lauantai 2. helmikuuta 2019

Hyvän mielen hankitreenit

Molemmat haffit ovat joutuneet hankitreeneihin tällä viikolla. Lunta alkaa tosin olla jo niin paljon, että pelkästään kentällä ratsastaessa tulee tehtyä varsinainen hankitreeni, vaikka lumi onkin tamppautunut hieman matalammaksi kerrokseksi kuin pelloilla. 



Veikka päätyi kuitenkin ihan pellolle asti omistajansa toiveesta. Sain toimia stunttikuskina ensimmäisille hankilaukoille, joihin varustauduin järeämmällä jarrukuolaimella. Veikka kun oli jo joulukuussa ollut lumettomalla pellolla niin virkeä, ettei mieleni tehnyt kokeilla onneani laukan kanssa. Tällä kertaa polviin saakka ulottuva hanki toivottavasti hidastaisi ponia sen verran, ettei se ehkä villiintyessään saisi minua kiikutettua ainakaan ihan tallille saakka.



Tällä kertaa maisema oli ilmeisesti lumesta niin tasaisen valkoinen ja virikkeetön, ettei Veikalla ollut erityisesti mitään kytättävää. Virkeä se kyllä oli, muttei tuntunut kuitenkaan siltä, että se saattaisi poistua taka-vasemmalle minä hetkenä hyvänsä. Ravissa se rentoutui melko nopeasti ja tuli hyvin kuulolle.

Laukassa tuntui hetken siltä, että ohjasta päästäessä poni saattaisi päättää poistua paikalta. Lunta oli kuitenkin niin paljon, että Veikkis joutui keskittymään pysyäkseen pystyssä ja näinollen pääsin itse vähemmällä yrittäessäni säilyttää kontrollin.

Melko pian Veikka jo väsähtikin ja ylimääräinen pöllöilyenergia tuntui haihtuvan tuuleen. Laukka oli lopulta super hyvän tuntuista, kun poni laukkasi omalla moottorillaan pyöreänä ja kevyenä kädelle! 



Veikan mielipide pellolla työskentelystä tuli kyllä alusta saakka selväksi; sen ilme ei missään vaiheessa ollut erityisen innostunut, vaan pikemminkin ärsyyntynyt ja kyseenalaistava. Poni tuntui ihmettelevän tätä aivopierua lähteä nyt syvään hankeen tuulessa ja lumituiskussa laukkailemaan, kun mielummin olisi voinut jäädä tarhaan syömään heiniä. Ja jos nyt pakko olisi liikkua, niin sen tekisi mielummin kentällä, jossa olosuhteet olisivat edes jotakuinkin inhimilliset pienille poneille!

Olihan hangessa liikkuminen rankkaa, minkä vuoksi Veikka pääsikin pälkähästä alle puolen tunnin työskentelyn jälkeen. Hiki tuossa ajassa ehti kuitenkin tulla!

Aikaa hankitreeneille on vielä muutama viikko, jonka jälkeen allekirjoittaneelle on luvassa parin viikon maiseman vaihdos valkoisille hiekkarannoille palmujen katveeseen. Loman jälkeen tiedossa onkin suuria muutoksia hevosrintamalla - stay tuned!




2 kommenttia

  1. Hankimeno on niin hauskaa! Me tosin joudutaan varmaan unohtamaan se tältä lopputalvelta, lunta alkaa olla jo ihan liikaa. Meilläpäin sitä on tällä hetkellä n. 60 cm ja lisää tulee koko ajan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä alkoi kipuraja myös paukkua ja viimeinen tikki oli nämä loskasäät, joiden myötä pakkanen tekee hangen pinnasta todella kovan. Aika pitkään kuitenkin ehdittiin hangista nauttia!

      Poista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat