Kesän tallikierros: Valmennuskeskus Loimihaka

nettisivut: Valmennuskeskus Loimihaka

tallin sijainti: Loimaa

Valjakkoajo
ratsukoita tunnilla: 1
irtotunnin hinta: 15 €/30 min (35 €/h)
ratsu: Kihin Jussi
opettaja: Moona Nikkola

Ratsastus

ratsukoita tunnilla (pienryhmätunti): 2

irtotunnin hinta: 29 €

ratsu: Gnomas

opettaja: Moona Nikkola





Käytiin tekemässä Jennin kanssa päiväretki Loimaalle Valmennuskeskus Loimihakaan, jossa on tavallisten ratsastustuntien lisäksi mahdollista saada valjakko-opetusta. Pari vuotta sitten kävin tutustumassa samaisessa paikassa valjakkoajoon ratsastusseuran kanssa ja innostuin tuosta lajista kovasti. Edellisen reissun postauksen pääset lukemaan tästä.

Päädyttiin Jennin kanssa ottamaan valjakkoajotunti puoliksi, jolloin molemmille jäi puolisen tuntia ajoaikaa. Tallin ja opetushevosen esittelyn jälkeen saimme harjata ja valjastaa hevosen itse samalla kun saatiin perusteellista opetusta niin valjaista, valjastuksesta, kuin itse valjakkoajosta lajinakin.  Opetushevosena toimi suomenhevosruuna Kihin Jussi, joka on kilpaillut valjakkoajossa kansallisella tasolla asti. Varsin komea otus!

Suunnattiin hevosen kanssa harjoitusradalle, jossa saimme molemmat vuorollamme ohjastaa hevosta käynnissä ja ravissa. Valjakkoajossa yllättävää on se, kuinka täydellisesti hevonen on ajon aikana avuilla. Ajaminen muistuttaa enemmän kouluratsastusta kuin ravikilpailuja; tavoitteena on aktiivisesti työskentelevä hevonen, joka suorittaa ohjan, raipan ja ääniapujen avulla kouluratsastusliikkeitä, kuten esimerkiksi avotaivutuksen. Jennin kanssa opettelimmekin kääntämään hevosta oikeaoppisesti ja säilyttämään tuntuman samoin kuten ratsaillakin. Treenattiin siirtymisiä ja kiemurtelua - kunnollista kääntämistä. Opettajan ohjastaessa hevosta päästiin laukkaamaankin pikkuinen pätkä. Kokonaisuudessaan valjakkoajoon kului valjastuksineen ja muineen lähemmäs kaksi tuntia.


Koska lähdettiin niinkin kauas Turusta, päätettiin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kokeilla Loimihaassa myös ratsastusta. Alunperin tarkoituksena oli osallistua ihan tavalliselle ryhmätunnille, mutta tuon päivän iltatunnit olisivat olleet pienten lasten tunteja. Maksettiin siis muutama euro ylimääräistä ja päästiin kahdestaan pienryhmätunnille. Odotusten vastaisesti en saanutkaan ratsukseni suomenhevosta, vaan valloittavan suloisen zemaituka -rotuisen ponin Nopan. Nuoresta iästään huolimatta se paljastui oikein fiksuksi ja taitavaksi pikkukaveriksi!

Alkutunnista työskenneltiin ympyrällä tehden pysähdyksiä ja siirtymisiä. Tehtävä toimi varsin hyvin tutustumiseen puolin sun toisin; ratsastajina saimme vähän totutella vieraisiin ratsuihimme ja vastaavasti opettaja sai vähän kartoitettua osaamistamme ratsastajina. Opetukseen olin kovin tyytyväinen, sillä saimme molemmat yksilöllistä palautetta. Opetus oli myös monipuolista ja keskittyi niin istuntaan kuin hevosen ratsastamiseenkin. Hyvästä ratsastuksesta ja oikeasta reaktiosta sai välittömästi palautteen, mutta myös korjattavista seikoista sai kuulla heti. Virheestä ei pelkästään huomautettu, vaan sen korjaamisessa neuvottiin selkeästi.

Laukkatyöskentelyyn saatiin mukaan pikkuruinen ristikko. Jenni pääsi todella pitkästä aikaa vähän hyppäämään ja minä taas sain vähäsen vaihtelua laukkatehtäviin. Työskenneltiin vuorotellen pääty-ympyrällä hypäten ristikkoa. Tässä sai vähän tuntumaa vieraalla hevosella hyppäämiseen; tästä olisi ollut kiva jatkaa myöhemmin vielä kunnon estetunnille saman ratsun kanssa. Toki varsinaiset estetunnit ovat kinkkisiä irtotuntilaisen kannalta, sillä usein ratsastuskoululla vaaditaan aikaisempaa näyttöä hyppytaidoista, eikä irtotunnille pääse suoraan esteryhmään. Tämä on täysin ymmärrettävää ihan turvallisuussyistäkin.

Loppuverryttely saatiin tehdä itsenäisesti kevennellen, mutta totutusta poiketen opetus ei loppunutkaan siihen. Hurjan usein itsenäinen loppuverryttely tarkoittaa ympäriinsä ravailua pitkin ohjin ja opettajan rupattelutaukoa kentän laidalla notkuvien katsojien kanssa. Positiivinen yllätys oli saada neuvoja ja ohjeita vielä itsenäiseenkin ratsastukseen, jolloin käytössä oli niin opettajan ohjeet kuin myös vapaus tehdä juuri omalle ratsulle parhaiten sopivia tehtäviä.

Päivästä jäi hurjan mukava fiilis. Tällaisella ratsastuskoululla haluaisin käydä, mikäli kävisin säännöllisesti tunneilla! Päälimmäisenä mieleen jäi avoimuus, joustavuus ja positiivinen ilmapiiri. Jossain vaiheessa päivää unohtui ihan kokonaan, että olen paikalla maksavana asiakkaana; minnekkään ei ollut kiire ja suhtautuminen meihin oli kaverillinen. Valjakkoajon ja ratsastuksen välissä saatiin käydä tarhassa paijaamassa vajaan kuukauden ikäistä varsaa ja tunnille saatiin varustaa hevosemme omassa tahdissa. Tunnin jälkeenkään ei ollut kiire lähteä pois. Tänne palaisin mielelläni!


Yhteenveto

+ ystävällinen ilmapiiri
+ hyvinvoivat ja tyytyväiset, monipuoliset opetushevoset
+ mahdollisuus valjakkoajoon
+ erittäin hyvät ja siistit puitteet (kenttä, maneesi, harjoitusrata, maastot)

- etäisyys Turusta