Harjailin Harrin käytävällä niin hyvin kuin pystyin, vaikkakin räpeltäminen yhdellä kädellä oli vähintäänkin säälittävää. Harri käyttäytyi kuitenkin oikein hienosti ja varovaisesti - ruuna laski päänsä harjattavaksi ja sujautti turpansa itse riimuun, jotta sain sen puettua helposti pelkällä toisella kädellä. Vähän jännitin, kuinka Harri käyttäytyy ulkona kovassa tuulessa, mutta hienosti selvittiin lyhyestä metsälenkistä tallipihan ympäri. Kaverikin sai pysytellä kameran takana, kun en tarvinnut apua Harrin pitelemisessä. :) Uskalletaankin varmaan alkaa käydä pikkuhiljaa pidemmillä kävelylenkeillä, kunhan oma kuntoni vielä vähän tästä paranee. On vähän hassua joutua taluttelemaan hevosta oman sairasloman takia, yleensä kun sairastaja on ollut hevonen. :)
Odotan niin kovasti että tulisi lunta, saataisiin jouluisempia kuvia!
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.