maanantai 15. huhtikuuta 2013

Vatsalihasrääkki


Eilen käytiin Winnien kanssa Ville Vaurion kouluvalmennuksessa. Verkkasin ponia vajaan puolisen tuntia ennen valkkaa kaikissa askellajeissa. Valmentajan saapuessa poni liikkui jo ihan kivasti ja oli mukava ratsastaa.

Pläääh, ei väistöjä! sanoo Winnie.
Tehtiin aika perus juttuja kuten viime kerrallakin. Nyt työskenneltiin ympyrällä tehden siirtymisiä ravin ja käynnin välillä sekä laukan ja ravin välillä. Viimeksi jo selvisi, että Winnielle on hankalia erityisesti laukannostot. Niihin siis keskityttiin ja pureuduttiin oikein kunnolla. Ville sanoikin oikein osuvasti; "Jos teet aina niin kuin oot ennenkin tehnyt, niin saat hevoselta aina mitä oot ennenkin siltä saanut. Ja sähän saat aivan paskoja nostoja."Saisin siis opetella pyytämään niin, että voisin joskus myös saada sujuvia laukannostoja. Hyvä pointti oli myös se, etten saisi ajatella liikaa laukannostoa, vaan pikemminkin se pitäisi ajatella siirtymisenä. Villen tavassa valmentaa arvostan varmaan eniten sitä, että hän antaa suoraa palautetta. Jos laukannosto on paska, saan varmasti kuulla sen. Kun nosto on taas työn tuloksena parempi, saan myös siitä palautteen. "Hyvä hyvä, ihan hyvä" -hyvänmielenvalmentajien tunneilla oppiminen tuntuu paljon hankalammalta.

Treenattiin vähäsen myös väistöjä ja alkuun häpesinkin silmät päästäni. Että meninkin sanomaan, että Winnie kyllä jotenkuten osaa väistää.. Vasemmalle väistöt oli jotain aivan järkyttävää tuskaa, käynnissä sain vain epämääräistä banaanimuotoista punkemista aikaiseksi. Vähitellen väistöt alkoi kuitenkin sujua ja suuntaa vaihdettaessa saatiinkin jo ihan hyviä raviväistöjä aikaiseksi. Oivalsin väistättämisestäkin jotain uutta, yleensä kun olen jäänyt liikaa vain puristamaan väistättävällä pohkeella, kun ennemminkin pitäisi pyytää, päästää, pyytää, päästää ja taas pyytää, jotta hevosella on mahdollisuus reagoidakkin pohkeeseen ja saada palkkio oikein toimimisesta.

Videolta jätin musiikin pois kokonaan, kun ajattelin että valmentajan kommentit saattaa olla kiinnostavampia.





Valmennuksen jälkeen vatsalihakseni huusivat hoosiannaa, taisin oikeasti tehdä ihan töitä tuon ponin selässä! Kuitenkin piti jaksaa kiivetä vielä toisen hevosen selkään, sillä kokeilin Harri- heppaa, jota saisin Winnien lähdettyä halutessani vuokrata. Tuntuihan noinkin iso hevonen aika vieraalta Winnien jälkeen, mutta ihan mukava kaveri tämä oli. Harrilla olisi ainakin paljon opetettavaa mulle, sillä se menee käytännössä vaikka pyhää yrjöä, kun vain osaa pyytää.. Ruuna kun kuulemma osaa kaiken vaihdoista piaffeen ja passageen.













9 kommenttia

  1. Ootko sä ratsastanu tolla Julitalla enään vai onko se kuollu?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hengissä Juli on, mutta en ratsasta sitä enää kun se tekee tunteja.

      Poista
    2. Että toi video on ihana http://www.youtube.com/watch?v=oICE9j8JoI4 :)

      Poista
    3. Tykkään itsekin siitä. :) Hassun paljon se on kerännyt katseluita!

      Poista
  2. Upea postaus! Paljon kuvia, paljon asiaa ja vielä videokin! :D Hienosti kyllä meette!

    http://sorsaporo.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Ei hitto Essi, sä oot kehittyny ratsastajana niiiin paljon! Ihan ilo kattoa sun ratsastusta. Jatka hyvää työtä!

    VastaaPoista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat