Joulukalenteri #17: Katsaus menneeseen vuoteen ja tavoitteet seuraavalle

Vuosi sitten asetin tavoitteita vuodelle 2016 kovin epätietoisissa tunnelmissa. Esteponi Aksun haava oli edelleen auki, eikä sen parantumisesta ollut takeita. Varmuutta esteillä valmentautumisesta tai kilpailemisesta ei ollut. Harri oli myös jäämässä eläkkeelle, joten ainoa kunnon harrastuskaveri olisi Winnie. Näistä lähtökohdista ei ollut kovin suuria toiveita kilpailemiselle, mutta lopulta kulunut vuosi olikin tähän mennessä aktiivisin kilpailuiden ja valmennusten suhteen, vaikka vuoden aikana jouduin luopumaan kahdesta hevosesta.

MiniWinnie oli käytössäni lähes kisakauden loppuun saakka ja pääsin etenemään sen kanssa esteillä 90 cm radoille saakka ja koulupuolella suoritimme helppoa B:tä yli 60 % tuloksella. Winnien kanssa pärjäsimme myös molemmissa lajeissa, kun sain auttaa Maijua ponin kesyttämisessä kilpailutilanteissa. Vuosi oli mahdottoman antoisa ja koen oppineeni paljon onnistumisten, mutta myös epäonnistumisten kautta. 

Seuraava vuosi alkaa jokseenkin selkeämmissä suunnitelmissa kuin edellinen. Näillä näkymin käytössäni on edelleen kaksi hurmaavaa haflingeria, Winnie sekä Veikka. 

Winnien kanssa tavoitteena on päästä starttaamaan helppoa A:ta koulukisoissa. Tavoite oli voimassa jo kaudelle 2016, mutta surkeiden sattumusten kautta ei päästy kilpailemaan kuin helppoa B:tä. Toivotaan parempaa onnea ja hitusen valmiimpaa suoritusta ensi vuodelle! Pääasiassa tulemme kilpailemaan helpon B:n ratoja sikäli mikäli vain naapuritallissa järjestetään koulukilpailuja. Villiponia kun ei edes yritetä lähteä kuljettamaan vieraille kisapaikoille..

Winnien kanssa saan kilpailla myös esteillä. Mikäli poni nyt yhtään tuosta rauhoittuu, on tarkoituksena ratsataa kilpailut aina Maijun kanssa puoliksi - yksi rata kummallekin. Itselleni asettaisin tavoitteeksi hypätä ponin kanssa kauden aikana 90 cm ratoja. 

Veikan kanssa voisin kuvitella kilpailevani helppoa B:tä oman tai naapuritallien 1-tason kilpailuissa. Ehkä hieman epärealistinen ajatus, mutta loppukaudesta jokin helppo A:nkin rata saattaisi sujua. Nähtäväksi jää! 

1

Joulukalenteri #4 Tavoitteita vuodelle 2016

Vuosi lähenee loppuaan ja vähitellen alkaa olla aika suunnata katse seuraavaan vuoteen. Tänä vuonna sain monia mahdollisuuksia kehittyä ratsastajana niin koulussa kuin esteilläkin; päästin valmentautumaan säännöllisesti Harrin kanssa ja kilpailtiin 1 ja 2 -tason kilpailuissa. Aksun kanssa pääsin hyppäämään säännöllisesti ja kilpailtiin 60-85 cm luokissa. Paljon ehti tapahtua ja nyt on tullut aika asettaa uusia tavoitteita hevosten ja ratsastuksen suhteen vuodelle 2016.

Tuleva vuosi tulee eroamaan varmasti paljonkin jo lähes takana olevasta vuodesta. Aksun kanssa tehty työ on tuottanut tulosta ja ponista on tullut päivä päivältä parempi opetusmestari omistajansa tyttärelle. Vähitellen olen tehnyt itseni tarpeettomaksi, kun ratsukko alkaa pärjäillä jo keskenänsäkin. Ensi vuonna jatkan varmasti Aksulla hyppäämistä, mutten enää viikoittain. Ajatuksena omistajan kanssa on ollut ylläpitää ponin hyvää ratsastettavuutta esteillä ja hypätä toisinaan isompia esteitä. Kilpailuissa minulle ei taida jäädä enää sijaa, sillä ponin oma kuski pystyy jo ratsastamaan kaksi pikkuluokkaa.

Harrin kanssa en aijo asettaa ensi vuodelle tavoitteita. Me keskitymme treenaamaan siinä määrin kuin hevonen on siihen kykenevä; kääntyyhän Harri jo 20-vuotiaaksi. Harri on tehnyt jo kevyemmin töitä koko syksyn; vaativat tehtävät on jätetty pois ja ollaan pyritty vahvistamaan Harrin heikompaa puolta. Treenaillaan ja tehdään juttuja Harrin mukaan ja toivotaan, että voin samassa vielä itse oppia jotain. Mikäli vielä löydetään hevosen liikkeeseen rentous ja tasainen tahti, voidaan kilpailla helpoissa luokissa. Aika näyttää, oliko tämä meidän viimeinen yhteinen kilpailukausi.

Winnien kanssa toivon voivani kehittyä yhdessä kouluratsastuksen saralla. Poni on väläytellyt huikeaa potentiaalia ja mieletöntä liikettä treeneissä, joten toivon saavani ponista ulos yhä enemmän sen kykyä suorittaa vaativampia asioita kouluratsastuksessa. Koska ponin omistaja on kiinnostunut kilpailemisesta, meitä tuskin tullaan näkemään kuitenkaan kilpakentillä. Omalla ratsastuksellani toivon voivani vaikuttaa ponin hyvään ratsastettavuuteen omistajansa kanssa.

Omalta osaltani tavoitteiden asettaminen on hankalaa, ehkä jopa hieman turhauttavaa. Haluni kehittyä ja kilpailla olisi kova, mutta tällä hetkellä olosuhteet näyttävät sotivan vastaan. Harri ei tule viemään minua vaativiin kouluratsastusluokkiin, eikä rakkaista haflingereistakaan riitä minulle kilpahevosia. Toivon voivani kuitenkin kehittyä ratsastajana paremmaksi valmentautuen näillä hienoilla hevosilla, joita käytössäni on.

2

Valmentautuminen tavoitteiden tukena, tavoitteet kehittymisen tukena

Täytyy todeta, että valmentautuminen on tuonut ihan hirmuisesti sisältöä ratsastukseeni. Viikoittain saman valmentajan tunneilla käydessä ei ole kyse enää vain ratsukosta, vaan pakettiin tulee kolmas osapuoli. Itsenäisesti ratsastaessa vaikuttajia on vain kaksi, joista ainoastaan toinen, kaksijalkainen,  kykenee asettamaan tavoitteita ja arvioimaan suorituksia. Valmentajan tullessa kuvioon mukaan on yhtälössä ratsukon ulkopuolinen vaikuttaja, joka näkee virheet, asettaa ratsukolle odotuksia ja venyttää ratsukon työskentelyä mukavuusvyöhykkeen ulkopuolelle.

Itsenäisesti ratsastaessani koin itseni esteratsastajaksi; ratsastuksessa nautin eniten kovaa ja korkealta menemisestä. Esteillä pystyi huomaamaan kehityksen ratsukkona, kun poni selviytyi ensin 50 cm radasta, myöhemmin 60 cm radasta ja lopulta 70 cm radastakin voittaen. Koulupuolella en ollut yhtä innostunut ja tavoitteellinen, koska en itse nähnyt virheitäni, enkä sen myötä myöskään kehitystä. Hyppäämisen ja maastoilun välissä tuli vain ratsasteltua koulua.

Kun vihdoin pääsin ensin käymään satunnaisesti valmennuksissa ja myöhemmin säännöllisesti, muuttui koko asenteeni ratsastusta ja etenkin kouluratsastusta kohtaan täysin. Nyt joku kertoi mitä teen oikein ja mitä väärin, joku ulkopuolinen käytti aikaansa ja energiaansa nähdäkseen minun ratsastavan paremmin. Valmentajat näkivät puutteeni, mutta myös mahdollisuuteni ja teettivät tehtäviä, joita en olisi ikinä itsenäisesti tehnyt. 

Valmentautumisen myötä olen saanut huomata kehitystä ja olen motivoitunut treenaamaan vielä vain enemmän ja enemmän tullakseni entistä paremmaksi. Koen itseni myös tilivelvolliseksi; en saa antaa itseni ratsastaa huonosti tai rumasti, koska hyvä valmentaja on opettanut minut ratsastamaan oikein. Haluan nähdä ja kokea itse suoriutuvani haastavista tehtävistä, mutta samalla haluan näyttää sen myös valmentajille; olen oppinut ja tehnyt kuten on neuvottu. Valmentajan työ ei ole ollut turhaa!

Kun valmentajat tukevat kehitystä viemällä ratsukkoa mukavuusvyöhykkeen ulkopuolelle tekemään haastavia tehtäviä, tulee valmentautumisen myötä myös tavoitteiden asettamisesta ja niihin pyrkimisestä helpompaa. Valmentautuminen on se työkalu, jonka avulla tavoitteisiin voidaan päästä. Yhdessä asetettuihin tavoitteisiin pyritään pääsemään tiiminä, eikä työstä ja treenaamisesta voi luistaa.

Millaisia tavoitteita te olette asettaneet tälle kaudelle? 

Minä olen jakanut tavoitteeni kolmeen osioon; kouluratsastukseen, esteratsastukseen sekä istuntaan.

Kouluratsastuksessa tavoitteenani on kilpailla tällä kaudella 1-tasolla helppoa B:tä ja helppoa A:ta, sekä nousta 2-tasolle kilpailemaan helppoa B:tä. B:n radoilta tavoitteena on vähitellen parantaa prosentteja ja tehdä radoista varmoja ja sujuvia. A:ssa en hae tällä kaudella sijoituksia, vaan tavoitteena on saada ratsastettua sujuvia ja kehityskelpoisia ratoja suorittaen kaikki radan tehtävät ilman suuria ongelmia.

Esteratsastuksessa tavoitteenani on kilpailla tällä kaudella Aksun kanssa 80 cm luokissa tehden siistejä ja sujuvia ratoja. Viime kaudella päästiin hyppäämään 80 ratoja, mutta radoilta puuttui vauhtia sekä sujuvuutta. Sijoituksia ei lähdetä hakemaan, vaan ratoja, joihin voi olla tyytyväinen niin ponin kuin ratsastajankin osalta.

Istunnan osalta tahdon kehittää kouluratsastuksessa erityisesti ryhtiäni. Selkäni on suoristunut vuoden aikana paljon, mutta tämän vuoden aikana toivon pystyväni kiinnittämään enemmän huomiota pääni asentoon niin, että ryhtini olisi hyvä läpi koko kehon päästä varpaisiin saakka. Estepuolella taas tavoitteenani on kehittää pehmeämpää myötäävää kättä niin, että pystyn antamaan ponille hypyissä tilaa kadottamatta ohjastuntumaa.

0