Lomalaisen paluu töihin

Winnie sai lomailla Harrin kanssa kuukauden verran laitumella. Poni kyllä teki sentään jonkin verran töitäkin lomailunsa ohessa, kun taas Harri sai pulskistumisen lomassa vain maastoilla. Itse kiipesin Winnien selkään reilu viikko sitten ensimmäisen kerran neljään viikkoon ja yllätyin positiivisesti sen ratsastettavuudesta! Pehmeä ja yhteistyöhaluinen tamma oli miellyttävä ratsastaa eikä kuntokaan vaikuttanut tippuneen aikaisemmasta.

Tälle viikolle sovittiinkin tunti, jolla tehtiin töitä kuitenkin himpun verran rennommin, jotta lasku lomalta totiseen työhön olisi kevyempi. Winnie sai päähänsä kanget, joihin ollaankin totuteltu keväästä saakka. Pääasiassa kankiohja saa olla löysänä tai hyvin kevyellä tuntumalla, mutta tamma myös hyväksyy kangen käytön eikä alkuperäisistä odotuksista poiketen vedä herneenpalkoja nenuliinsa. Ponista onkin alkanyt löytyä ryhtiä ja melkoisen upeaa liikettä!

Tunnin aiheena oli kaasu ja jarru. Pohje toimii kaasuna ja ohja jarruna, eikä näitä kahta voi käyttää yhtä aikaa. Hommat tehtiin niin simppeliksi niin kuskille kuin ponillekin, ettei ahaa-elämysten jälkeen voinut muuta kuin onnistua! Työskentely aloitettiin käynnissä lävistäjäkahdeksikolla niin, että lyhyillä sivuilla ratsastettiin käyntiä eteen ja lävistäjillä hidastettiin käynti niin lyhyeksi kuin mahdollista. Ohjeet tehtävän ratsastamiseen olivat simppelit: lävistäjälle tullessa jalat roikkuvat aivan hiljaa ja paineettomina hevosen kyljillä ja istunsa sekä ohja pidättää. Pieni kutitus raipalla tai ääniapu pitää hevosen liikkeellä ja estää pysähtymästä. Aina tilaisuuden tullen käsi myötää ja on hiljaa, kun hevonen rentoutuu niskastaan ja kantaa itsensä lyhyessä käynnissä. Uralle palattaessa käsi rentoutuu ja antaa pidempää ohjaa, pohkeet halautuvat kylkien ympärille. Hevonen lähtee kuin itsestään reippaaseen ja rentoon käyntiin.

Muutamien toistojen jälkeen Winnie näytti ymmärtävän jutun pointin. Se lakkasi vastustelemasta ohjaa ja käveli ryhdikkäänä minipientä käyntiä jääden kevyeksi ohjalle. Vastaavasti pelkkä istunnan rentouttaminen ja pohkeilla halaaminen sai tamman siirtymään letkeään ja pitkään käyntiin. Samaa tehtävää jatkettiin ravissa ja poni loisti taas osaamisellaan. Niin pientä ravia en ollut tuolla ponilla ikinä ennen ratsastanut! Askel lyheni, lyheni ja lyheni, mutta edelleen tuntuma oli kevyt ja takajalat polkivat rungon alle. Wau! Ravin lyhentämisen jälkeen Winnie teki mielettömän hienoa ravia, kun askelta pidennettiin pääty-ympyrällä ennen seuraavaa lävistäjää.

Ravin lyhentämisen ja pidentämisen jälkeen aivan samaa juttua jatkettiin vielä laukassa. Tämä olikin haastavampaa, sillä laukkaa olisi paljon helpompi hidastaa kaarevalla uralla kuin pitkällä lävistäjällä. Jottei homma olisi ollut aivan liian helppoa, päätti poni nähdä vielä mörköjä kentän toisessa päädyssä ja lähteä mieluusti villiä laukkaa kohti seuraavaa kulmaa. Toistojen myötä saatiin kuitenkin laukka hidastumaan ihan kivasti ja tehtiin suhteellisen hallittuja siirtymisiäkin niin laukasta raviin kuin ravista uuteen laukkaankin.

Hengähdystauon ja taputusten jälkeen työstettiin vielä hetki ravia pääty-ympyrällä tehden siirtymisiä pikkupikkuravista isoon raviin. Nyt ei kuski saanut räpeltää, vaan käytössä ainoastaan kaasu ja jarru kuten alkutunnistakin. Mikä mahtavinta, ei edes tehnyt mieli räpeltää! Tuon tunnin aikana poni oli herkistynyt niin paljon, että pelkkä vatsalihaksilla pidättäminen ja hiljaa istuminen sai ponin hidastamaan ravia yhä lyhemmäksi ja lyhemmäksi ja vastaavasti pohkeilla kevyesti halaamalla ja lantion avaamalla Winnie lähti reippaaseen ja huisin hyvännäköiseen raviin.

Tunnista jäi kyllä melkoinen voittajafiilis! Voi että miten tuo poni onkin mennyt eteenpäin ihan lyhyessä ajassa! Se on saanut lihasta ja samassa kehittänyt kykyä koota itseään ja mikä parasta, se on herkistynyt avuille, tullut täsmällisemmäksi ja tasaisemmaksi ratsastaa. En malta odottaa että päästään tämän kaverin kanssa näyttäytymään kouluaitojen sisäpuolella. :)

Upeista kuvista iso kiitos kuuluu Emmalle!