Kas kummaa, kävin tuossa jokin aika sitten testailemassa perheen uutta haflingeria. Sattumalta vielä Aksun puoliveljeä, hupsista vain! Kyllä se niin taitaa olla, että kun kerran haflingerin hankit, niin pois et enää vaihda.
Muutamia videopätkiä tästä Veikaksi ristitystä ruunasta olin nähnyt jo ennen perheen ostopäätöstä, mutta täytyy myöntää ettei ruuna hirmuisesti sykäyttänyt. Odotin hidasta, raskasta ja etupainoista ruunaa, joka lopulta yllättikin erittäin positiivisesti!
Liike eteni mukavasti, etuosa säilyi suhteellisen kevyenä ja poni reagoi melko pieniin apuihin ja nopeasti. Joitain kierroksia ravailtuani testailtiin vähän osaamistakin ja kyllä tuo suoritti niin avot, väistöt kuin vastalaukatkin! Tähän ruunaan tykästyin kyllä erityisesti koulupuolen ratsuna, kun taas Aksun kanssa ei niinkään tullut koulua väännettyä ellei sitten ollut ihan pakko. ;) Eiköhän tämä kuitenkin myös ihan kelpo esteratsu omistajilleen ole, kunhan saa takaosaansa lisää voimaa. Samanlaisia konnankoukkuja tämän ei pitäisi keksiä kuin edeltäjänsä!
Piti kyllä onnitella hyvästä ostoksesta ja myöntää, että himpun verran saatoin tähän kaveriin ihastuakin! Kelpo laastariponi Aksun menetyksen jälkeen, kuten omistaja itse totesikin.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.