Halusin hevosen olevan onnellinen aivan päiviensä loppuun saakka. Sen vuoksi oli lopulta tehtävä viimeinen rakkauden teko ja päätös rakkaan ystävän lopetuksesta. Päätöksiä on tehtävä mielummin ajoissa kuin liian myöhään - halusin muistaa Harrin hyväkuntoisena ja onnellisena hevosena, joka vielä viimeisinä päivinäänkin tuli portille vastaan laukassa ja hirnahdellen. Vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi nyt oli oikea aika luopua rakkaasta ruunasta.
Kesän viimeinen päivä nousi sumuisena. Hiljaisuudessa kylmän nipistellessä sormia ja märän ruohon kastellessa varpaita suuntasimme ennen auringonnousua läheiselle pellolle ottamaan Harrista vielä viimeiset kuvat muistoksi. Ennen seuraavan yön laskeutumista lentäisi enkelihevoseni siivillä ikuisten rehevien laidunten yllä.
Myöhemmin Harri sai kuivata turpaansa viimeiset kyyneleet, sulkea silmänsä viimeistä kertaa silitysten saattelemana. Tärkeä, rakastettu, korvaamaton - toivon silitysten viestineen rakkaimmalle.
Kuvista valtava kiitos Maijulle.
Kesällä blogin lukeminen on vähän jäänyt, nyt en palannut niin iloisissa tunnelmissa. Otsikon lukiessa jo kyyneleet melkein valui poskelle. Harri oli hieno hevonen ja nyt se saa lentää taivaalla kauniina enkelihevosena. Osanotot suruunne ja voimia sinne <3
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoista! <3
PoistaKyyneleet valuu poskille, niin surullista. Sinun ja Harrin menoa oli ilo seurata, suurinta rakkautta on päästää irti oikealla hetkellä. Suuri osanotto suruusi ja paljon voimia <3 Mulla tämä sama tuskaisa päätös edessä nyt syksyllä. Minä haluan kanssa muistaa rakkaan ponini elämän iloisena, enkä vasta päästää irti, kun ponilla on jo kovat kivut ja huono olla. Pahalta tuntuu itsestä, mutta ajateltava ponini parasta. <3
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoista ja kovasti voimia tulevaan päätökseen! Rankkaahan se on kun joutuu itse jäämään tänne kaipuun kanssa, mutta kuten itsekin totesit, on tärkeää saada muistaa rakas hevonen vielä onnellisena ja kivuttomana. Harrikin olisi eläkehevosena vielä pärjännyt, mutta en olisi voinut olla varma sen onnellisuudesta. Talvi myös jäykistää vanhoja niveliä ja Etelä-Suomen märkä ja kurainen talvi saa sädemädän räjähtämään käsiin - ei olisi hevosen elämää seisoa märkinä aikoina tallissa ja jäykistyä entisestään. Mikäli Harri olisi voinut lähteä synnyinmaahansa Espanjaan viettämään eläkepäiviä, olisin sen hänelle suonut! Näissä olosuhteissa oli kuitenkin tehtävä päätös hevosen parhaaksi.
PoistaHarri oli kyllä niin upea ja se on kyllä varmasti antanut sulle paljon siinä ajassa, kun se sulla oli. Oon kyllä niin samoilla linjoilla tuossa, että ennemmin lopetetaan ajoissa ja vielä kivuttomana, kuin siinä vaiheessa kun hevonen on kovin kipeä ja kärsii. Varmasti teit oikean päätöksen, joten nyt vaan hirveästi voimia jaksaa eteenpäin ♥ Mä oon joutunut tekemään saman päätöksen joskus koiran kanssa ja kauhulla odotan, milloin se tulee eteen hevosen kanssa.
VastaaPoistaTämä hevonen antoi mulle niin käsittämättömän paljon, en olisi voinut edes uskoa millaisen ystävän sain kun tähän tutustuin! Samalla kun sen ymmärsi, oli päätöskin toisaalta helpompi. Tuntui että oon valtavassa kiitollisuudenvelassa ja lopetuspäätös oikeaan aikaan oli vähintä mitä voin tehdä.
PoistaIso kiitos tsempistä, lämmitti sydäntä! Toivotaan monia yhteisiä ja terveitä vuosia vielä sulle ja Futuralle. (: