sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Tässä on Taavi.


Tämä kaveri on harrastuskumppanini ainakin tämän kesän ajan, heinäkuun loppuun saakka. Taavia, samoin kuin toista pienempää ponia, tarjottiin mulle vuokralle ennen kuin ehdin oikeastaan edes kysellä mistään vuokrahevosta. Taavia ratsastelen nyt muutaman kerran viikossa ja tarkoitus olisi päästä jossain vaiheessa jollain tunnillakin ehkä käymään.
Tämä ruuna oli mulle entuudestaan tuttu siinä määrin, että olen nakellut sille iltaheiniä silloin tällöin ja ratsastellut samaan aikaan maneesissa. Taavi asuu siis Kartanolla, jossa Winniekin oli mulla puoli vuotta. Erityisen mukavaa onkin, että sain palata tuttuun talliin, jossa on tuttuja ihmisiä. :) Tänne minun olikin niin kova ikävä!

Kuten kuvista näkyy, Taavi on Winnieen verrattuna aivan valtava. Ei järin suuri hevoseksi, mutta minun mittapuullani hirvittävän iso. Ratsastuksen suhteen on tuntunut siis vähän samalta, kuin olisi vaihtanut mopon kaksoisperävaunulliseen rekkaan; yritä siinä sitten ohjata ja peruuttaa. Pikkuhiljaa alkaa tämän hevosen käyttöohjeet tulla tutuksi, mutta kyllä tekemistä riittää varmasti koko kesäksi, että opin ratsastamaan Taavia oikein. Onneksi ruuna on hurjan kärsivällinen, rauhallinen ja anteeksiantavainen. Tämän kanssa ei tarvitse turhia jännitellä, vaan huoletta uskaltaa lähteä vaikka pellolle laukkailemaan. Hurjan symppis herrasmies siis kyseessä!


Nenna oli seuranani tallilla lauantaina ja räpsi taas hurjan kivoja kuvia. Hevonen nyt ei kummoisesti kulkenut, mutta olin tyytyväinen siihen, että se liikkui reippaasti eteen ja oli suhteellisen rento. Kun nyt hoidetaan nuo perusasiat kuntoon, niin siitä on helppo lähteä taas työstämään asioita eteenpäin. Aikaisemmin viikolla ratsastinkin Taavilla ilman satulaa ihan yksinäni ja tuo liikkui oikein kivasti, kun sain rauhassa keskittyä löytämään ne asetukset, joilla juuri tätä hevosta kuuluu ratsastaa. Suorituspaineet saa taas unohtamaan kaiken sen, mitä olen uuden hevosen ratsastamisesta aikaisemmin oppinut. Kun joku on kentän laidalla seuraamassa, en yhtäkkiä kykenekkään ratsastamaan yhtään oikein.

Nennan ollessa mukana tallilla ratsastin ehkä vähän reilun puolisen tuntia kentällä, jonka jälkeen siirryttiin hetkeksi pellolle ravailemaan. Taavi oli ihastuttavan rauhallinen! Rohkaistuin kokeilemaan vähän laukkaakin, jossa hevosta saikin pyytää etenemään.

Tästä kaverista kuullaan siis blogin puolella enemmänkin tämän kesän aikana, saa nähdä tarvitseeko Essin Poniblogi uuden nimen! Ei kai sentään, en minä poneista ikinä luovu..














8 kommenttia

  1. Mä olen tippunut jostain kärryiltä; mites Winnien laita? Ratsastatko vielä sitä säännöllisesti / meneekö se tunteja tms? :o

    Kivan näköinen uusi kaverisi, vaikka vähän iso onkin :D (iso poniksi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä ilmeisesti olet. Selaileppa ihan postauksia taaksepäin, siellä on suoraan selitetty nykyinen tilanne Winnien suhteen. Poni on viety multa pois, en ole nähnyt sitä moneen viikkoon, enkä ratsasta sitä enää.

      Poista
    2. Ymmärrän, jos Essiä 'loukkasi' tuo, itselläni olisi ainakin tunteet kuohahtanut.

      Anonyymi, Taavi on HEVONEN eikä PONI.

      Poista
  2. Musta näytätte tosi kivalta parilta! :)

    VastaaPoista
  3. Anteeksi pieni kysymys, ei oo pakko vastata mutta;
    Onko mielestäsi mukavanpaa ratsastaa Winnien kaltaista ns vauhdikasta ja arvaamatonta, "osaamatonta", vai ehdottoman luotettavaa 100% varmaa vanhaa kisakonkaria? :)
    Entä luotettavaa vanhaa maastomopoa vai kisakenttien ehdotona ykkösesteratsua? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mun mielestä on mukavampi ratsastaa osaavaa hevosta, koska en ole itse mikään järin taitava ratsastaja. Parempi, että hevonen voi opettaa minua, kuin että itse joudun opettamaan hevosta, kun en siinä ole niin pätevä. Toki Winniellä ratsastamisesta olen nauttinut ihan mielettömästi, mutta olen saanut apua myös valmentajilta, jotka on neuvoneet ponin ratsastamisessa. Vauhdikkuus ja arvaamattomuus taas ei välttämättä linkity osaamattomuuten, vaan kisahevonenkin voi olla kuuma ja arvaamaton. Winnie oli ehkä osaamaton ja reippaamman puoleinen, mutta en sanoisi arvaamattomaksi. Toisaalta tunsin tamman niin hyvin, että osasin ennakoida pystyyn hyppimiset ja muut pelleilyt.

      Mielummin ratsastan luotettavaa ja osaamatonta, kuin arvaamatonta ja osaavaa hevosta. Haluan kuitenkin kehittyä, joten laiskasta maastomoposta ja haasteellisesta kisahevosesta valitsisin jälkimmäisen.

      Poista
  4. Anteeksi muotoilin vähän väärin, mutta pohjakysymys oli, että Winnien vai Taavin kaltainen... :$

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaa! :) kyllä mä enemmän tykkään winnien kaltaisesta, tosin varmasti oppisin tykkäämään erilaisestakin kun pidempään ratsastaisin niin erilaisella kuin W:)

      Poista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat