Wilma oli pitkään tallin ainoa asukas, joka hyödynsi estekalustoa säännöllisesti. Lämpenevien säiden ja uusien hevosten ja kuskien myötä tilanne on kohentunut huomattavasti, sillä nyt esteille on kysyntää muidenkin ratsukoiden puolesta viikoittain! Laiskalle radanrakentajalle nykyinen tilanne on oikea onnenpotku, sillä esteiden kantamiseen käytetty aika ja vaiva puolittuu heti, kun työtä saa jaettua toisen ratsastajan kanssa.
Siinä samassa, missä yhdessä muiden kanssa hypätessä säästää vaivaa esteiden kantamisessa, saa myös uusia ideoita hypättäviin tehtäviin. Minusta ainakin tuntuu, että itsenäiset estetreenini alkavat vähitellen toistaa itseään vuosien hyppäämisen jälkeen!
Viime viikolla lyöttäydyin toisen ratsukon seuraan hyppäämään. Ajatuksena oli hypätä kentällä valmiina olevia esteitä soveltuvilta osin, mutta rakennettu rata toimi sellaisenaan meille oikein hyvin ja päästiin hyödyntämään koko settiä.
Alunperin tarkoitukseni oli hypätä vasta toisen ratsukon jälkeen, mutta aikataulujen venähtämisen vuoksi päädyttiin lopulta kentälle yhtä aikaa. Tilanne toimi hirmu hyvänä harjoituksena minulle, sillä ratsastan pääasiassa aina yksin ja huomaan jännittäväni enemmän tai vähemmän muita kentällä olevia hevosia. Tämä on selkärankaan iskostunut huono tapa, joka on jäännös Winnien herkästä reagoimisesta takaa laukkaaviin tai muuten ilakoiviin hevosiin.
Vaikka miten hoen itselleni, ettei Wilma ole Winnie, huomaan aina yllättäen kuikuilevani missä toiset ratsukot liikkuvat ja miten hevoset käyttäytyvät. Wilma tuskin reagoisi sitä vähääkään muihin hevosiin, jos lakkaisin itse kyttäämästä.
Wilma toimi todella kivasti. Se reagoi apuihin nopeasti ja oli sopivan reipas olematta kuitenkaan villi ja kuuma. Odotin, että poni keräisi kierroksia, mutta se suorittikin tasaisen varmasti ja kovin motivoituneen tuntuisena!
Hyppäsimme muutamia esteitä peräkkäin helpoilla teillä ja pitkillä lähestymisillä. Esteiden välissä ehdin tarvittessa vaihtaa laukan ja ratsastaa sen taas sopivaan tahtiin ennen seuraavaa estettä. Laukat vaihtuivat jo paremmin kuin viime valmennuksessa, mutta saisin valmistella Wilmaa vielä paremmin vaihtoihin sen sijaan, että toivon sen osaavan ennakoida kumpaan suuntaan esteeltä ollaan jatkamassa.
Lopuksi hypättiin vielä kaikki esteet sisältävä lyhyt rata, jonka Wilma suoritti todella hienosti! Pääsin hetkeksi siihen samaan fiilikseen, jolla hyppäsin Winnien kanssa sujuvia kisaratoja. Poni laukkasi tasaisen varmasti, reagoi pieniin apuihin ja hyppäsi varmoin ottein tehden ratsastamisesta helppoa ja vaivatonta. Jos tällaisia suorituksia saadaan valmennusten myötä lisää, ollaan kisakauden alkaessa enemmän kuin valmiita radoille!
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.