Kevään ensimmäiset hypyt

Nyt kun Wilma ja Veikka asustelevat samalla tallilla, olen pystynyt ratsastamaan Veikkaa ikään kuin "siinä sivussa". Viikonloppuisin ehtii helposti ratsastaa kaksi ponia aamupäivän aikana ja arkisin Wilma voi viettää vapaapäiväänsä silloin, kun ratsastan Veikan. Samalla saan sovittua itselleni vapaapäivä tallilta, kun Veikan omistajat voivat puolestaan hoitaa joskus Wilman.

Veikka on talven pitkän kevyen jakson jälkeen palaillut treeniin. Lihaskunto ei ole enää syksyn tasolla, mutta työmotivaatio on onneksi kohdillaan. Veikka on ollut oikeastaan aika miellyttävä ratsastaa! Erityisesti siirtymisiin ja laukkaan kaipaan lisää voimaa, mutta eiköhän ne säännöllisen liikutuksen myötä tule kuntoon melko lyhyessä ajassa.

Viikko sitten kannoin kentälle esteitä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Veikka sai korkata estekauden helpolla kolmen esteen tehtävällä, jossa lähestymiset olivat pitkiä ja kaarteet suuria. Ajatuksena oli hakea tuntumaa hyppäämiseen pitkän tauon jälkeen ja kuulostella Veikan fiiliksiä.

Oletin, että Veikka saattaisi käydä kierroksilla päästessään pitkän tauon jälkeen hyppäämään, mutta se lähtikin hommaan rennoin ottein. Laukka pyöri, mutta Veikka pysyi hyvin avuilla ja odotti niin ennen esteitä kuin niiden jälkeenkin. Mikäli kyseessä olisi ollut valmennus, olisin varmasti saanut käskyn ratsastaa laukkaa paljon enemmän eteenpäin. Nyt halusin hakea kuitenkin rentoa ja hallittua menoa ennemmin kuin ratatempoista laukkaa.

Okserille Veikka lähti hyppyyn kerran kovin kaukaa, josta se pahoitti kovasti mielensä ja näki parhaakseen poistua paikalta oikein vauhdilla. Poni ei hipaissutkaan puomeja, mutta silti epävarmuus sai Veikasta voiton ja se reagoi ottamalla lähdöt. Esteen jälkeen se viiletti puoli kierrosta niin lujaa kuin kintuistaan pääsi ja hetkeksi hidastettuaan päätti lähteä vielä uuteen kiitoon. 

Muutaman rauhoittelukierroksen jälkeen palattiin samalle tehtävälle, jossa Veikka toisti temppunsa okserilla, mutta tuli nyt nopeammin kiinni ja takaisin kontrolliin. Laukka oli nyt ainakin aktiivista ja poni hyvin hereillä! Jatkettiin tehtävää niin kauan, että Veikka teki taas rentoja hyppyjä ja ajatteli esteiden jälkeen tasaisesti eteenpäin.

Veikan kanssa jatketaan siis treenejä rutiinin ja ponin itsevarmuuden löytämiseksi talven tauon jälkeen. Alkujaanhan Veikka onkin ollut hyvin epävarma hyppääjä, joka on kompensoinut epävarmuuttaan vauhdilla. Rutiinin myötä ponin itseluottamus on kuitenkin kasvanut niin, että se on suorittanut tasaisen varmasti 80 cm ratoja. Syksyllä Veikan ensimmäisellä 90 cm kisaradalla iski yllättäen epävarmuus, joka purkautui vauhtina. Suunnitelma tälle keväälle onkin aloittaa kilpailut taas helpoista korkeuksista ja edetä ylöspäin varmuuden kasvaessa.