias Lotta bongasi jo varmaan vuosi sitten blogini ja kyseli ajatuksiani Pojusta, kun sitä pitkään kerran olin vuokrannut. Sain viime viikolla myös kutsun käydä ponia moikkaamassa, mikä sopi paremmin kuin hyvin! :)


Oli hurjan kiva nähdä Pojua pitkästä aikaa ja tutustua myös ruunan uuteen omistajaan. Poni on hyvässä kodissa ja oikein passelissa työssä nuoren tytön ensimmäisenä omana ponina. Poju ei ollut oikeastaan muuttunut ollenkaan parin vuoden takaisesta, sama vekkuli ruuna se oli edelleen! Tähän vuodenaikaan erityisen pörröinen ja myös kurainen. ;) Pääsin testailemaan Pojua ihan ratsastaenkin, mikä oli erityisen hauskaa parin vuoden tauon jälkeen.


Hitsi vie miten tuo poni tuntui pikkuruiselta! Ihan kuin olisin kapean shettiksen selkään istunut, tunsin itseni jättimäisen suureksi ja kuvittelin jalkojeni laahaavan maata. Jälkeenpäin tuntui lohduttavalta nähdä Lotan räpsimiä kuvia, kun totuus ei ollutkaan niin järkyttävä kuin mitä luulin. Eipä Poju kovin pienen näköinen allani ollut, vaikka etenkin alkuun tuntuikin hurjalta keikkua sen pikkuruisessa ja pompottavassa ravissa.

Poju oli alkuun vähän jäykkis, kuten aina ennenkin. Jonkin verran varmaan "uusi" kuskikin jännitti, poni ei liikkunut erityisen rentona, mutta muuten varsin kivasti kyllä. Loppua kohden meno parani ja helpottui, Poitsu vastasi paremmin apuihin ja liikkui ihan kivasti. En vaatinut mitään kummempia, tein vähän väistöjä, kokeilin pätkän avotaivutusta ja laukkailin ympyrällä molempiin suuntiin. Loppua kohden alkoi tuntua taas tutun turvalliselta istua pienessä ja pompottavassa ravissa. :) Vaikkei poni parin vuoden tauon jälkeen kulkenutkaan pyöreässä peräänannossa piaffea tanssien, huomasin kuitenkin kehittyneeni ratsastajana. Istuminen ainakin tuntui harjoitusravissa paljon helpommalta kuin vielä vuokratessani Pojua! Kaipa Harrilla pitkissä koulujalustimissa ratsastaminen on jotain tehnyt siis istunnalleni. ;)

3

Poniviikonloppu!

Arki on edelleen harmittavan kiireistä, mutta siitä huolimatta olen varsin aktiivisesti kuitenkin käynyt tallilla ja repinyt jostain aikaa. Harrin kanssa ollaan edelleen rentoiltu ja tehty taluttaen lenkkejä - seuraavan kerran ehdin ratsastaa Hartsan vasta perjantaina. Pojalla on vihdoin uudet kengät, joten päästään vihdoin ihan kunnolla liikkeelle!

Harrin rentoillessa olen liikutellut taas toista ruunaa samalta tallilta. Ensi viikollakin tuo herra on koko loppuviikon hoidettavanani, mikä onkin kivaa vaihtelua Harrilla ratsastamiseen. On kiva päästä ratsastamaan vähän erilaisia hevosia, kun pelkästään yhtä ratsastaessa tulee helposti kangistuttua kaavoihin ja lopulta muilla hevosilla ratsastaminen tuntuukin ihan mahdottomalta. Tämä liikutettava heppa on hyvinkin erilainen kuin Harri - rungoltaan paljon pyöreämpi (ihastuttava istua ilman satulaa!) ja eri tavalla herkkä ratsastaa. On ollut kuitenkin kiva huomata, kuinka olen suhteellisen lyhyessä ajassa oppinut ratsastamaan tätäkin hevosta. Saa nähdä, kirjoittelenko tästä kaverista jatkossa enemmänkin blogin puolella.

Edellisessä postauksessa vihjailinkin kivoista yllätyksistä tällä viikolla ja yllättäen lukijoiden arvaukset osuivat hyvinkin oikeaan! Perjantaina olen menossa moikkaamaan parin vuoden takaista entistä vuokraponiani Pojua uuden omistajansa luo. Olen hurjan innoissani, en ole nähnyt tuota ruunaa pitkään pitkään aikaan! :) Lisäksi olen sunnuntaina menossa moikkaamaan myös Winnietä! Viikonloppuna tuleekin siis moikkailtua vanhoja tuttuja ihan urakalla, muutaman päivän ajan Essin poniblogi on siis nimensä veroinen. ;)

Bongaa peura!

13

Me ei olla täydellisii

Hupaisaa maanantaita! Olin ihan unohtanut tämänkin kuvan olemassaolon ja halusin sen nyt ehdottomasti vielä jakaa teille. B) Aina ei ihan onnistu!

Tänään Hartsa saa vihdoin uudet kengät alleen ja huomenissa päästään taas treenaamisen makuun. Loppuviikosta vuorostaan on luvassa hurjan kivoja yllätyksiä! En malttaisi odottaa ollenkaan, voi hitsi! Kuka arvaa mistä on kyse?

6

Essi vastaa

Kiitosta vaan aktiivisuudesta ja isosta määrästä kysymyksiä! Tässä kyssärit vastauksineen. :) Erikoispostausideoita saa heittää mieluusti, voisin pyrkiä taas jossain vaiheessa toteuttamaan jotakin. Vihdoin ensi viikosta eteenpäin alkaa hevosrintamalla tapahtua taas enemmän ja ihan arjestakin postaileminen helpottuu. Kevään edetessä iltaisinkin alkaa olla yhä pidempään ja pidempään valoisaa, joten kuviakin tulee olemaan paremmin tarjolla. :) Lähiaikoina hommat Aksunkin kanssa pyörähtänee käyntiin ja ensi viikonloppuna on luvassa vähän jotain spesiaalia. ;) Siitä lisää myöhemmin!

Mikä on lempiratsastusvarusteesi?
Hmmmm, vaikea valinta! Vastaan ehkä kuitenkin saappaat, koska kesti niin pitkään löytää juuri sopivat ja nuo istuvat jalkaani mielettömän hyvin.

Kaipaan niin kovasti poneja!

Miellätkö itsesi nykyään poni- vai hevosratsastajaksi?
Tekee ihan pahaa myöntää, mutta kaipa minä tällä hetkellä olen ihan hevosratsastaja. :( En edes muista koska viimeksi olisin ponin selkään päässyt. Estepainoitteinen poniratsastaja Essi ratsastaa tällä hetkellä vain kouluhevosia... Toisaalta kyllä olen tyytyväinen nykyiseen hevos- ja ratsastustilanteeseen, mutta kyllä minä kaipaan sitä sopivan kokoista ponia ja esteitä.


Oletko koskaan ratsastanut jollain muulla eläimellä kuin hevosella? Esim norsulla, kamelilla, aasilla...
En ole, haluaisin kyllä päästä norsun ja kamelin selkään! Toisaalta taas voi olla etten ikinä tule niidenkään selkään kiipeämään, kun harmittavan usein juuri noiden eläinten kohtelu kaikissa matkakohteissa on erittäin kyseenalaista turismin vuoksi, enkä halua tukea sellaista toimintaa maksamalla eksoottisella eläimellä ratsastamisesta.

Mitkä ovat tämän vuoden tavoitteesi ratsastuksessa?
Koulupuolella haluaisin päästä kilpailemaan Harrin kanssa heC ja heB ratoja seuratasolla sekä valmennuksissa hioa yhteistyötämme ratsukkona. Olisi hienoa kehittyä ratsastajana sen verran, että pääsisin kokeilemaan Harrin kanssa kankia. :)
Estepuolella tavoitteena ja tarkoituksena olisi käydä tunneilla naapuritallin ratsastuskoulussa suht säännöllisesti ja Aksun kanssa päästä hyppäämään jotain pieniä ratoja ja valmentautumaan jonkin verran.

Mikä on vaikein kouluratsastusliike, jota olet tehnyt?
Virallisesti varmaan jokin passagen ja piaffen esiaste joita on tullut Harrin kanssa kokeiltua, mutta itse koen vaikeimmaksi avotaivutukset laukassa ja laukanvaihdot.

Mikä on koko nimesi?
Haluan suojella yksityisyyttäni edes jossain määrin, joten en julkaise mitään henkilökohtaisia tietojani blogissa.

Missä päin asut?
Turun seudulla.

Millanen henkilö oot sun luonteeltas?
Tällaisiin kysymyksiin on aina kaikista vaikeinta vastata itse! Kaverit varmaan osaisi parhaiten kertoa, millainen olen.. Mutta kaipa minä miellän itseni aika positiiviseksi ja iloiseksi, toisinaan vähän lapselliseksikin. Innostun hurjan helposti asioista ja olen luonteeltani kovin aktiivinen - en viihdy paikoillani kotona! Liian usein toimin ensin ja mietin vasta jälkeenpäin, oliko toiminta nyt kannattavaa ja fiksua.

Mikä puhelin sinulla on?
iPhone 4S

Ilman mitä tavaroita et voisi elää?
Puhelinta, hammasharjaa ja ripsiväriä. Puhelimesta nyt vain olen hurjan riippuvainen, en pärjäisi ilman ollenkaan. Siellä on kaikki viestit, sähköpostit, musiikki, kuvat, kalenteri... Hammasharja on vain must ja ilman ripsiväriä vaaleat ripseni eivät näy ollenkaan!

Mistä aamupalasi yleensä koostuu?
Olen aivan hirvittävän huono ja kamala aamuihminen - olen täysin kykenemätön toimimaan tai saatikka kommunikoimaan. Herään niin myöhään kuin mahdollista ja aamupalalla kykenen vaivoin vain kaatamaan itselleni kahvia ja muroja kippoon.

Lempivaatteet?

Huppareita omistan ihan liikaa!

Ei kai sitä tämän ikäisenä saisi myöntää, mutta tykkään huppareista. Perus arki- tai työvaatteet mulla on pillifarkut ja joku huppari tai villapaita. Palelen niin helposti, että joudun käyttämään lämpimiä vaatteita alkusyksystä pitkälle kevääseen. Kesällä kun on oikeasti lämmintä, tykkään käyttää erilaisia toppeja ja shortseja. 

Millainen on Essi huonolla tuulella?
Ärsyttävä! Olen huono peittämään tunteitani ja huonotuulisuuteni näkyy kyllä kilometrien päähän. Huonolla tuulella mökötän ja kiukuttelen, mutta en sentään heittele tavaroita.


Entä hyvällä?
Samoin kuin huonolla tuulella ollessani, en osaa peittää tunteitani myöskään silloin kun olen erityisen hyvällä tuulella. Hymyilen ja nauran paljon, toiset sanoo että hypin seinille kun en hillitse itseäni B)

Lempiruokasi?
Olen todella nirso, mutta tykkään erilaisista salaateista ja perus ruokana makaronilaatikko taitaa olla edelleen lemppari.

Lempiohjelmasi?
Katson nykyään todella vähän telkkaria, enkä taida tällä hetkellä seurata yhtäkään sarjaa. Paavo Pesusieni on kuitenkin kaikkien aikojen paras ohjelma!

Silmiesi väri?
Vihreät. :)

Onks sulla ig tai ask?
Meinaakohan ig instagramia? Se löytyy ja käyttäjätunnuskin on näkyvillä tuossa blogin oikeassa reunassa (essimon). Tuohon toiseen sovellukseen mulla ei ole tunnuksia..


Missä haluisit tai millaisia töitä haluisit valmistumisesi jälkeen?
Itseasiassa työskentelen jo nyt täyspäiväisesti oman alani hommissa ja luultavasti jatkan samassa tehtävässä myös valmistumiseni jälkeen. Jossain vaiheessa haluaisin kokemusta lastensuojelusta, mutta joitain suunnitelmia mulla on myös jatkokouluttautumisen suhteen.

Mikä näistä on sun mielestä se kaikkein tärkein hevonen Julita, Winnie, Axsu, Harri?
Tällä hetkellä Harri, koska se on ainoa jonka kanssa olen tekemisissä. Jatkossa Aksukin tulee olemaan harrastuskaveri vain noin kerran viikossa, eli Harri tulee jatkossakin olemaan se "ykköshevonen", joka on mulle käytännössä kuin oma.

Juli oli mulle käsittämättömän tärkeä todella pitkään, teinhän sen kanssa hommia vuodesta 2005 saakka. Toisaalta Winnie taas oli ehdottomasti tärkeämpi viimeiset pari vuotta, kun sain pitää sitä kuin omaani ja kehittyä yhdessä sen kanssa. Kun nyt olen joutunut luopumaan lopulta molemmista, en oikein osaa sanoa, kumpi oli "elämäni tärkein hevonen".

Mikä hevonen on sinulle tällä hetkellä kaikista tärkein?
Kyllä se on Harri. Eipä minulla tällä hetkellä muita hevosia oikein olekkaan ja Harri nyt tuntuu melkein omalta hevoselta. :)


Milloin alat hyppäämään Aksulla?
No nyt alan pikkuhiljaa olla siinä kunnossa, että voisin varmaan aloittaa työskentelyn Aksun kanssa. Lihaskunto alkaa olla sen verran kohdillaan, että hyppäämisestä tuskin on hurjan suurta ylimääräistä riskiä leikatulle lavalle. :) Joka tapauksessa aloittelen Aksulla sitten aikanaan ensin ihan tasaisella ja pikkuhiljaa lähdetään yhdessä tutustumaan taas esteisiin.

Ponit on pop!

Millaisista hevosista pidät?

Erityisesti tykkään poneista. Vähän raskaamman rakenteisista ja varmajalkaisista, pikkuisen vekkuleista ja esteistä innostuvista poneista. Ulkonäöllisesti silmää miellyttää tupsujalkaiset ja erikoisen väriset yksilöt. Roduista mainittakoon vaikka irlannincob, welsh cob, haflinger..

Jos taas vastataan ihan suoraan kysymykseen, niin hevosissa tykkään pienestä koosta, kevyestä ratsastettavuudesta ja selväpäisyydestä. Hevosten ollessa poneja isompia arvostan erityisesti helposti istuttavaa liikettä. Ratsastettavuudessa pätee samat jutut kuin poneissakin, vaikkakaan ison hevosen kanssa en arvosta niinkään sitä "pilkettä silmäkulmassa" tai esteillä hurjasti innostumista. Hevosista en yleisesti tykkää siksi, että tunnen itseni niiden selässä niin pieneksi ja voimattomaksi. Ponin kanssa tunnen pärjääväni paremmin enkä säikähdä pelleilystäkään.

Nimeä kolme "elämäsi hevosta"
Juli, Winnie ja Mape, ensimmäinen hoitoponini.

Kuinka usein saat liikuttaa Harria?
Harri on periaatteessa ihan vapaassa käytössäni. Sillä käy vuokraaja 1-2 päivänä viikossa, mutta mikään ei estä minua käymästä samoina päivinä vielä esimerkiksi tekemässä kevyitä maastakäsittelyjuttuja tai taluttelulenkkejä jos niin haluan. Pääasiassa käyn kuitenkin Harrilla 3-5 päivänä viikossa.

Miksei Harrin omistaja itse ratsasta sillä?
Harrin omistaja asuu ulkomailla ja on jättänyt Hartsan asumaan vanhemmilleen Suomeen, koska se ei kuitenkaan kestäisi päivittäistä rankkaa treenaamista.

Miksei Harrilla hypätä?
En tiedä onko Harrilla ikinä edes hypätty, se on aivan henkeen ja vereen kouluhevonen. Iän myötä myös jaloissa alkaa olla häikkää, joten hyppääminen ei tule kysymykseenkään. Normaalia käyttöä Hartsa kuitenkin kestää vielä hienosti.

Onko Harri "unelmiesi hevonen"?
No eipä oikeastaan, ei lähellekkään. Harri on iso, kouluhevonen, pitkäjalkainen, kapean mallinen ja varsin vauhdikas ja herkkä. Unelmieni hevonen taas on raskasrakenteisempi estepainoitteinen poni, mielummin vähän eteenpäinratsastettava kuin pidäteltävä kuumakalle. Vaikkei Harri olekkaan missää mielessä "unelmieni hevonen", tykkään siitä kyllä valtavasti niin ratsastettaessa kuin ihan persoonanakin. Mikäli omaa hevosta olisin etsiämässä, en kuitenkaan hakisi mitään Harrin kaltaista.

Kuullaanko metsäkylästä vielä sun blogissa?
Metsäkylästä olen postaillut aikoinaan enemmänkin, kun vuokrasin siellä yksityistä ponia ja liikuttelin suhteellisen paljon tuntiheppoja. Sittemmin postailu on rajoittunut vain Julin ja Winnien kanssa puuhailuun ja loppunut nyt kokonaan, kun Winnie on myyty ja Juli lopetettu. Minulla ei siis ole nyt mitään kerrottavaa ja postailtavaa tuosta tallista.

Tuutko vielä Metsäkylään käymään?
Kuten tuohon postailuunkin tulee, niin eipä minulla siellä mitään syytä ole varsinaisesti käydä, kun tallissa ei ole tuttuja ja tärkeitä heppoja.

3

Koulutuupparin vapaapäivä

Huh kun olinkin rohkea eilen! Harrilla oli ollut kaksi hyvin kevyttä (käytännössä vapaata) päivää, ulkona oli pimeää ja kentän laidalla pörräsi kymmenkunta mopopoikaa keulien ympäriinsä, mutta kaikesta siitä huolimatta kiipesin Hartsan selkään ilman satulaa. Olen mennyt Harrilla satulatta aikaisemmin vain kerran joskus syksyllä, eikä tuosta tullut mitään arkista tapaa, koska Harri on luonteeltaan vähän säpsympi ja kuumempi, eikä sen selkä ole mikään maailman mukavin istua, kuten ei liikkeetkään. Winniellä taisin ratsastella enemmän ilman satulaa kuin satulalla, mutta Harri on aivan asia erikseen. Noh, sain sentään lääkäriltä vihdoin terveen paperit, joten tippumisen ei pitäisi olla enää sen vaarallisempaa kuin ennen leikkaustakaan. ;)

Harri odottelee kovasti kengittäjää, joka näillä näkymin pääsee paikalle vasta maanantaina. Siihen saakka Hartsa saa varmuuden vuoksi liikkua kevyemmin, minkä vuoksi ratsastin eilenkin vain puolisen tuntia ja pelkästään käyntiä ja ravia. Harri oli kyllä yllättävän rento ja rauhallinen olosuhteisiin nähden! Kentän ohi pörräsi tosiaan jatkuvasti mopopoikia, jotka tyhmyyksissään soittivat torvea, kiihdyttelivät ja jarruttelivat enemmän ja vähemmän tarkoituksena säikäyttää kentällä pyörivä hevonen. Harri ei kuitenkaan onneksi reagoinut näihin sankareihin muuten kuin olemalla hieman jännittyneempi.

En tehnyt oikeastaan mitään kummoista, mitä nyt vähän väistöjä käynnissä ja ympyrällä siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Lopuksi käytiin kävelemässä pieni maastolenkki tallialueen ympäri ja meinattiin toistamiseen törmätä peuraan! Maanantaina meinasin ajaa autolla yhden yksilön yli ja eilen toinen loikki taas Harrin nenän edestä metsikköön. Hurjia elukoita...

Loppuviikko vielä Hölläillään ja tehdään juttuja varmaan maastakäsin ja ensi viikolla päästään taas kengityksen myötä treenaamisen makuun. Tämän- ja ensi kuun kouluvalmennuspäivätkin on vihdoin varmistuneet ja niille ollaan ilmoittauduttu Harrin kanssa. :)
Eilisestä sain sattumalta ihan kuva- ja videomateriaaliakin, kun pari kaveria ratsastuskoululta kävi pyörähtämässä ja moikkaamassa meitä Hartsan kanssa. Pimeydestä johtuen kuvat nyt eivät ole kummoisia, mutta videosta sentään saa selvää. :)

1

Saa kysyä!

Eiköhän se olisi pitkästä aikaa taas kysymyspostauksen aika! Paljon on tapahtunut ja moni asia on ehkä jäänyt vähän epäselväksi tai mietityttämään, joten nyt saa kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Sana on vapaa, blogiin ja hevosiin liittyen saa kysyä mitä tahansa. Kysymysten määrästä riippuen vastailen yhdessä tai kahdessa osassa. :)

Tämä viikko Harrin kanssa on ollut tähän mennessä oikein mukava; maanantaina lähdettiin yllättäen noin puolentoista tunnin maastolenkille yhden tallin poniratsastajan kanssa. On se vaan niin paljon mukavampaa maastoilla kaverin kanssa kuin yksin! Harrikin tuli hienosti toimeen ponin kanssa, jatketaan varmaan maastoilua tällä kokoonpanolla toistekin. :)

Keskiviikkona sain ratsastaa Harrin aivan tyhjässä maneesissa pitkästä aikaa. Harri oli taas niin paljon parempi ratsastaa, kun en joutunut itse keskittymään päälle laukkaavien toisten ratsukoiden väistelyyn. Harri oli kivan reipas, muttei kuitenkaan villi. Tehtiin varsin hyviä väistöjä käynnissä ja ravissa ja työstettiin laukkaa pidentäen ja lyhentäen. Maaston kautta kierretyillä alkukäynneillä Hartsa muuten todisti olevansa myös maastovarma, eikä vain liikennevarma. Liikenteessä Harri ei säiky mitään kulkuneuvoja, mutta tulipa nyt todistettua, ettei tuo hevonen ole täysin luonnostakaan vieraantunut. Kierrettiin varmaan alle puolen hehtaarin kokoista minimetsää teollisuusalueen ja kahden tallin välissä, kun polulla Harrin turvan edestä pomppi kaksi peuraa. Harri fiksuna miehenä vain tuijotteli elukoiden perään ja jatkoi tyytyväisenä hiihtämistä eteenpäin. Jotenkin olisin voinut kuvitella että Hartsa tuossa tilanteessa lentäisi kuuhun..

Perjantaina iski flunssa, joka nyt yön aikana vain paheni entisestään. Eilen Harri sai siis suunnittelemattoman vapaapäivän, mutta tänään yritän käydä edes juoksuttamassa, ettei sentään tule lian montaa vapaapäivää peräkkäin. Ratsastuskunnossa en ole, enkä kuumeessa kyllä lähde urheilemaan taluttelulenkillekkään. Toivotaan että flunssa hellittää sunnuntaihin mennessä niin, että päästäisiin vaikka rennommalle maastoreissulle taas.

Olen muuten yllättävän hyvin pitänyt varusteurheiluintoni kurissa, mutta viime viikolla vähän lepsuin. Tumma lilahan sopii kimolle varsin hyvin, eikä ole kuitenkaan tyttömäinen...? ;)

7