Kesäsade kastelee

Perjantaina helle sen kun jatkui vaan, eikä tullut kysymykseenkään vetää jalkaan pitkiä ratsastushousuja ja hiostavia saappaita. Viritin Taavin selkään satulahuovan ja kiipesin kyytiin shortseissa. Taavikin vaikutti varsin tyytyväiseltä, kun sai liikkua ilman satulaa.

Moona oli taas kentän laidalla kuvaamassa ja videoimassa. Ainakin omasta mielestäni istuin Taavin selässä jo paljon paremmin ilman satulaa; pysyin jotenkuten suorassa ja hetkittäin ihan ratsastinkin, enkä vain matkustanut. Taavikin oli kivan yhteistyöhaluinen, eikä yhtään niin tahmea kuin edellisenä päivänä pellolla.

Työskentelin alkuun aika pitkään käynnissä tehden kaarevia linjoja ja pysähdyksiä. Väistöjäkin kokeiltiin vähän ja onnistuin saamaan aikaan muutamia ihan kunnollisia ristikkäisiä askeleita, kun aikaisemmin se on ollut kovin hankalaa. Ravissa jatkettiin kaarevilla linjoilla ja laukkaa otin vain vähäsen molempiin suuntiin, kun kerran oli niin hurjan kuuma.

Taavi oli ihan mukava ratsastaa ja se liikkui lopuksi pidempiäkin pätkiä pyöreämmässä muodossa. Jotenkin tuntuu kuitenkin vain niin turhauttavalta, kun en saa oikeasti taitavaa ja osaavaa hevosta käyttämään itseään kunnolla. Tuntuu niinkuin olisi joutunut palaamaan koulussa kuudennelta luokalta takaisin viidennelle, kun keväällä meillä sujui Winnien kanssa niin hyvin ja valmennuksissa keskityttiin jo vaikeampiin asioihin. Keväällä peräänanto oli jo itsestäänselvyys ja pohja kaikelle muulle työskentelylle, kun nyt olen joutunut palaamaan siihen, että työstän hevosta liikkumaan edes hetkittäin rentona pitkässä muodossa. Isoa hevosta on vain niin käsittämättömän erilaista ja vaikeaa ratsastaa minulle sopivankokoisen ponin jälkeen.



Kun olin ratsastanut Taavin, kävin kuvaamassa vuorostani Moonaa ja hänen vuokrahevostaan. Moona ehti ratsastaa vajaan tunnin, kun koko päivän kauempana jyrissyt ukkonen saapui tallin kohdalle. Ehdittiin juuri sateen alta sisälle talliin, mutta itse jouduin lähtemään hakemaan meidän tallin hevosia sisälle tarhoista. Puolisen tuntia juoksin tallin ja tarhojen väliä aivan litimärkänä, kunnes sade lakkasi juuri, kun olin saanut viimeisenkin hevosen sisälle. Hetken siinä mietin, että mistäköhän minuakin taas rankaistaan...!