Ain't no fairytale

 Ratsastuskoululle tulee kiehtova ja kaunis hevonen, joka valloittaa välittömästi tytön sydämen. Hevonen paljastuu ongelmalliseksi ja vaikeaksi; se hyppii pystyyn, pukittelee ja uhkailee ihmistä. Ongelmahevonen saa yhden mahdollisuuden, vain vähän aikaa parantaa tapansa ja todistaa pystyvänsä tuntihevosen työhön.
Tyttö alkaa tehdä töitä hevosen kanssa uskoen siihen ja sen kykyihin. Hevonen kehittyy päivä päivältä ja oppii enemmän; se alkaa kunnioittaa ihmistä ja toimia ratsastettaessa. Tyttö päästää hevosen sydämeensä ja antaa itselleen luvan ihastua. Hevonen alkaa luottaa vihdoin omaan hoitajaansa, muttei siedä muita ratsastajia. Se toimii moitteetta tytön kanssa, mutta samalla tiputtelee ratsastuskoulun oppilaita tunneilla. Hevonen ei pysty tuntityöhön, se on vaarallinen. Se ei saa enää toista tilaisuutta. Hevonen täytyy myydä, tyttö joutuu luopumaan rakkaastaan.

Monien käänteiden kautta tyttö saa rakkaansa takaisin ja vaaralliseksi tuomittu hevonen välttää ihmeen kautta lopetustuomion. Tyttö saa mahdollisuuden elää unelmaansa vuoden ajan. Hevonen on hänelle kuin oma, se on kuin osa häntä. Tyttö ja hevonen ovat luodut toisilleen, kaikki näkevät sen. Ratsukko kehittyy yhdessä, oppii uutta ja kilpailee. Vaarallisesta ja hullusta hevosesta on tullut hieno ja taitava. Side tytön ja suuren eläimen välillä on katkeamaton ja silmin nähtävissä. Tyttö on vihdoin pystynyt todistamaan hevosen kyvyt ja taidot ja puhdistanut sen maineen.

Ja niin he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka. Kaikki hurraavat, herkimmät itkevät ilosta ja tyttö ratsastaa ilman satulaa auringonlaskuun rakkaan hevosensa kanssa. Lopputekstit pyörii ja palataankin takaisin tähän maailmaan, jossa ei ole onnellisia loppuja. On vain jokaisen oma etu, halut ja tarpeet. Rakkaudella ei ole merkitystä, vaan raha määrittää lähes kaiken elämässä. Ei rahaa, ei hevosta. Enää ei riitä, ettei hevosesta ole kuluja, vaan se halutaan tuottamaan. Hevonen halutaan myydä ja koska tyttö ei sitä pysty ostamaan, se viedään häneltä pois. Hevonen on hyödyke, verrattavissa esineeseen. Jos se ei tuota, se on turha. Koska se ei enää ole vaarallinen, se halutaan takaisin töihin ratsastuskoululle, josta se on vielä tarkoitus myydä eteenpäin. Tyttöä ei enää tarvita.

Miksei Ruusunen jäänyt ikiuneen, miksei hyeenat tappaneet Simbaa? Miksei Tuhkimon ja prinssin suhde päättynyt eroon tai Dumbo jäänyt isokorvaiseksi hylkiöksi? Miksei lapsena varoitettu siitä, ettei sadut ole totta, ettei kenestäkään ikinä tule prinsessaa eikä onnellisia loppuja ole olemassakaan? Unelmien prinssi ei ikinä saavu, vaikka kuinka toivot.

Pyynnöstäni huolimatta en saa Winnietä ylläpitoon itselleni, vaan se lähtee takaisin ratsastuskoululle kun nykyinen ylläpitosopimus loppuu 30.4. Siihen loppuu meidän tarina. Tämän olen tiennyt jo useamman viikon, kuten läheisimmät ystävätkin, mutta asiasta vaikeneminen on tuntunut helpommalta. Myöntäminen tekee asiasta kovin todellisen. Yritän nauttia viimeisistä viikoista maailman tärkeimmän ponin kanssa, vaikka samalla voin joka kerta pahoin, kun ajattelen asiaa. En tiedä miten jatkan hevosten tai blogin suhteen. Hevosia on tarjottu ratsastettavaksi ja vuokrattavaksi, mutta toisen hevosen selkään kiipeäminen tuntuu lähes loukkaukselta Winnietä ja itseäni kohtaan. En vain pysty uskomaan, että voisin ikinä enää nauttia ratsastamisella yhdelläkään toisella hevosella. Winnien suhteen taas toivon sydämeni pohjasta, että se lähtisi ratsastuskoululta myyntiin mahdollisimman pian ja löytäisi yhden oman ihmisen, jonka se saa tehdä maailman onnellisimmaksi.