keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Hyvin menee mutta menköön!

Veikka on ollut oikea hyvänmielen poni! Se on tarjonnut terapiaa stressin keskelle ja toiminut pään tuuletuksessa vallan mainiosti. Se on kuljettanut kuskia metsissä ja hiekkateillä tukka hulmuten ja väläytellyt myös hyvää pätkää kentällä.



Toukokuun viimeisenä perjantaina Veikkis oli hädin tuskin ehtinyt syödä aamuheinänsä tarhassa, kun yli-innokas poniratsastaja kiskoi sen pihan puomille varustettavaksi. Aamutreeni tuntui kuitenkin sopivan meille molemmille! Ilma ei ollut vielä erityisen kuuma, joten työskentely oli ponille hieman helpompaa.

Töitä tehtiin tälläkin kertaa suunnitelmallisesti, mutta joustavasti lyhyissä pätkissä. Alkuun hyväksi havaittua jumppaa käynnissä ja sen jälkeen reipasta laukkaa kevyessä istunnassa. Hengähdystauon jälkeen ravia vähitellen kuntoon siirtymisten kautta.



Veikan kanssa työskentely lyhyissä pätkissä on tuntunut parhaalta menetelmältä. Riippuen päivästä lyhyt hyvä pätkä voi olla kolme askelta ravia tai kolme kierrosta kenttää ympäri. Vähästä kuitenkin aloitetaan ja keskitytään onnistumisiin.

Lyhyissä pätkissä työskentely on itsellenikin ratsastajana helpompaa. Kun Veikka liikkuu takajalkojensa päällä ja kevyenä kädelle puoli kierrosta ympyrällä, saa se kiitokseksi siirtyä käyntiin. Kehujen kautta onnistuneet pätkät pitenevät, eikä poni lopulta jääkkään missään vaiheessa makaamaan painavana ja etupainoisena kädelle. On huomattavasti helpompaa tehdä hyvää ravia lyhyt pätkä kuin yrittää korjata vaikeaa tilannetta ravissa kierros tolkulla.




Veikan kanssa vetokilpailu ei ole mahdollisuus, sillä helposti etupainoiseksi valahtava poni makaa halutessaan kuolaimella koko painollaan. On pakko tehdä töitä oikein ja muilla tavoin, mikä on ehdottoman hyväksi niin kuskille kuin ponillekin. Onnistumisen kokemukset ovat tämän ponin kanssa huikeita, kun ruuna väläyttelee pätkiä, jollaisiin sen ei olisi uskonut edes pystyvän! 





Veikan kanssa on työstetty koko kevään ajan paljon siirtymisiä myös askellajien sisällä. Askeleisiin on tullut joustoa ja tuntuu, että liikkeet ovat myös laajentuneet. Hetkittäin ruuna jaksaa myös kantaa niskaansa korkeammalla, eikä kynnä maata etupainoisena juosten.

Avotaivutukset ovat notkistamiseen hirmu hyviä ja Veikalle myös suhteellisen helppoja suorittaa. Usein aloitetaankin treeniä avotaivutuksilla ja väistöillä käynnissä ja myöhemmin jatketaan vielä ravissa, kun rehellinen peräänanto ja kevyt tuntuma on löytynyt.




Loppuun vielä miehinen hevosvalokuvauksen taidonnäyte! 


4 kommenttia

  1. Oletko tykännyt tuosta satulasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi en tykännyt yhtään, mutta nyt pidän kovasti! Tässä on hyvä istua :)

      Poista
  2. Missä Eben on nykyään? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eben törröttää edelleen samassa tallissa, mutta viettää ansaittuja eläkepäiviään.. :)

      Poista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat