sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Good bye my friend

Asta lähti tänään. Hevonen jolla ratsastin tunneilla vähän päälle vuoden viikoittain. Hevonen jonka kanssa menetin hermoni ja jonka kanssa kokosin itseni ja kehityin.

Ratsastin Astalla esteryhmässä syksystä 2009 asti. Se oli vahva hevonen, jolle pärjäsin toisinaan, kun toisinaan taas en. Sen kanssa kehityin yritysten ja erehdysten kautta ja pystyin lopulta hyppäämään 80-95 cm ratoja. Välillä menin hevosella koska kukaan muu ei suostunut ratsastamaan sillä, mutta yleensä ratsastin sillä omasta halustani. Viime keväänä se vietiin alta, kun muut tuntiratsastajat kiinnostuivat siitä kun se oli alkanut toimia. Kesän jälkeen sain liikutella sitä välillä, kun en ratsastanut enää tunneilla juurikin siksi ettei enää ollut hevosta jolla kehittyä ja hypätä kunnolla.

Tänään sain lukea facebookista, että tamma on lähtenyt. Siltä löytyi ymmärtääkseni nivelrikot molemmista takasista ja nyt se lähti rennompiin töihin. Ei Asta ollut "elämäni hevonen" tai mielettömän tärkeä - ei enää kun olin päästänyt siitä irti jo aikaisemmin. Kyllä minä silti välitin ja tykkäsin, olisin arvostanut tilaisuutta saada edes sanoa kiitos ja heippa.

Harmittaa.
2

Vastauksia!

Onks sulla jotain tavotteita Julin tai jonkun muun hepan kans ens kaudelle? :) Esim. kisoja tai jotain luottamus-juttuja?
Näillä näkymin päästään Julin kanssa kilpailemaan muutamiin tallin seurakisoihin plus esteiden rataharjoituksiin. Kisojen ja rataharkkojen osalta tavoitteena olisi saada toinen puhdas rata 70 cm luokasta ja koulun osalta saada korjattua pieniä virheitä heC luokassa. Tavoitteita prosenttien suhteen ei ole, vaan tahdon olla tyytyväisempi omaan suoritukseeni. Tosin mikäli saan mieltä painavat asiat korjattua, pitäisi niiden vaikuttaa myös pisteisiin positiivisesti :) Muiden ponien kanssa ei ole tavoitteita tälle kaudelle, kun Eltonin kanssa en uskoakseni pääse kilpailemaan.
Yleisesti tavoitteena Julin kanssa olisi kehittää meidän luottamussuhdetta. Haluaisin olla Julille ihminen johon se voi luottaa ja joka toimii sen kanssa enemmän tasavertaisessa suhteessa. Juli kun on luonteeltaan vähän "autistinen", eli sitä on helppo kuljettaa perässä sinne mihin ihminen haluaa. Tavoitteena olisi saada suhde siihen kuntoon, että Juli olisi itse enemmän aktiivinen ja toimisi mun kanssa vuorovaikutuksessa :)


Muistako et olisit joskus pelännyt hevosen/ponin selässä?
Nyt kun yritän muistoja kaivella niin nämä tilanteet on kyllä olleet harvassa. Silloin ainakin pelkäsin, kun olin tippunut Julilta kolmesti sen ryöstettyä ja pukiteltua. Tästä tarkempaa kuvausta aikaisemmassa postauksessa "Top 5 kamalimmat hetket Julin kanssa" :)  Toinen kerta kun muistan pelänneeni, oli Lucky-ponin selässä, kun tämä tiputti mut kahdesti tunnin aikana hyppimällä kuin paraskin rodeoponi. Tässä rytäkässä mursin myös selkäni, minkä takia jännitin sairasloman jälkeen vielä pomminvarmojenkin ponien selässä.

Minkä ikäinen olit,kun aloitit ratsastuksen?
Aloitin ratsastuksen ala-asteen loppupuolella kun olin täyttänyt 11. Muistatko keitä muita uimareita oli sun kanssa samassa ryhmässä silloin, kun uit Raisussa jos valmentajaa et muista?
En muista.

Tavoitteita ratsastuksen suhteen tulevaisuudessa?
Tavoitteista Julin kanssa onkin tuossa ylempänä. Pelkästään ratsastuksen suhteen tavoitteet on nyt vähän hakusessa. Toki tavoite olisi kehittyä sekä koulussa että esteillä, mutta tällä hetkellä en ehdi käymään tunneilla ollenkaan, toisin kuin aikaisemmin suunnittelin. En siis voi kovin suuria odottaa kehityksen kannalta kun ratsastan vain itsekseni. 
Jos katsotaan kauemmas tulevaisuuteen, niin tavoitteena olisi kehittyä esteillä  90-100 luokkiin valmiiksi ja koulupuolella vahvasti heB tasoiseksi. En siis tahdo vain selviytyä heB radasta jotenkuten, vaan tahdon pystyä ratsastamaan melkein minkä tahansa hevosen pyöreäksi peräänantoon ja tasaiseksi.

Aiotko ottaa vakiotunnin Pedantista?
Tarkoitus oli käydä tunneilla vain satunnaisesti hyppäämässä, mutta tällä hetkellä ei ole aikaa edes siihen. Vakiotuntia en halua, koska rahat ei riitä sekä tuntiin että vuokraponiin, ja tahdon mielummin ratsastaa itsenäisesti vuokraponilla useamman kerran viikossa, kuin käydä kerran viikossa tunnilla. (Jossa hevonen mahdollisesti vaihtuu joka tunti eikä kilpailemaan pääsemisestä ole takeita.)

Onko sulla paljon Kingslandin vaatteita?
Ei nyt mitenkään hirveästi. Nopeasti laskettuna taitaa olla kaksi hupparia, toppaliivi ja pipo.

Aijotko joskus ostaa Julitan ?
Mikäli se vain on mahdollista niin tottakai :) Tällä hetkellä en pysty ponia ottamaan itselleni kun en tiedä missä kaupungissa opiskelen vuoden kuluttua (ponia voisi olla todella hankala kuljettaa mukaan esimerkiksi lappeenrantaan) enkä opiskelujen vuoksi pysty käymään töissä, jotta voisin tienata rahaa ponin ylläpitoon. Eli Julin osto tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuoden kuluttua, mahdollisesti paljon myöhemmin.

...Tai jonkun toisen hevosen?
Jos hevosen ostan niin se on kyllä Juli :) Tosin jos hevosen ostaminen tulee ajankohtaiseksi vasta niin myöhään, että Juli on jo siirtynyt vihreämmille laitumille, ostan varmasti jonkun muun hevosen. 

Haluaisitko päästä kilpailemaan kunnolla alue-kisoja?
Haluaisin! Tosin tällä hetkellä se ei ole mitenkään mahdollista. Tarvitsisin vuokra/ylläpitohevosen jolla saisin kilpailla ja lisäksi pitäisi valmentautua viikoittain ja sitten kiertää niissä kisoissa. Tämä kaikki maksaa mielettömän paljon ja vie aikaa, joten tämä ei ole mahdollista ainakaan tällä hetkellä. Toisaalta olisin kyllä tyytyväinen pelkkiin seurakisojen kiertämiseen, mikäli sellainen olisi mahdollista jotenkin. Aluekisojen kiertäminen siis ei ole ajankohtaista vielä piiiiiiitkään aikaan, sillä siinä vaiheessa kun  rahaa olisi aluekisojen kiertämiseen (vuokrahevosen maksamiseen, valmennusten maksamiseen, kisamaksujen ynm maksamiseen), rahat riittävät myös Julin ylläpitoon, mikä on minulle tärkeämpää kuin kisaaminen.

Onko sulla aluelupaa?
Ei ole. Tämän pystyi varmaan päättelemään jo edellisestä vastauksesta :)

Kuinka kauan olet ratsatanut?
Aloitin 11-vuotiaana, eli nyt taitaa olla yhdeksäs vuosi menossa :) Tai no, tuosta 9 vuodesta olen ratsastanut vain muutaman. Suuren osan ajasta olen vain ratsastellut (=eli olen käynyt jollain yleistunneilla tai en tunneilla ollenkaan, enkä ole pahemmin kehittynyt suuntaan enkä toiseen.)

Tavoitteita Elttonin kanssa?
Tähän on hankala vastata nyt kun en ole tunneille päässyt enkä tiedä koska tulen ehtimään. Tällä hetkellä olen vähän solmussa koko vuokraponin kanssa, kun hommat ei toimi niin kuin toivoisin, enkä ehdi tunneille jotta valmentaja voisi korjata ongelmia. Tavoitteena olisi saada poni liikkumaan oikein päin ja samalla etenemään tarpeeksi reippaasti. Viimeiset 2 tai 3 viikkoa ollaan tapeltu saman ongelman kanssa, mutta en tiedä miten hyvin pystyn ilman opetusta työstämään tätä ongelmaa.


Jäikö jokin asia mietityttämään?
Jos et saanut vastausta mieltäsi askarruttaneeseen kysymykseen, kommentoi kysymyksesi tähän postaukseen! Kysymyspostauksia tulee tasaisin väliajoin, joten vastaan kysymykseesi seuraavassa kysymys-vastauspostauksessa.
0

perjantai 9. syyskuuta 2011

Top 5 parhaat hetket Julin kanssa

Aikaisemmin tuli jo muisteltua huonompia hetkiä ponin kanssa, tässä vastapainoksi parhaita muistoja :)

Kun Julita oli asunut Metsäkylässä vuoden tai parin verran, se alkoi käydä tunneilla lauantaisin jo 9 aamulla. Olin hoitanut ponia sen saapumisesta asti aina tiistaisin/keskiviikkoisin (silloin kun kävin omalla ratsastustunnilla) ja lauantaisin. Halusin ehtiä harjaamaan ponin ennen tuntiratsastajan tuloa, joten olin usein tallilla jo kahdeksan aikaan puunaamassa sitä. Muistan kun taas yhtenä sumuisena aamuna harjasin Julia yksin pihalla ja ratsastuksenopettaja tuli tallille pitämään tunteja. Ohi kulkiessaan hän tokaisi vain " Voi hyvänen aika, sä taidat ihan oikeasti tykätä tuosta ponista?!". Siitä tuli hyvä mieli, minä kun todellakin tykkäsin sydämeni pohjasta :) Oli kiva kuulla että se näkyi myös ulospäin.


Olin vasta aloittanut esteiden hyppäämisen kun ilmottauduin Julitan kanssa halloweenkisoihin. Edellisellä tunnilla ennen kisoja opettaja manasi että meidän on turha osallistua kun ei hypyt sujuneet kovin kummoisesti tunnillakaan ja 40 cm luokka olisi meille parempi. Loukkaannuin kommentista ja päätin että "mehän näytetään sille" enkä vaihtanut ilmoittautumiseen estekorkeutta. Lopulta kilpailtiin nopeita ja hyvin hyppääviä ratsukoita vastaan ja voitettiin koko luokka! Olin ihan mielettömän onnellinen ja tyytyväinen, hymyilin varmaan kokonaisen viikon kisojen jälkeen. :)



Taisi olla viime talvi, kun tulin tallille taas sunnuntaina liikuttamaan Julia. Kaveri oli tulossa myös liikuttamaan jotain toista hevosta, mutta tallissa ei ollut vielä ketään kun tulin. Ajattelin harjata Julin valmiiksi, mutta se torkkui karsinassaan maaten. Silittelin ponin päätä ja lopulta istuin sen viereen. En tiedä miten kauan istuin pimeässä tallissa karsinassa ponin vieressä, aika jotenkin vain pysähtyi. Saatoin istua 5 minuuttia, saatoin istua puoli tuntia. Silitin ponin päätä, jonka se oli laskenut syliini. Luulen että lopulta Juli nukahti, kun se alkoi puhista rauhallisesti ja laski päänsä koko painon jalkojeni varaan. Ensimmäistä kertaa saatoin olla varma että poni oikeasti luottaa minuun, enkä ole vain yksi ratsastaja kymmenien tai satojen muiden joukossa.

Viime joululomalla vuokrasin julia parisen viikkoa. Juli oli syksystä asti taas pukitellut satunnaisesti ja ensimmäisinä päivinä tulinkin kiikutetuksi ympäri maneesia ja tipuinkin kerran tai pari. Juli ei halunnut tehdä töitä yksin ja maastoon se kieltäytyi lähtemästä hyppimällä paikallaan ja peruuttamalla vaikka 5 minuuttia talliin päin tai ojaan. Parin viikon aikana yhteistyö alkoi kuitenkin sujua, pukittelu jäi pois ja poni lähti tyytyväisenä maastoonkin. Viimeisinä päivinä uskalsin laukkailla lenkkipoluilla ilman satulaa, mikä tuntui mahtavalta, kun se oli parin viikon työn tulos.





Viime keväänä ilmottauduin kisaharjotuksiin 70 cm luokkaan Julin kanssa, kun halusin edes kokeilla vähän isompaa luokkaa. Siihen asti oltiin kilpailtu vain 60 cm luokkia, mutta hypätty tunneilla isompiakin. Kisapäivän aamuna minulta vielä kysyttiin, josko vaihtaisin pienempään luokkaan. Kuulemma Julita tuskin menisi 70 cm radasta yli.. Verryttelyssä poni kielsi muutaman kerran, mutta radalla jokin vain napsahti ja Juli hyppäsi kaikki esteet kyselemättä ja laskeutui useasti esteiltä alas vieläpä oikeassa laukassa. En tiennyt että Juli edes pystyy etenemään niin nopeasti, se aivan selvästi nautti tilanteesta todella paljon :) Lopulta saatiin puhdas rata ja vielä kaikista paras aika, todistettiinpa taas muille mihin pystytään jos oikein kovasti halutaan! Rata oli ehkä paras koskaan ratsastamistani, vaikka olen ratsastanut paljon "paremmillakin" ja helpommilla hevosilla.


Nyt teillä lukijoilla on vielä päivän verran aikaa tehdä kysymyksiä ennen kuin kokoan kaikki kysymykset yhteen kysymyspostaukseen. Kysykää siis mitä tahansa!
6

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

TOP 5 kamalimmat hetket Julin kanssa

Pitkään on blogissa keskitytty uusiin ja ajankohtaisiin juttuihin, joten vanhojen muistelu voisi tuoda pientä piristystä. Muistot on mielestäni elämässä tärkeintä, ne on ikuisia eikä niitä voi ikinä kukaan viedä pois. Parhaat muistot säilyvät samoin kuin huonoimmatkin, jos niitä ei hautaa pois mielestään. Itse tahdon muistaa niin hyvät kuin huonotkin päivät Julin kanssa. Huonojen muistaminen saa arvostamaan enemmän niitä hyviä päiviä ja mikäpä opettaakaan enemmän kuin virheiden tekeminen. Ajan kuluessa huonommatkin muistot pehmenevät ja jossain vaiheessa niille on helppo nauraa.

Mietin ei-niin-mukavia muistoja Julin kanssa ja mieleen nousi muutamia. Tässä postauksessa huonoja muistoja, seuraavassa parhaita :)

Yksi kamalimmista ja mieleenpainuvimmista epäonnistumisen kokemuksista Julin kanssa oli vuoden 2008 syksyn seurakoulukilpailut. Edellisenä keväänä oltiin osallistuttu ensimmäisiin koulukisoihin melko kehnolla esityksellä, joten tavoitteet oli vain vähän paremmassa ja hyväksytyssä suorituksessa. Verryttelyssä Juli liikkui ihan hyvin, mutta laukassa ryösti toiseen päähän verryttelyaluetta toisten hevosten luo. Radalle lähdin luottavaisin mielin, kun laukka oli noussut kuitenkin helposti ja poni kuunnellut muutenkin suhteellisen hyvin apuja. Maneesiin päästyä Juli liimasi kavionsa maahan ja liikkui kuin täi tervassa. Vuoroaan odottavat ratsukot odottelivat maneesin nurkissa ja Juli joko siirtyi käyntiin tai pysähtyi lähes joka kerta kun mentiin jonkin ratsukon ohi. Päätyyn oli määrä tehdä kaksi laukkaympyrää, mutta näiden ympyröiden aikana tuli toiseen suuntaan  vain tasan kolme askelta väärää laukkaa. Vasempaan kierrokseen laukka ei noussut ollenkaan, vaan poni pysähtyi tuomarin pöydän eteen ja kakkasi tyytyväisenä. Olin valmis lopettamaan radan kesken, mutta jollain ihmeellisellä päättäväisyydellä ratsastin radan loppuun itku kurkussa. Prosentteja radasta saatiin huimat 38.


Vuonna 2008 Juli alkoi yhtäkkiä käyttäytyä tunneilla todella kummallisesti. Se sai kummallisia pukkirodeokohtauksia, jolloin se saattoi yhtäkkiä lähteä pukkilaukassa toisesta päästä maneesia jonkin toisen hevosen luo. Tipuin kolmen viikon sisällä neljästi, mutta kiipesin aina takaisin selkään. Tuossa ajassa aloin kuitenkin jännittää ja pelätä, mikä johti siihen että seinä tuli vastaan. Viimeisimmän tippumisen jälkeen en enää uskaltanut laukata, en edes ravata. En uskaltanut pyytää enkä vaatia ponilta mitään, kun pelkäsin sen ryöstävän ja pukittavan taas. Lopetin ratsastustunnin kesken ensimmäistä (ja tähän mennessä viimeistä) kertaa elämässäni. Itkin taluttaessani ponia talliin, kun koin olevani luovuttaja ja luuseri. En halunnut pelätä ponia jota rakastin. Loppu kauden ratsastin Rölli-vuoniksella, kun Julita jossain vaiheessa vielä sairastui enkä saanut mahdollisuutta kerätä rohkeutta ja kiivetä takaisin selkään.

Talvesta 2008 asti Julitaa oltiin yritetty myydä pois. Sen piti lähteä vaellusponiksi lappiin, seuraponiksi jonnekkin, perheponiksi toiseen paikkaan, nuoren tytön poniksi jonnekkin.... Lopulta maaliskuun tienoilla 2009 sain kaverilta tekstiviestin "Sun ponis kävelee nyt koppiin. Lähtee 10 min.". Juli lähti Saloon ratsastuskoululle, enkä saanut edes hyvästellä sitä, kun matka tallille kesti 15 minuuttia. Elämä kaatui, koulu meni metsään, en nukkunut öisin enkä voinut käydä tallilla.  Julita teki kuitenkin onneksi selväksi kantansa asiaan, ja maastoutti lähes kaikki ratsastajat uudessa paikassa. Ratsastuskoululle poni ei jäisi, mutta muutama tyttö oli kiinnostunut ostamaan sen itselleen. Juli pukkasi nämäkin useaan otteeseen alas ja sai tappotuomion. Sitä ei haluttu takaisin Metsäkylään. Onneksi Salon tallin omistaja ei suostunut lopettamaan tervettä ponia ja se oli pakko hakea takaisin Turkuun, jossa se sai toistaiseksi jäädä henkiin. Muutaman kuukauden jälkeen se lähti lähes puoleksi vuodeksi "laidunseuraksi" jonnekin, kun käytös tuntiponina ei parantunut vieläkään.

Alkuvuodesta 2010 liikuttelin ponia aika paljon. Vuoden aikana olin saanut takaisin luottamuksen Juliin ja uskalsin ratsastaa sitä kunnolla pelkäämättä pukkeja tai putoamista. Kävin estetunnilla, jolla ratsastin pv-tamma Astalla. Lähes viikoittain kävin tunnin jälkeen liikuttamassa Julin maastossa. Yhden kerran jälkeen lähdin taas ponin kanssa maastoon vain kävelemään ilman satulaa. En tiedä mitä oikeastaan tapahtui, mutta Julita kääntyi aivan yhtäkkiä ympäri ja lähti täyttä kiitolaukkaa pukitellen talliin päin. Roikuin ponin kyljellä ja päätin päästää irti. Tipuin suoraan ponin jalkoihin ja näin kun sen maha viuhahti ylitseni. Takajaloillaan se kolhi käsiä ja jalkoja, muttei onneksi astunut päälle ainakaan koko painollaan, kun luita ei murtunut. Olin aivan mustelmilla ja suhde Juliin sai kovan kolauksen. Pelkäsin ja jännitin taas.
4

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Kökkömöhkö!


Heräsin jo 7 jälkeen (mikä on sunnuntaiaamuna ihan laittoman aikaisin) kun tarkoitus oli hakea kaveri kuvaamaan jo ennen yhdeksää. Aamulla tuli viesti ettei kaveri tulekkaan, mutta lähdin silti tallille jo ysiksi kun kerran olin herännytkin jo.
No hyvä päivähän se vain jatkui, tallin pöydällä oli tuntilista. Hienoa, mahtavaa, ihanaa, tänään alkoi sitten 10 kerran alkeiskurssi josta mulle ei oltu ilmoitettu mitään :) Tottakai Juli tekee alkeistunneilla töitä, eli enpäs sitten liikuttanutkaan sitä tänään, enkä ilmeisesti liikuta seuraavaan 10 viikkoon. Aivan mahtavaa, tämän halusinkin kuulla! -.- Tallin omistaja oli taas unohtanut ilmoittaa mulle asiasta. Noh, sain sitten komennuksen liikuttaa tuntiheppa Nekku, kun kerran tallille asti olin raahautunut.
Nekulla olen mennyt pari kertaa aikaisemmin ja olen ihan tykännyt. Tosin ensimmäisellä kerralla tammalla oli sivuohjat ja toisella kertaa työskentelin lähinnä käynnissä ilman satulaa. Tänään Nekku koki elämäntehtäväkseen juosta niin lujaa kuin jaloistaan pääsi ja maata koko painollaan kädelle. Käynnissä kaikki sujui kivasti, mutta ravissa vauhtia oli tosi paljon liikaa. Vasta lopputunnista sain tamman vähäsen rauhoittumaan kun pyörittelin sitä voltilla aina niin kauan kunnes vauhti hidastui. Oli kyllä vähän huono hevosvalinta muutenkin huonosti alkaneeseen päivään, huumorintajun loppuessa ei olisi hyvä heilunut.

Näin siis taas suunnitelmat videopostauksesta kaatuivat, pahoitteluni! Lupaan järjestää sellaisen heti kun se vain on mahdollista, tosin tällä hetkellä en osaa yhtään sanoa milloin. :( Tästä päivästä on muutama valokuva kun toinen kaveri tuli käymään tallilla ja räpsi kuvia kun ratsastin. Kuvista kiitos Sirulle!

18.9 tallilla on rataesteharjoitukset ja siitä seuraavalla viikolla estekisat. Mikäli tuntiratsastajissa ei ole halukkaita kilpailijoita Julille, saan luultavasti sen kanssa taas osallistua. Eli ponin selkään pääsen varmaan kuitenkin ja ratsastuspostauksia on tulossa :)

Tähän väliin toivottiin kysymyspostausta, eli kysykää taas kaikkea maan ja taivaan väliltä niin vastailen kysymyksiin viikon loppupuolella! Ensi viikolla on luvassa myös postaus top 5 parhaista ja kamalimmista hetkistä Julin kanssa tämän 6 vuoden aikana.
6

lauantai 3. syyskuuta 2011

Uudistuksia.

Kyselyn perusteella teitä lukijoita kiinnostaa eniten postaukset Julista, mutta myös satunnaiset postaukset muista ratsuista kiinnostaa. Jatkossa siis keskitän postaukset enemmän Julin ympärille ja Elton siirtyy "muihin satunnaisiin ratsuihin", eli postailen vuokraponin touhuista harvemmin.
Vaihdoin myös blogin ulkoasua tummempaan ja vähän neutraalimpaan. Tarkoitus olisi myös kirjoittaa vielä kattavampi esittely Julista, kun jatkossa blogi keskittyy enemmän siihen. Samalla muut ratsut siirtyvät varmaan omalle välilehdelle ja niin pois päin.

Uudistus tarkoittaa siis sitä, että ajankohtaisia postauksia tulee harvemmin kuin yleensä. Tähän asti olen postaillut noin kolmesti viikossa, kun olen ratsastanut Eltonilla kahdesti ja Julilla aina sunnuntaisin. Kun kuitenkin lukijakunta toivoo postauksia lähinnä vain Julista, tulee postauksia harvemmin kun pääsen sillä ratsastamaan vain kerran viikossa, enkä usko että "kävin tänään harjaamassa Julin ja se teki 3 alkeistuntia"- postaukset kiinnostavat. Toki "yleispäteviä" postauksia tulee toiveaiheista ja muusta Juliin liittyvästä. ( Tavoitteista, muistoista, varusteista, kehityksestä, kuvista ja muusta vastaavasta.. )

Kertokaa mielipiteitänne uudistuksista, tykkäättekö ollenkaan? Kommentoikaa myös toiveaiheita! Videopostaus on vihdoin tulossa sunnuntaina (:
3

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat