Esteratsastuksen tehotreeni

Tiedättehän, että on olemassa niitä ihmisiä, jotka eivät vain opi kerrasta eikä aina toisestakaan? Minä olen juuri sellainen. Ei ole kauaa aikaa siitä, kun lupasin itselleni ja Winnielle, etten anna sille vapaapäiviä. Pidinkö kiinni lupauksestani? En. Annoinko ponille maanantaina täyden vapaapäivän? No annoinhan minä. Kaduinko sitä tiistaina? Tottahan toki.

Sunnuntainen estehyppelösuunnitelma korvaantui rauhallisella maastoilulla, joten tiistaina oli vihdoin aika jo hypätä esteitä. Rakensin maneesiin oikein kiperän tehtävän - kaksi estettä kolmikaariselle kiemurauralle ja yhden lävistäjälle. Tarkoitus olisi treenata toden teolla oikeissa laukoissa laskeutumista. Verrytellessäni ponia kaduin jo päätöstäni hypätä tuota tehtävää - Winnie JUOKSI. Poni pinkoi menemään niin lujaa kuin kintuistaan pääsi, mikäli annoin sille löysempää ohjaa ja luvan edetä haluamassaan vauhdissa. Hidastustaistelu käytiin ravissa sekä uudestaan myös laukassa. Winnie tuntui lähinnä aikapommilta, joka ei kylläkään missään vaiheessa poksahtanut. Vauhtia vaan riitti aivan liikaa.

Verryttelin ravissa ja laukassa suhteellisen pitkään purkaen ponista ylimääräisiä höyryjä. Kun vihdoin rauhallisempi laukka tuntui ponin mielestä mahdolliselta, ryhdyttiin tekemään verryttelyhyppyjä pääty-ympyrällä. Vauhtia oli toisinaan vielä vähän liikaa, mutta olin muuten suhteellisen tyytyväinen Winnien hyppyihin ja omaan ratsastukseeni - tällä kertaa ihan oikeasti ratsastin hevosta ympyrällä ja johdin hevosta oikeaan suuntaan ennen esteittä, sen päällä ja myös sen jälkeen. Tuloksena olikin paljon hyviä hyppyjä ja laskeutumisia oikeassa laukassa.

Pääty-ympyräharjoittelun jälkeen siirryttiin vaikeuttamaan tehtävää vähäsen - nyt lähdettiinkin välillä esteeltä toiseen suuntaan. Tämäkin onnistui yllättävän hyvin ja laukat vaihtui useaan kertaan esteen päällä juuri oikein. Lopulta siirryttiin tekemään tehtävää kolmikaariselle, jolloin laukan oli määrä vaihtua tehtävän aikana kahdesti - molempien esteiden päällä. Muutamaan otteeseen vauhtia oli ensimmäisen esteen jälkeen sen verran liikaa, etten saanut käännettyä fiksua tietä seuraavalle esteelle. Sain taas muistutella itseäni siitä, että olisi parempi ratsastaa kuin vain matkustaa ja näyttää hevoselle vähän tietä. Tuloksena oli muutama oikein hyvä kolmikaarinen hyvässä temmossa ja hyvillä laukanvaihdoilla.

Kolmikaarisen jälkeen lisättiin tehtävään vielä lankkueste lävistäjälle. Tie esteelle oli paljon loivempi kuin kolmikaarisen esteille, mutta Winnie vaihtoi silti laukan oikein hienosti. Taitava poni!