Veikan estetreenit ovat jatkuneet ahkerasti, kun olen saanut useampia Veikka-päiviä viikossa ja näin ollen malttanut tehdä muutakin kuin vääntää koulukiemuroita kerrasta toiseen. Koulupuolella työn alla ovat olleet erityisesti vastalaukat ja laukan kokoaminen, kun taas esteillä ollaan pyritty etenemään kohti sujuvia ja hallittuja ratoja, joilla eteneminen tapahtuu tasaisessa temmossa, ponnistuspaikat löytyvät helposti ja laukat vaihtuvat esteiden päällä.
Tasaisella tehdystä laukkatreenistä on ollut aivan selkeästi hyötyä myös esteillä. Veikka on aikaisempaa helpompi saada laukkaamaan takajalkojensa päällä ja nousemaan etuosastaan kevyemmäksi. Takajaloista lähtevästä laukasta on helpompi tehdä hyviä hyppyjä ylöspäin, eikä vain eteenpäin. Tuntuu, että Veikka on alkanut tosissaan hypätä esteitä, eikä vain sukella pitkänä niiden yli.
Laukkojen vaihtaminen esteiden välissä on myös helpottunut. Mikäli Veikka tulee esteeltä alas väärässä laukassa, se tulee nykyään aikaisempaa paremmin kiinni ja laukan saa vaihdettua hyvissä ajoin ennen seuraavaa estettä. Poni on kaikin puolin paremmin avuilla, minkä vuoksi hyppääminen tuntuukin nykyään hyvin helpolta.
Edellisessä itsenäisessä treenissä hypättiin rataa. Valitsin pitkästä aikaa sylinterikuolaimen, jolla normaalisti ratsastan tasaisella. Samainen kuolain toimi pitkään Veikan estekuolaimenakin, kunnes se viime talvena keksi tehdä lähtöjä esteiden jälkeen. Tuolloin päädyttiin meitä valmentaneen Sten Kallasten kanssa vaihtamaan esteille pelhamit kaksilla ohjilla, kunnes kontrolli saataisiin takaisin.
Pelham on ollut meille toimiva vaihtoehto etenkin kahden ohjan kanssa, sillä vipuvaikutuksen määrää on voinut hetkellisesti lisätä niissä tilanteissa, kun se on tuntunut tarpeelliselta. Tällä kertaa annoin kuitenkin sylinterikuolaimelle mahdollisuuden, sillä Veikka oli toiminut pitkään ongelmitta ilman pelhamin vipuohjan vaikutusta.
Tehtävä rakennettiin tällä kertaa neljästä esteestä, joilla saatiin aikaiseksi seitsemän hypyn rata. Alkuverryttelynä hyppäsin kahdeksikolla esteitä 1 ja 2 keskittyen tasaiseen laukan tahtiin ja laukan vaihtamiseen esteiden päällä. Kun Veikka on paremmin avuilla ja hallinnassa, on laukkojen vaihtaminenkin alkanut yhtäkkiä sujua paljon paremmin!
Verryttelyn jälkeen hyppäsin radan osia niin, että kaikki esteet tuli lopulta ylitettyä kummastakin sunnasta sujuvasti ennen ratatreenin tekemistä. Okserille Veikka lähti kerran turhan kaukaa, jolloin se otti takasillaan puomin alas ja rankaisi kuskia huonosta ratsastuksesta mahdottoman komealla pukilla. Harvoin olen saanut tämän ponin pukittamaan, mutta tällä kertaa oli vähällä, etten jatkanut matkaani kentän pohjalle.
Toisin kuin usein aikaisemmin, Veikan tunne omasta pärjäämisestään ei kokenut erityistä kolausta, vaan treenit sujui ongelmitta loppuun saakka. Tuo poni on aivan selkeästi saanut lisää rohkeutta ja itseluottamusta!
Rataa hypättiin tällä kertaa noin 70-80 cm korkeudella. Veikka suoritti tasaisen varmasti ja tuntui hyvältä tehtävien läpi. Viimeinen rata tuntui niin hyvältä, että olisi tehnyt mieli jatkaa vielä samalla flowlla, mutta päädyin kuitenkin lopettamaan hyvään suoritukseen kerjäämättä epäonnistumisia ylimääräisillä hypyillä. Toivotaan, että sama suorittamisen meininki jatkuu niin valmennuksissa kuin kisoissakin!
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.