lauantai 5. joulukuuta 2015

Vastalaukkapäivä

Ponipäivä osui tällä viikolla kerrankin sille yhdelle ja ainoalle kauniille, sateettomalle päivälle, jolloin satuin vieläpä pääsemään töistä aikaisin. Moona viihtyi päivän kanssani tallilla, joten saatiin pitkästä aikaa niin kuva- kuin videomateriaaliakin.

Puuhailtiin Winnien kanssa vähän vastalaukkoja ja pyöriteltiin ravia rennommaksi. Poni tuntui hieman epätasaiselta edestä, eikä tuntuma meinannut alkuun kelvata ponille. Vähitellen Winnie kuitenkin pehmeni ja tuli tasaisemmaksi ja kevyemmäksi suustaan. Tällä kertaa ei tehty mitään ihmeellisiä temppuja, vaan työstettiin ravia kuntoon.




Vastalaukat onnistui tällä kertaa yllättävän kivasti. Tämä videolla näkyvä tehtävä on ponille helpompi vastalaukan suhteen, kuin loiva kiemuraura, jolla etuosan laukka vaihtuu turhankin helposti. Puoliympyrällä vastalaukka säilyy ja pääsen kehumaan ponia onnistuneista suorituksista.



Laukka onkin meillä tällä hetkellä oikein työn alla. Ravissa Winnie liikkuu jo todella kivasti kantaen itsensä ja liikkuen rentona selän läpi. Ravissa sujuvat varsin mallikkaasti jo avot ja väistötkin, mutta laukassa poni kaipaa vielä tasapainoa. Tehdään vastalaukkaharjoituksia tasapainon parantamiseksi ja kokoamisharjoituksia, jotta saataisiin laukkaa hieman lyhenemään. Kun saadaan laukka tasapainoisemmaksi ja lyhyemmäksi ja poni kantamaan itsensä rentona, voidaan alkaa miettiä varsinaisia tehtäviä laukassa.




Vuodenvaihteen jälkeen Winniestä kuuluukin hieman enemmän, sillä ryhdyn ratsastamaan tammaa kahdesti viikossa helpottaakseni omistajan luku-urakkaa. Aivan mahtavaa päästä puuhailemaan tämän ponin kanssa vielä enemmän! <3

Tuossa jokin aika sitten oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kysymys-vastauspostaukseen sekä toivoa aiheita toivekuviin. Nyt olisi vielä viimeiset hetket avata oma sanainen arkku toiveiden ja kysymysten suhteen, jotta saadaan aikaan kattavammat joulukalenteriluukut. :) Kysymyksiä ja kuvatoiveita voi kirjoitella suoraan tämän postauksen kommenttikenttään. Kiitos aktiivisuudesta jo etukäteen!


1

Joulukalenteri #5 Ei niin imartelevia kuvia vuodelta 2015

Ihan aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta. Ilokseni rakkaat kuvaajat ovat päässeet ikuistamaan myös näitä ei-niin-hienoja onnistumisen hetkiä, joihin on mukava palata uudestaan ja uudestaan ihmettelemään omaa osaamattomuuttaan. Enjoy!















2

perjantai 4. joulukuuta 2015

Joulukalenteri #4 Tavoitteita vuodelle 2016

Vuosi lähenee loppuaan ja vähitellen alkaa olla aika suunnata katse seuraavaan vuoteen. Tänä vuonna sain monia mahdollisuuksia kehittyä ratsastajana niin koulussa kuin esteilläkin; päästin valmentautumaan säännöllisesti Harrin kanssa ja kilpailtiin 1 ja 2 -tason kilpailuissa. Aksun kanssa pääsin hyppäämään säännöllisesti ja kilpailtiin 60-85 cm luokissa. Paljon ehti tapahtua ja nyt on tullut aika asettaa uusia tavoitteita hevosten ja ratsastuksen suhteen vuodelle 2016.

Tuleva vuosi tulee eroamaan varmasti paljonkin jo lähes takana olevasta vuodesta. Aksun kanssa tehty työ on tuottanut tulosta ja ponista on tullut päivä päivältä parempi opetusmestari omistajansa tyttärelle. Vähitellen olen tehnyt itseni tarpeettomaksi, kun ratsukko alkaa pärjäillä jo keskenänsäkin. Ensi vuonna jatkan varmasti Aksulla hyppäämistä, mutten enää viikoittain. Ajatuksena omistajan kanssa on ollut ylläpitää ponin hyvää ratsastettavuutta esteillä ja hypätä toisinaan isompia esteitä. Kilpailuissa minulle ei taida jäädä enää sijaa, sillä ponin oma kuski pystyy jo ratsastamaan kaksi pikkuluokkaa.


Harrin kanssa en aijo asettaa ensi vuodelle tavoitteita. Me keskitymme treenaamaan siinä määrin kuin hevonen on siihen kykenevä; kääntyyhän Harri jo 20-vuotiaaksi. Harri on tehnyt jo kevyemmin töitä koko syksyn; vaativat tehtävät on jätetty pois ja ollaan pyritty vahvistamaan Harrin heikompaa puolta. Treenaillaan ja tehdään juttuja Harrin mukaan ja toivotaan, että voin samassa vielä itse oppia jotain. Mikäli vielä löydetään hevosen liikkeeseen rentous ja tasainen tahti, voidaan kilpailla helpoissa luokissa. Aika näyttää, oliko tämä meidän viimeinen yhteinen kilpailukausi.


Winnien kanssa toivon voivani kehittyä yhdessä kouluratsastuksen saralla. Poni on väläytellyt huikeaa potentiaalia ja mieletöntä liikettä treeneissä, joten toivon saavani ponista ulos yhä enemmän sen kykyä suorittaa vaativampia asioita kouluratsastuksessa. Koska ponin omistaja on kiinnostunut kilpailemisesta, meitä tuskin tullaan näkemään kuitenkaan kilpakentillä. Omalla ratsastuksellani toivon voivani vaikuttaa ponin hyvään ratsastettavuuteen omistajansa kanssa.



Omalta osaltani tavoitteiden asettaminen on hankalaa, ehkä jopa hieman turhauttavaa. Haluni kehittyä ja kilpailla olisi kova, mutta tällä hetkellä olosuhteet näyttävät sotivan vastaan. Harri ei tule viemään minua vaativiin kouluratsastusluokkiin, eikä rakkaista haflingereistakaan riitä minulle kilpahevosia. Toivon voivani kuitenkin kehittyä ratsastajana paremmaksi valmentautuen näillä hienoilla hevosilla, joita käytössäni on.
2

torstai 3. joulukuuta 2015

Joulukalenteri #3 Tonttukuvia!

Maiju kuvasi Korpimäen kilpailuissa kaikkia ratsukoita toiminhekilönä, joten saatiin iso kasa hyviä kuvia, vaikkei omaa kuvaajaa ollutkaan mukana. Kür luokan verryttely osui meidän kohdalla juuri väliajalle, joten Maiju pääsi kuvaamaan myös verryttelyä. Toivottavasti joulumieli tarttuu näiden kuvien myötä myös teille lukijoille!















1

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Joulukalenteri #2




1

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukalenteri #1 Harrin elämän aakkoset

Mistä on Harrin elämä tehty? Nytpä sai Harrimies tilaisuuden kertoa oman elämänsä aakkoset!


Aurinko on ihana asia, rakastan paistatella päivää ja lämmitellä auringossa!

Banaani on suurta herkkua! Sitä saan aina, kun käydään maastolenkillä Essin vanhempien luona. Sen  mukava isä syöttää banaania kaksin käsin ja juottaa vettäkin vielä ämpäristä. Tämä on kuulemma salaisuus, mutta ensimmäisiä kertoja tallilla käydessään hän toi minulle mukanaan pestyjä ja kuorittuja porkkanoita!

C on kouluradalla aina ehkä se jännittävin paikka, koska tuomari törröttää juuri tuon kirjaimen kohdalla. Joskus on hyvä ottaa muutama vikkelämpi askel tai jopa kiertää hieman kauempaa, mutta vähintäänkin epäluuloinen mulkoilu on aiheellista.

Dramaqueen, niin ne minusta sanovat kun reagoin Harrimaisella tavallani asioihin.

Esteet ei ole mun juttu. Aivan turhaa touhua, eihän sellaisia ylittäessä tiedä yhtään miten päin jalkansa laittaisi...

Fluffy unicorn. Jep, olin viime kesänä polttariponina puettuna yksisarviseksi. Eipä siitä sen enempää.

Glitter oli hyvä ystäväni ja ehdottoman parasta maastoiluseuraa, mutta tuo pieni tamma muutti toisaalle. Häntä on ikävä!

Harri. Supisuomalaisen keski-ikäisen miehen nimi espanjalaisella kouluratsulla - mikä nyt ei kuulu joukkoon?

Ihmiset ovat ah niin ihanaa henkilökuntaani. Pukevat minut aamuisin, tuovat ruuan nenän eteen, ohjaavat minut tarhaani (vaikka osaisin kyllä ihan itsekin...) ja huolehtivat lukaalini siisteydestä sillä välin kun ulkoilen. Toisinaan arvokkuuteni pääsee heiltä unohtumaan ja joudun ojentamaan heitä kolistelemalla kovasti ja huomauttamalla, että iltaheinät ovat myöhässä.

Jalkapallo on suosikkiurheilulajini! Olen niin taitava, että pitäisi varmaan ryhtyä hieromaan sponsorisopimuksia tai vähintäänkin liittyä kunnon joukkueeseen.

Klippaus on Kurjaa. Tunti tolkulla seisomista paikoillaan kamalassa metelissä karvojen pöllytessä ympäriinsä.

Loimet on sotkemista varten. Mitä paksumman kurakerroksen saa aikaiseksi, sen parempi!

Muta on lempivärini. Suurin rakkauteni ja intohimoni! Mikäli voisin valita autiolle saarelle vain yhden asian, valitsisin mudan ja kieriskelisin siinä yötä päivää.

Nokkela. Minä olen ihan huisin nokkela! Opin temput ihan hetkessä, kunhan vain tiedän, että nameja on tarjolla.

Omenat eivät oikein ole mieleeni. Haukkaan ehkä palan tai kaksi, mutta syljen kuoret ulos.

Porkkanat on sensijaan herkkua!

Racing Speedpower on täydennysrehuni. Kun nuorempana sain sitä syödäkseni, ei kukaan päässyt kiipeämään edes selkääni! Nyt olen vanhetessani viisastunut ja saan tuosta rehusta juuri sopivasti potkua treeneihin.

Siisti tarhankäyttäjä olen, sillä teen tarpeeni aina samaan paikkaan tarhassa. Helppo siivota, kuulemma!

Taikaviitta on kova sana! Jokaisella ulkonaliikkuvalla kaksi- ja nelijalkaisella pitäisi olla oma taikaviitta.

Urheaksi minua sanoivat, kun monta viikkoa jaksoin antaa hoitaa kavioitani sädemädän vuoksi. Ei ollut kivaa, mutta kestin kuin mies!

Varusteurheilija. Nimittäin tuo kuski... Minua ei niin kiinnosta, mutta kuskille tuottaa harmaita hiuksia miettiä, minkä värisiä varusteita sitä valmennukseen tällä kertaa pukisi. Turhaa murehtimista, sanon minä!

Winnie on poniystäväni! Puuhaillaan jonkin verran juttuja yhdessä, maastoillaan ja pelaillaan jalkapalloa esimerkiksi.

X on tullut kouluradoilla tutuksi vasta tänä kesänä, kun ollaan päästy kilpailemaan pitkän radan ohjelmia.

Ylpeä kummihevonen!

Åbo on kotikaupunkini. Ylpeä Turkulainen!

Älykkyysosamääräni on varmasti suurempi kuin monilla muilla hevosilla. Itse ainakin uskon vakaasti näin..

Öisin käytän kaiken aikani ja energiani pissaläikissä kierimiseen, jotta voisin aamulla olla taas läikikäs.
4

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat