Huikea viikonloppu takana Harrin kanssa! Raskaat, mutta antoisat pari päivää Helsingin messukeskuksessa varmasti meille molemmille. Oli mieletön kokemus päästä osallistumaan Just Dressagen ja Playsson-netin näytökseen - vastaavaa tilaisuutta tuskin tulee toiste kohdalle.
Meidän viikonloppu alkoi aikaisin aamulla reilun parin tunnin automatkalla Helsinkiin. Harri matkusti normaalia rauhallisemmin, kun sai reissata yksin. Toki parin tunnin kuljetus jännitti vanhan hevosen kanssa, kun vähemmästäkin hevonen voi vetää itsensä totaalisen jumiin. Messukeskukselle päästyämme Harri käveli trailerista ulos kuin vanha tekijä ja mitään kyselemättä käveli huoltokäytävää pitkin sisälle messuhalliin ja väliaikaiseen karsinaansa. Mieletön viilipytty, eipä olisi tuo hevonen käyttäytynyt yhtä rauhallisesti vielä muutama vuosi sitten!
Kovin paljoa meille ei jäänyt aikaa ennen omaa näytöstämme, eikä Harri saanut oikeastaan aikaa toipua kuljetuksesta. Ei muuta kuin pinteleitä pyörittämään ja tukkaa letittämään. Harrin karsinan edustan saimme räjäytettyä melkoiseen kuntoon tavaroillamme - yllättävän paljon sitä yksi hevonen tarvitsi rojua viikonlopun selviytyäkseen.
Verryttelyalueella pyöri parhaimmillaan pitkälti toistakymmentä hevosta. Hieman teki tiukkaa, mutta mahduttiin sentään ravailemaan ja laukkaamaan. Harri oli melkoisen jäykkis ilmeisesti kuljetuksen jäljiltä ja olisi vaatinut pidempää jumppaa liikkuakseen oikeasti kivasti. Toki eipä sitä voi odottaakkaan hevosen tuntuvan "kisatilanteessa" yhtä hyvältä kuin aina treeneissä. Areenalle lähdettäessä kuski jännitti varmasti enemmän kuin hevonen - Harri harppoi tyytyväisenä sen suuremmin pälyilemättä yleisön eteen.
Esityksemme oli leikkimielinen kouluratsastuskilpailu pörröisiä pikkuponeja, Team Supersöpöjä vastaan. Hevosjoukkue Team Setämieskerho tarjosi pikkuponeille vastusta, mutta lauantaina voiton veivät pörröiset ponit. Täytyy kyllä nostaa hattua reippaille ja rohkeille tytöille, jotka ratsastivat taitavasti pieniä poneja! Kilpailu oli mukavan rento - ei tarvinnut ratsastaa vakavasti nuttura piukalla ja kieli keskellä suuta. Toki oma ratsastus taisi jäädä vähän vähälle, olisi sitä voinut itse vähän tsempata.
Harri sai vastuksekseen pikkuruisen russ ponin Kanelin ratsastajansa Pihlan kanssa. Poniratsukko pääsi yllättämään meidät nopeudellaan - hyvä että Harri pysyi ponin vauhdissa! Rata ratsastettiin parikatrillina, eli sama raviohjelma esitettiin samanaikaisesti peilikuvana.
Sunnuntaina esiinnyttiin samaisessa ohjelmassa toisen kerran samalla kaavalla kuin edellisenäkin päivänä. Harri suoritti yhtä lunkisti kuin lauantainakin, vaikkakin pääsi juoksemaan enemmän avuiltani ja häsäämään enemmän. Jäykkäkin tuo oli edelleen ja olisi kaivannut niin kävelytystä kuin pidempää verryttelyäkin. Jälkikäteen harmitti omat aikataulut; jouduimme lähtemään yöksi Turkuun, jonka takia en ehtinyt kävelyttämään Harria lauantaina illalla enkä sunnuntaina aamulla ennen esitystä. Yöunetkin jäi edestakaisin matkustamisen vuoksi hieman vähälle.
Sunnuntaina Team Setämieskerho vei kuitenkin voiton ja Harrikin ansaitsi itselleen hommasta ruusukkeen. Ylpeä saa olla tuosta hevosesta, erityisesti sen tsemppaamisesta ja käytöksestä! Nyt saakin Harri ansaitsemansa loman; paljon herkkuja, pitkiä maastolenkkejä, hierontaa ja venyttelyä sekä mukavaa eläkeläisen setämiespuuhaa niin temppujen kuin jalkapallonkin parissa.
Kiitos meidän taustajoukoille sekä
Maijulle erityiskiitos kuvista!
