perjantai 1. marraskuuta 2013

Challenge accepted

Pahoittelen heti alkuun, luistan periaatteestani olla kirjoittamatta postauksia ilman tuoreita kuvia. Tässä tapauksessa vanhemmatkin kuvat ajavat varmasti asiansa. :)

Pääsin ensimmäistä kertaa Harrin kanssa tunnille eilen. Tunti oli vieläpä ihan yksityistunti, jollaisia kammoksun. Minä kun en tykkää olla kokonaista 60 minuuttia huomion keskipisteenä, koska silloin täytyy keskittyä ja pinnistellä koko ajan, eikä saa levähtää hetkeksikään. Suoriuduin kuitenkin ihan kiitettävästi!

Olen odottanut kovasti, että pääsisin Harrin kanssa valvovan silmän alle ratsastamaan. Onneksi opettajan mielipiteet niin Harrista kuin ratsastuksestanikin olivat yhtenevät omien ajatusteni kanssa; Harri liikkuu helposti liian matalassa muodossa ja painuu kuolaimen taakse. Olen kuitenkin osannut korjata hevosta suunnilleen oikein, mikä vahvistikin ajatusta siitä, mihin suuntaan minun pitää jatkossakin pyrkiä.

Tehtiin ihan perusjuttuja, työskenneltiin lähinnä ympyrällä keskittyen kääntämiseen ja taivuttamiseen sekä toisaalta myös suoristamiseen. Positiiviseksi yllätyksekseni työstettiin myös istuntaani, josta sainkin oikein potkun takapuolelle ja innostuksen lähteä tekemään töitä istumiseni kanssa!

Opettaja vahvisti ajatuksiani omasta istunnastani; nojaan vähän liikaa taakse, jolloin jalat valuvat liian eteen, käsi suoristuu ja selkä kyyristyy. Istunnan ongelmat on tullut nyt vielä selkeämmin esiin, kun ratsastan isompaa ja isoliikkeisempää hevosta. Winnien kyydissä oli mielettömän helppo istua, mutta Harrin selässä joudun tekemään paljon enemmän töitä pystyäkseni istumaan alhaalla. Pieni kyyry ja takakeno on helpottaneet tasapainossa pysymistä. ;) Lisäksi ongelmana on lonkat, jotka eivät aukea tarpeeksi. Tämän vuoksi on mahdotonta istua niin, että jalka suuntautuisi luonnostaan suoraan alas.

Sain paljon kaipaamiani vinkkejä asentoni korjaamiseen. Sain tehtäviä, joita voin tehdä ilman hevosta sekä myös harjoituksia, joita voin tehdä itsekseni vaikka aina alku- ja loppukäynneissä. Tarkoituksenani onkin nyt ottaa tästä istumisesta oikea projekti. Toivotaan, että kehitystä voi seurata tulevista kuvista. :)

Nämä kuvat on jo vähän vanhempia, mutta näistä käy selkeimmin ilmi istumiseni ongelmat. Uudemmissa kuvissa istun jo hetkittäin paremmin pystyssä, mutta tehtävää on edelleen paljon.


Täydellinen esimerkki istuntani ongelmista: Istumista helpottaakseni nojaan liikaa taakse, mikä vie jalan liikaa
eteen. Taakse nojatessa yläselkä pyöristyy ja käsi laskeutuu liian alas. Jalustimet on myös ehkä aavistuksen liian lyhyet, mikä taas vie polven koukkuun ja liian lähelle satulan polvitukea.

5 kommenttia

  1. Kiva postaus !:) en haluu olla Sellanen näsäviisas neuvoja mutta katse ylös kun ratsastat Nii susta ja harrista tulee hieno pari!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, opettaja kyllä korjaa istuntaa ihan kokonaisvaltaisesti. Mun istunnan ongelmat on lähtöisin lonkista - kun saan ne auki, korjaantuu moni muukin virhe!

      Poista
  2. Saitko hyviä vinkkejä lonkkien avaamiseen? Miulla on ihan sama perusongelma meinaten.. Kaipa se suurin työ pitäisi kuitenkin tehdä jossain muualla kuin hevosen selässä, jotta saisi lisää liikkuvuutta lonkkiin :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ratsailla lonkkia voi avata irrottamalla koko jalan aivan ylhäältä asti hevosen kyljestä ja siirtämällä sitä taakse sekä venyttämällä jalkoja vuorotellen taaksepäin. Kotona sain tehtäväksi harjoitella jumppapallon päällä istumista ja lantion siirtämistä joka suuntaan "kellotaululla" palautuen aina välissä takaisin keskelle palloa. :)
      Nämä kuulemma tukee lonkkien liikkumista, saa nähdä toimiiko!

      Poista
  3. Löysin juuri blogisi ja onneksi olkoon, nyt sinulla on tasan 400 lukijaa!

    VastaaPoista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat