Kesä 2010
Kävin Kotimäellä irtotunnilla ystäväni kanssa. Sain alleni Poju-ponin, jonka kerrottiin olevan herkkä ja säikky. Teimme tunnilla vastalaukkaharjoituksia ja tykästyin poniin hirmuisesti. Pyysin saada sitä estetunnille, mutta sain toisen ponin, sillä opettaja "ei jaksa katsoa Pojun kieltämistä kun sillä on tapana kyttäillä esteitä".
Harkitsin tuntien aloittamista Kotimäellä, mutta sinne olisi ollut aivan liian pitkä matka.
Syksy 2010
Törmäsin Pojuun metsäkylässä. Kirosin pienessä mielessäni, kun olin juuri lopettanut tunnit hevosen puutteen vuoksi. Nyt Poju tulisi tuntiponiksi Metsäkylään ja saisin katsoa vierestä, kun muut ratsastavat tuolla hirmu mukavalla ponilla. Minulle kuitenkin selvisi, että poni olikin yksityisessä omistuksessa.
Pari päivää ehdin ihailla ponia karsinan oven takaa, kun kuulin että se on tuttujen tyttöjen poni. Tyttöjen, joille kävin kokeilemassa aikaisemmin syksyllä ylläpitoponia. Tuona samaisena päivänä sain kutsun tulla kokeilemaan Pojua, jos suostuisin alkaa vuokraamaan sitä.
Selvisi myös, ettei Poju todellakaan ollut "reipas esteponi" - se ei hypännyt pientä ristikkoa edes kokeneen valmentajan kanssa, eikä suostunut kävelemään edes maapuomin yli. Poni sai lomaa esteistä muutaman kuukauden, minkä jälkeen aloitettiin puomityöskentely todella hitaasti ja rauhallisesti.
Ratsastaessa Poju säikkyi usein. Yhden ratsastuskerran aikana onnistuin tippumaan kahdesti, kun Poni säikähti ja lähti täydessä laukassa altani. Loukkasin jalkani ja liikuin viikon verran kepeillä. Viime kesänä jalkani leikattiin, sillä se ei täysin toipunut tapahtuneesta.
Kevät 2011
Syksy 2011
Poju tuli Metsäkylään mulle hoitoon pariksi viikoksi. Ponilla oli ollut pitkään jo epämääräistä yskää ja taas ihan vain huonon onnen seurauksena kaviopaisetta ja ties mitä muuta. Ponin kunto oli siis huono, joten aloitin liikutuksen varovaisesti. Tuon kahden viikon jälkeen odottamaani Pojun lähtemispäivää ei koskaan tullutkaan, vaan se sai jäädä Metsäkylään kun lupasin alkaa taas vuokrata sitä.
Loppuvuosi kului ponin kuntoa kohotellessa ja lihaskunnosta huolehtiessa. Poni alkoi vihdoin voida paremmin, kestää rasitusta ja liikkua pehmeämmin ja pidemmin askelin, kun lihakset saatiin hierottua parempaan kuntoon.
Kevät 2012
Vihdoin Poju oli kunnossa ja voitiin aloittaa treenaaminen niin koulussa kuin esteilläkin. Sain hypätä myös itsenäisesti, joten valmentajan löytymättömyys ei ollut enää esteenä hyppäämiselle. Estetreenin rinnalla harjoiteltiin maastakäsintyöskentelyä ja ratsastamista riimulla sekä kaulanarulla. Vähitellen Poju oppi kaulanarun merkityksen ja alkoi kääntyä ja hidastaa sen vaikutuksesta.
Nyt Poni hyppää kyselemättä 70 cm esteet, luottaa ja kunnioittaa minua maastakäsittelyssä ja toimii allani myös varusteitta. Nykyään se tulee minua karsinan ovelle ja tarhan portille vastaan. Saan venytellä sen jalkoja, vetää sitä hännästä ja rapsuttaa sitä otsasta. Saan sivellä sen korvia ja poni vaikuttaa vain nauttivan siitä. Olisinko uskonut vielä puolitoista vuotta sitten ponin muuttuvan tällaiseksi? En, en ikinä.
ihan mahtava!<3 tosi hyvin kerrottu! Vitsit mä katoin tos videos et kuinka nihkeet ja tökön näköset ne sen askeleet on ollut ennen ! !
VastaaPoistaIhana ♥ Poju on niin sulonen poni ja sovitte hyvin yhteen. Ja hienoa että olet jaksanut tehdä sen kanssa töitä. Tämmösiä postauksia on aina kiva lukea, varsinkin kun on itsellä semmonen olo ettei osaa mitään eikä mikään tahdo sujua hevosten kanssa.. :s Mutta eiköhän täältä jorpakosta ylös rämmitä, joskus.. :)
VastaaPoistaKyllä se päivä lopulta paistaa sinne risukasaankin! ;) Ja tosiaan iloitse niistä pienistä edistyksen askeleista, älä odota että heti tulee valmista. On mullakin vielä Pojun kanssa ratsastuksellisesti vaikka miten paljon kehitettävää! Voidaan lähteä ihan vaikka jo mun istunnasta joka on ehkä kamalimpia tällä planeetalla ;)
PoistaVoisitko tehdä postauksen noista kaikista luottamusharjoituksista? Kun ovat toimineet sinun ja Pojun kanssa niin hyvin, että kiinnostaisi kokeilla hoitohevosen kanssa... Onnittelut teille mahtavasta yhteistyöstä! Ja tuosta lumettomasta maasta oon niin kateellinen... =)
VastaaPoistaTarkoitus olisi tehdä kyllä! :) Heti vain kun saan jonkun heilumaan kameran kanssa kentän laidalle, tuota kun en pysty toteuttamaan yksinäni.
PoistaMahtavaa! :D Tuhannet kiitokset nyt jo etukäteen!!
Poista