sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Superpony

Olin suunnitellut esteyksäriä kaverin kanssa Julilla tälle päivälle, mutta kukaan kaveri ei päässyt niin en viitsinyt maksaa itseäni ihan yksityistunnista kipeäksi. Sain kuitenkin liikuttaa Julin kun en pääse sillä leikkauksen takia ratsastamaan tosi pitkään aikaan :)

Kentällä oli tarhaukset ja maneesissa joku CR kurssi, niin kävin ensin maastossa, jonka jälkeen kävin hetken vääntämässä maneesissa kun se vapautui. Juli sai vihdoin kokeilla täysin vaaleanpunaisia varusteitaan, joihin siis uudet lisäykset viimekertaan oli kuolaimet ja jalustinkumit. Tesmittiin myös uusia karvasuojia, mitkä sopi ihan täydellisesti! Itse löysin viime viikolla Reunokselta vaaleanpunaiset muoviset kannukset, eli nekin oli testauksessa tänään. 

Maastossa käytiin kävelemässä ja vähän ravailemassa, muutama lyhyt pätkä otettiin laukkaakin kun poni oli hyvällä päällä, eli takapää ei lentänyt eikä vauhti kiihtynyt liiaksi. Ilmeisesti poni tykkäsi uusista varusteistaan niin kovasti että päätti ihan käyttäytyä!

Maastoilun jälkeen päästiin maneesiin, missä pyörittiin ehkä 20 minuuttia. Tein alkuun askeleenpidennyksiä pitkille sivuille, mitkä sujui todella kivasti. Pidennysten jälkeen jäin keskiympyrälle tekemään ensin käynti-ravi siirtymisiä ja myöhemmin ravi-pysähdys-ravi siirtymiä. Muutaman laukka-ravi siirtymisen jälkeen jäin harjoitusravissa tekemään volttikahdeksikkoa tavoitteena saada poni myötäämään edes millin verran niskastaan. Juli ainakin taipui paremmin kuin yleensä ja samalla vauhtikin pysyi semi hyvin yllä. Ehkä sitä millin- parin myötäämistäkin oli huomattavissa :) 




Kivointa oli huomata miten paljon ollaan ponin kanssa oikeasti menty eteenpäin kun olen alkanut uskaltaa ratsastaa sitä. Vain vähän päälle vuosi takaperin ponin kanssa ei oikeastaan voinut olla maneesissa ollenkaan yksin, kun se yhtäkkiä saattoi kilahtaa ja lähteä toisesta päästä pukkilaukassa. Jos typeryyksiltä vältyttiin niin poni ei varmasti liikkunut mihinkään - kokonaisen kierroksen ravaaminen oli täysi mahdottomuus. Silloin en oikeastaan edes uskaltanut vaatia siltä mitään, kun pelkäsin että tulen alas kun poni suuttuu ja ryöstää pukkilaukkaan. Kuvittelin myös että poni on niin vanha ja huonokuntoinen, ettei se jaksa tehdä mitään. En siis vaatinutkaan kummoisia eikä työskentelystä tietenkään tullut mitään. Itseasiassa voisin kasata tässä joskus jonkun videontyngän uusista ja vanhoista pätkistä, joskos niissä näkyisi jotain kehitystä :)


Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat