Pikapyörähdys pellolla

Veikka on hieman erityislaatuinen poni. Siinä missä kaikki muut maailman ponit poikkeuksetta haluavat viilettää pellolla lujaa ja olla mahdollisesti tuhmia, haluaa Veikka erottua massasta. Omistajiensa mukaan Veikka suostuu korkeintaan kävelemään pellolla, mieluiten vain seisoskelemaan. Eteen pyydettäessä se mieluusti peruuttaa tai potkiskelee kutittavia oljenkorsia. Haflinger kun on kuitenkin kyseessä, eivät omistajat ole uskaltaneet kunnolla komentaa ponia raipalla liikkeelle. Ymmärrän täysin - sehän voisi vaikka oppia pukittamaan.

Viimeviikkoisen estekokeilun päätteeksi käveltiin loppukäynnit tallin omalla laukkaradalla. Ponin omistaja liittyi koiran kanssa seuraan ja kysäisi, josko ohjaisinkin ponin pellolle ja saisin sen ihan ravaamaankin. Kyllähän tuo pinkkiin puettu poika hieman kyseenalaisti suunnan muutosta, mutta sentään kääntyi pellolle. Ravaamaankin lähti kannustettaessa ja ohjaa antaessa!

Kun kerran liikkeelle oltiin päästy, niin vietiin homma loppuun asti ja tuupattiin poni laukkaan saakka. Voi sitä riemua kun ikuinen ponityttö -Essi pääsi vihdoin taas pellolle laukkailemaan! Ponikin hieman innostui hommasta, mutta ehdotteli toki aina pellon reunassa, josko palattaisiinkin takaisin tallille laukkaradan kautta.

Aivan ihana pieni tynnyri tuo poni - tukka hulmusi vain sen viilettäessä! En malta odottaa, että kelit paranevat taas ja päästään suorittamaan koulutreenit maneesin sijaan pellolla.