Olenkin ottanut tuon ratsastuksen jälkeen askeleen taaksepäin ja pitänyt treenaamisesta pientä taukoa. Olen liikuttanut Harria maastakäsin, se on saanut yhden ihan kokonaisen vapaapäivän ja ollaan puuhailtu vain kivoja juttuja. Rennompi meininki on tehnyt ainakin minulle hyvää! Ollaankin nyt niin intensiivisesti treenattu koko syksy. Jos sitä tänään taas kiipeäisi ratsaille ja katsoisi miten hommat sujuu, jos ensi viikolla uskaltautuisi taas ihan tunnille saakka.
Keskiviikkona rentoiltiin maastoilun merkeissä, kun Moona lupautui meille maastoseuraksi. Lähdettiin pidemmälle, vajaan kymmenen kilometrin lenkille. Alkumatkasta päästiin vähän ravailemaankin, mutta matka takaisin tallillepäin piti taittaa käynnissä, minkä vuoksi oltiin aivan syväjäässä kun päästiin takaisin tallille. Lämpötila oli nollan tuntumassa, mutta tuntui hirvittävän kylmältä! En kyllä maastoile enää ennen kesää ilman toppahanskoja, toppatakkia ja toppakenkiä.Maastoreissu sujui kivasti - hevoset tulivat hyvin toimeen keskenään ja jaksoivat kävellä pääasiassa rauhassa. Katastrofiltakin vältyttiin, vaikka maastolenkillä tuli vastaan junakin! Tilanne oli kyllä koominen; olin juuri päässyt selittämästä, kuinka "tästä ei ikinä kulje junia". Kuljen kyseisen junaradan yli joka ikinen päivä tallille ja takaisin, mutta en edes muista montako vuotta sitten olen viimeksi joutunut pysähtymään odottamaan junaa. Enkös ollut saanut lauseen juuri lopetettua, kun junaradan kellot alkoivat kilkattaa merkiksi saapuvasta junasta. Tulimme varmuuden vuoksi molemmat alas hevosten selästä, sillä itse en ainakaan olisi halunnut olla panikoivan hevosen selässä, mikäli se pelästyisikin junaa. Molemmat hepat kuitenkin käyttäytyi fiksusti ohitustilanteessa ja päästiin pian jatkamaan matkaa. :)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.