Maanantaina heitin ponille loimen selkään ja lähdin ilman satulaa maastoon. Kierrettiin isolle laitumelle aurattu lenkki kahdesti, pääosin kävellen ja lyhkäisiä pätkiä ravaillen. Poju oli reipas ja energinen, muttei kuitenkaan kyttäillyt tai säikkynyt hiihtäjiä tai mitään muutakaan. Pakkasta oli noin 15 astetta, mutta lenkillä ei tullut kylmä kun aurinko paistoi lämmittävästi ja poni loimineen oli lämmin takapuolen alla.
Tänään olin ajatellut mennä rennosti puomeja maneesissa, mutta päädyin lähtemään taas maastoon kun maneesissa oli niin kylmä. Ratsastin taas loimen kanssa ilman satulaa, kun poni käyttäytyi eilenkin niin nätisti. No lähdettiin tänään kiertämään vähän pidemmälle lenkkeilypolkuja pitkin. Tien vieressä olevalla pellolla oli joku hirvittävä mörkö (puu tai kivi tai muu möykky jonka päällä oli lunta) jonka ohi Poju ei suostunut menemään millään. Poni vain kääntyi päättäväisesti ympäri ja lähti hiihtelemään reipasta käyntiä kotiin päin kapealla lumeentallautuneella polulla. Varmaan yli 50 metrin matkan yritin saada ponia pysähtymään, kunnes lopulta pääsin alas selästä. En niin tasan antanut periksi ja talutin ponin mörön ohi, tottakai aivan ongelmitta.. Jatkoin talutellen lenkkiä metsäpolulle, missä pääsin takaisin selkään lumikasan päältä. Hetken aikaa käveltiin ihan rauhassa, kunnes Poju pelästyi kai jotain ja lähti kiitämään ihan täyttä pitkin kiemurtelevaa metsäpolkua. Olin niin varma että poni paskoo jalkansa tai kaatuu tai sitten minä putoan ja poni juoksee ties minne. Polulta poni päätti sukeltaa umpihankeen, mikä sekään ei pahemmin hidastanut vauhtia. Jotenkin ihmeellisesti onnistuin pysymään koko rytäkän ajan kyydissä ja lopulta poni itse siirtyikin käyntiin. Siitäpä sitten jatkettiin käynnissä tallille niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. On se hölmö poni kun ei kerää kierroksia ollenkaan tuollaisesta! Tallille kun päästiin niin tarkoitus oli käydä maneesissa purkamassa vielä vähän ponin energiaa, mutta päädyin vain taluttelemaan sitä kun en jaksanut enää kiivetä selkään kun en ollut maneesissa edes yksin. Rytäkässä Poju oli saanut pikkuruisen haavan etujalkaansa aivan kavion yläpuolelle, tuli varmaankin hokista. Huuhtelin jalan eikä siinä edes näkynyt mitään haavaa, joten tuskimpa oli mitään vakavaa.
Pojun ruokintaa vähennettiin vähäsen, joskos energiataso pysyisi vähän matalammalla kun poni liikkuukin rennommin pakkasten takia. Huomenna pitää varmaan mennä maneesissa mikäli vain ilmat sallii jonkinmoisen työnteon. :)
-Essi
PS. Ohhoh, taisi tulla tähän mennessä pisin postaus multa :D Aika hurjaa, lupaan postailla lyhemmin jatkossa ;)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.