Joulukuun puolella kävin vielä ratsastamassa Veikan ennen sen joululomaa. Moona vaivautui mukaan videoimaan ja kuvaamaan, minkä vuoksi ensimmäiset 20 minuuttia ratsastaessa turhauttikin niin kovasti, kun poni tuntui kovin hankalalta. Hieman vino, hieman jäykkä ja lisäksi vielä hidas ruuna vaati töitä vertyäkseen, mutta melkolailla perus työskentelyn ja lukuisten siirtymisten myötä tämä kaveri puhkesi taas kukkaan.
Jotenkin olen aivan korviani myöden ihastunut tähään muhkuun ja sympaattiseen ruunaan, joka niin tosissaan tekee töitä ja miellyttää ratsastajaa kun sille päälle sattuu. Viikon kuluttua päästään Veikan kanssa taas Kiutun valmennukseen, mitä odotankin jo kovasti!
Lisäksi odotan tänne Turkuun lunta, jotta pääsisin kuvaamaan poneja hieman mukavampiin maisemiin ja ehkä myös ratsastamaan pitkästä aikaa pellollekkin. Onneksi viikonlopuksi on luvattu kunnon lumisadetta, joten eiköhän lähiaikoina saada vähän visuaalisempaakin materiaalia tänne näkyville. :)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.