Pellolla!

Päästiinpäs vihdoinkin Harrin kanssa pellolle ratsain! Tuon ratsastuksen jälkeen ei voi kuin miettiä, että miten sitä onkaan jaksettu nyhrätä koulupiiperrystä pienessä maneesissa neljän seinän sisässä ties miten pitkään. Oli kyllä ihan parasta päästä laukkailemaan baanalle, jossa ei ihan heti tule seinät vastaan! Harrikin yllätti erittäin positiivisesti olemalla super fiksu ja rauhallinen, se oli rauhallisempi kuin kertaakaan maneesissa pitkään aikaan. Laukassa vanhus luonnollisestikin innostui ja paineli menemään varsin lujaa suorilla pätkillä, mutta ympyröillä laukka oli täysin ratsastettavissa.

Koska Hartsa oli niin fiksusti ja rauhallinen, päästin tallilla mukana olleen kaverinikin käymään selässä kävelemässä loppukäynnit. Kaveri on "ratsastanut" viimeksi alle kouluikäisenä talutusratsastuksessa, jolloin homma oli päättynyt pää alaspäin jalustimesta roikkumiseen paikoillaan seisovan hevosen selästä. Tällä kertaa sujui onneksi paremmin ja Harrikin antoi ihan positiivisen kuvan hevosista. ;)

Sunnuntai oli oikeastaan ensimmäinen päivä kun pelto oli kunnolla ratsastuskunnossa ja näillä näkymin myös viimeinen päivä vähään aikaan.. Tänään on kelit olleet kunnolla plussan puolella ja viikonloppuna satanut lumi on muuttunut märäksi ja painavaksi suojalumeksi, joka tekee hirvittävät tilsat hevosten kavioihin. :( Sama tilanne on siis myös kentällä, joten eipä auta muu kuin ratsastella taas maneesissa, kunnes tulee kunnolla pakkasta ja uutta lunta.. Sunnuntaina on joka tapauksessa taas kuitenkin luvassa kuvia, kun kuvaillaan Moonan kanssa päittäin.

Kuvat ja video © Samuel, kiitti!