Tiistaina lähdettiin Moonan ja Geen kanssa pitkään suunnitellulle maastoreissulle, vaikka pakkasta olikin paljon enemmän kuin oli alunperin luvattu. Oltiin jo pidempään haaveiltu pitkästä maastokävelystä, mutta luovuttiin suunnitelmista jo pariin kertaan kovien pakkasten vuoksi. Tiistaiksi oli luvattu vain paria pakkasastetta, mutta todellisuudessa lukema oli lähempänä kymmentä. Ilma oli kuitenkin hurjan nätti ja aurinkoinen, joten lähdettiin matkaan kylmyydestä huolimatta.
Kaupunkimaastoihin kyllästyneinä haluttiin päästä hinnalla millä hyvänsä metsään - ihan oikeisiin maastoihin! Lähimmät metsät joita tuli mieleen, löytyi vajaan viiden kilometrin päästä Metsäkylästä. Aikoinaan ratsastettiin Moonan kanssa monen monta vuotta metsäkylässä tunneilla ja hoidettiin ja ratsastettiin poneja ties miten paljon, joten Metsäkylän metsät on tullut koluttua ympäri ihan läpikotaisin. Suunnattiin siis sinne, kun kerran maastoreitit olisivat tuttuja ja hyväksi todettuja.
Matka taittuikin yllättävän nopeasti; menomatkaan kului reilusti alle tunti, kun pystyttiin ravailemaankin joitain pätkiä teiden lumisilla pientareilla. Matka taittui muutenkin kivasti, kun liikennettä oli suhteellisen vähän ja hevoset käyttäytyivät mielettömän hienosti vieraasta reitistä ja jännittävästä ympäristöstä huolimatta. Hartsa ja Gee ylitti matkalla autotien yli kulkevan pitkän sillan, alitti nelikaistaisen moottoritien ja seisoskeli ainakin viidesti liikennevaloissa odottamassa omaa vuoroaan. Harrikin oli ihan selvästi tsempannut liikennevalojen suhteen; päästiin kaikissa valoissa painamaan liikennevalonappulaa sulassa sovussa!
Maastoreittien alkuun päästyämme kävimme tekemässä alle tunnin lenkin hiekkatietä pitkin. Matkaa kertyi ehkä reilu kilometri suuntaansa. Keväämmällä olisi mukava käydä tekemässä ihan kunnon lenkki, kun metsäpolutkin ovat sulia ja kuivia. Nyt joka paikassa oli lunta ja jäätä sen verran, ettei metsään poikkeaminen oikein houkutellut.
Räpsittiin muutamat kuvat kuuluisan "laukkasuoran" päästä; tuolla tienpätkällä on tullut laukattua lukemattomia kertoja ja jännitetty pakaralihaksia puristaen ponin pukittamista. Tuolla tiellä olen tippunut Julilta, peruuttanut Winnien kanssa metsään sekä ojaan ja laukannut täysillä kavereiden kanssa. Kultaisia muistoja!
Saa nähdä minne intoudutaan seuraavalla maastoreissulla lähtemään - käydäänkö luonnonpuiston kävelyteillä, ihailemassa Turun linnaa vai kahvilla Aurajoen rannassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositut tekstit
-
Erityisesti oman ponin kohdalla olen halunnut vaikuttaa mahdollisimman paljon nelijalkaisen ystäväni elinolosuhteisiin. Ne kun vaikuttavat e...
-
MITÄ maastakäsintyöskentely on? Käytännössä kaikki se, mikä tapahtuu ratsastuksen ulkopuolella, on maastakäsittelyä. Hevosen vieminen tarha...
-
Blogin lukijoilta on aina tasaisin väliajoin tullut toiveita, että opastaisin hevosen piirtämisessä. Tässä on se tapa, jolla itse aloin he...
-
Esteiden hyppäämisessä kurjinta on esteiden kantaminen. Kokoappa yksin kahdeksan esteen rata, niin saat helposti käyttää tunnin puomien ja t...
-
Kengättömyys on ehdottomasti yleisin aihe, johon liittyviin kysymyksiin olen saanut hevosenomistajana vastata. Niin sukulaiset, työkaverit k...
-
Olen saanut etuoikeuden tutustua ja ystävystyä hevoskuvaaja Jaana Vuolan kanssa muutamia vuosia sitten, kun Jaana haki bloggaajaa yhteistyö...
Kuukauden luetuimmat
-
Erityisesti oman ponin kohdalla olen halunnut vaikuttaa mahdollisimman paljon nelijalkaisen ystäväni elinolosuhteisiin. Ne kun vaikuttavat e...
-
MITÄ maastakäsintyöskentely on? Käytännössä kaikki se, mikä tapahtuu ratsastuksen ulkopuolella, on maastakäsittelyä. Hevosen vieminen tarha...
-
Kengättömyys on ehdottomasti yleisin aihe, johon liittyviin kysymyksiin olen saanut hevosenomistajana vastata. Niin sukulaiset, työkaverit k...
-
Esteiden hyppäämisessä kurjinta on esteiden kantaminen. Kokoappa yksin kahdeksan esteen rata, niin saat helposti käyttää tunnin puomien ja t...
-
Blogin lukijoilta on aina tasaisin väliajoin tullut toiveita, että opastaisin hevosen piirtämisessä. Tässä on se tapa, jolla itse aloin he...
-
Saimme Veikan kanssa Dominique Barthelaixin estevalmennuksessa kotiläksyksi tehdä laukkapuomeja, jotta Veikasta tulisi hieman terävämpi ja ...
Postauksia aiheittain
video
Winnie
harri
esteitä
erikoispostaus
maastoilu
kilpailut
varusteurheilu
veikka
kouluvalmennus
Julita
Aksu
pellolla
Joulukalenteri
estekilpailut
maastakäsintyöskentely
koulukilpailut
kanget
irtojuoksutus
miniwinnie
estevalmennus
sponsoroitu postaus
valmennusvideo
talliarvostelu
temppukoulutus
varusteeton ratsastus
jalkapallo
matkailu
laidun
istunta
ratsastustehtäviä
tuotetestaus
laukkaradalla
kaulanaru
letitys
ohjasajo
uittaminen
Ihan huippua et on tommonen mahdollisuus päästä noinkin pitkälle maastolenkille - puhumattakaan siitä että mukana oli noinkin fiksut hevoset! :D
VastaaPoistaHevoset tässä onkin se avainsana; kun on näin ponminvarmat hevoset niin maastoilla voi melkeinpä missä vain. :) ei meillä tosiaan varsinaisia maastoja ole missään, mutta niiden puuttuessa maastoillaan sitten ihan siellä missä tykätään. Kävelyteitä kun riittää ihan loputtomasti!
PoistaPelkääkö Harri autoja! Kiva postaus! :)
VastaaPoistaEi pelkää. :) Takaa tulevaa lumiauraa varmaan jo jännittäisikin, mutta ei siis lähde lapasesta vaikka tulisi panssariauto vastaan.
Poista