Haflingerin läpiratsastuspäivä - Kuka on Veikka?

Kuten joskus aikaisemmin blogissa jo mainitsinkin, tulen jatkossa ratsastamaan säännöllisesti yhden haflingerin sijasta kahta. Winnie toimii pääasiallisena ratsunani viikoittain, mutta lisäksi tarkoitus on käydä läpiratsastamassa tasaisella Veikka -ruunaa.

Veikka on Aksun seuraaja, pikkuveli. Laastarihevoseksikin kutsuttu lohduke edesmenneen rakkaan haflingerin tilalle, sattumalta vieläpä oikeasti sukuakin. Tämän ponin edeltäjään Aksuun tutustuin sen muuttaessa ratsastuskoululle lähemmäs kymmenkunta vuotta sitten. Vuosia myöhemmin ryhdyin ponin estekuskiksi; hyppäsin säännöllisesti, valmentauduin ja kilpailin, jotta ruunasta saataisiin sopiva esteratsu myös perheen nuorimmalle tyttärelle. Lopulta tavoitteeseen päästiinkin ja Aksu sai suorittaa opetusmestarin virkaa.

Aksun kanssa edettiin muutamassa vuodessa 85 cm radoille asti. Treeni ponin kanssa oli pääasiassa estepainoitteista, eikä koulutreenejä tehty kuin hyvin harvoin.

Aksu jouduttiin harmillisesti lopettamaan ja perheeseen jäi haflingerin kokoinen aukko. Sen sai täyttää Veikka - myöskin entinen ratsastuskoulun opetushevonen kuten edeltäjänsäkin. Veikka on melko vahvasti Aksun vastakohta. Hitaampi, jykevämpi ja myös luonteeltaan vähemmän ponimainen, joku voisi sanoa "kiltimpi". Esteillä tuo on tasainen suorittaja, kun taas tasaisella tekee helpommin mieli luistaa hommista ja kyseenalaistaa nuorta ratsastajaa.

Estekuskin roolini vaihtui koulupuolen läpiratsastajaan, kun kesän aikana pääsin testailemaan ja tutustumaan ruunaan. Voisin sanoa, että meistä tulee Veikan kanssa varmasti hyvät ystävät! Veikka on sellainen hyvän mielen tyyppi - perso kehuille ja pätevänä suorittamassa, kun sille päälle sattuu. Ei tästä GP -kouluhevosta tule, mutta ei tarvitsekaan. Veikan ratsastaminen tekee minulle kouluratsastajana varmasti hyvää, kun pääsen tekemään töitä erilaisen hevosen kanssa, enkä kangistu kaavoihini pelkkää Winnietä ratsastaessani.

Ensimmäinen vakioVeikkaajapäiväni osui jo tälle viikolle, jolloin hämärtyvästä illasta huolimatta sain muutamia omistajan räpsimiä kuvia. Tuolloin Veikka oli mukana touhussa hyvällä fiiliksellä; se liikkui aktiivisena ja myöntyi kivasti askellajien lyhentämiseen ja pidentämiseen. Tällä kertaa keskityttiin perusjuttuihin, suoruuteen ja tasaiseen tuntumaan. Kivat keskiravin alkeet ja vastalaukat tuo kuitenkin leiskautti pyynnöstä. Minä tykkään tästä ponista kovasti!