Olen ollut kamalassa kuumetaudissa jo torstaista lähtien, eikä tauti tunnu hellittävän ollenkaan. Kun kuume laskee, tulee tilalle kurkkukipu ja sen poistuessa alkaakin kamala nuha ja yskä. Hevosia ei ole voinut kuitenkaan jättää tyysti seisomaan, vaan pakko on ollut raahautua oman kunnon sallimissa rajoissa nelijalkaisia liikuttamaan.
Pahimmat sairastelupäivät Harri sai vapaaksi ja kävelytyskonepäiviksi, mutta viikonloppuna kävin jo juoksuttamassa Harrin narun päässä. Ihan täysillä ei tainnut koneisto käydä, kun unohdin piuhat karsinan oveen roikkumaan ja huomasin sen vasta hetken juoksutettuani. En jaksanut lähteä niitä enää hakemaan, joten Harri nyt sitten sai juosta vapaasti haluamassaan muodossa. Aika kivasti tuo kuitenkin hakeutuu vähäsen alas, ettei sentään juokse aivan pää pystyssä ja kaula ja kroppa tuhannen vimpulassa.
1
Pahimmat sairastelupäivät Harri sai vapaaksi ja kävelytyskonepäiviksi, mutta viikonloppuna kävin jo juoksuttamassa Harrin narun päässä. Ihan täysillä ei tainnut koneisto käydä, kun unohdin piuhat karsinan oveen roikkumaan ja huomasin sen vasta hetken juoksutettuani. En jaksanut lähteä niitä enää hakemaan, joten Harri nyt sitten sai juosta vapaasti haluamassaan muodossa. Aika kivasti tuo kuitenkin hakeutuu vähäsen alas, ettei sentään juokse aivan pää pystyssä ja kaula ja kroppa tuhannen vimpulassa.
Sunnuntaina olin luvannut huolehtia Aksusta. Estetreeniä en lähtenyt puolikuntoisena tekemään, vaan päädyin liikuttamaan ponin maastakäsin. Irtojuoksutin sen kevyesti kentällä ja leikin väistämis- ja seuraamisleikkejä. Kovin reippaasti Aksu ei jaksanut revitellä kentälle irti päästyään, vaan se keskittyi mielummin kiertämään kenttää käynnissä ja napsimaan ruohotupsuja aina silloin, kun oli saanut kirittyä välimatkaa niin, etten päässyt heti komentamaan ruunaa liikkeelle. Kyllähän tuo hiukan reipastui ravissa ja suostui laukkaamaankin hassujen pukkien saattelemana. Ihan kivaa vaihtelua meille molemmille! Ensi viikolla jaksetaan sitte taas panostaa hyppäämiseen. :)