maanantai 27. maaliskuuta 2017

Lahjattomat treenaa, me siis ollaan ihan lahjattomia!

Veikka on joutunut töihin. Veikka osallistuu viikon kuluttua koulukilpailuihin, halusi sitä tai sitten ei. Tavoitteena on ensisijaisesti selvitä kilpailutilanteesta kunnialla kuskin maastoutumatta, mutta vieno toive ja toissijainen tavoite olisi suorittaa rata hyväksyttävin pistein noin 60 prosentilla. Saa nähdä onko tavoitteet aivan ylimitoitettuja kumpainenkin, mutta kartutetaanpahan ainakin kilpailukokemusta! Mikäli vain tähdet ovat sopivasti kohdillaan, pitäisi tavoitteet olla täysin saavutettavissa helppo B radalla.



Raahasin kouluvalmentajani Essin Veikan luo valmistelemaan meitä tuleviin kilpailuihin. Valmennuksessa päästiin hiomaan pääasiassa ponin ratsastettavuutta; suoruutta, takaosan aktiivisuutta ja etuosan keveyttä. Ongelma tuntui sijoittuvan taas oikeaan lapaan. Rehellinen taipuminen oli työn takana, suoruus sen myötä hukassa ja paino vahvasti etuosalla. Temponvaihteluihin ja siirtymisiin keskittyvien tehtävien kautta Veikan ratsastettavuus parani huomattavasti. Avainasemassa oli minulle hirmu vaikea myötääminen; kun hevonen vihdoin reagoi oikein ja tulee hetkeksikin pehmeälle tuntumalle, en millään haluaisi höllätä ohjasta vaan pitää paketin vahvasti kasassa.




Torstaina tehty hikinen työ valmennuksessa tuotti tulosta ja lauantaina lähtökohdat työskentelylle olivatkin aivan erilaiset. Moona tuli seurakseni tallille kuvaamaan, kun ratsastin Veikan kentällä ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Yöllä oli ilmeisesti satanut, sillä kenttä oli melko märkä. Ratsastettavassa kunnossa pohja kuitenkin oli, mutta tuntui kuitenkin hidastavan Veikan menoa. Poni oli kaikin puolin hieman jähmeä; hitaan puoleinen reagoimaan apuihin ja hieman laiska kantamaan itseään ryhdikkäästi. Oikea lapa kulki kuitenkin hommassa mukana paljon torstaista paremmin ja fiilis ratsastuksessa oli aivan erilainen.





Vähitellen laukkahommien ja ravityöskentelyn myötä Veikka aktivoitui takaosastaan ja kykeni lyhenemäänkin ravissa säilyttäen aktiivisuuden. Jätin lopulta varsinaisen ratatreenin tekemättä ja keskityin tahdikkaaseen raviin, kevyeen ja rehelliseen tuntumaan sekä hyviin siirtymisiin - ne kun kuitenkin ovat avainasemassa kouluradalla.

Kilpailuissa suoritamme helppo B:0 radan, joka on Veikalle aika passeli ohjelma. Laukkaohjelma tuskin tuottaa ongelmaa ja käyntiosuudessa Veikan pitäisi saada loistaa. Raviohjelmassa haastavimmat osiot ovat keskiravit, joissa pitäisi saada askelta venymään tahdin rikkoutumatta, sekä alku- ja lopputervehdyksiin suoraan ratsastus ilman seinän tukea. Näitä kun päästään vielä hiomaan, niin ollaan aika valmiita kisadebyyttiimme. :)




Read More »

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kiimahirviö kouluvalmennuksessa

Kevättä ilmassa, Winniellä on kiima! Tuolta ponilta se ei jää kyllä huomaamatta.. Toisin kuin voisi kuvitella, kiima ei kuitenkaan ilmene villinä hyppimisenä tai loikkimisena, vaikka poni toisinaan kovin reaktiivinen onkin ollut. Tällä tammalla kiima on tällä kertaa ilmennyt yllättävinä kyttäilyinä (kahdeksannen kierroksen jälkeen maneesin kulmassa seisovat estetolpat muuttuvat yhtäkkiä möröiksi), laukannostokiukkuna (erehdy edes ajattelemaan laukkaa ja poni pysähtyy kuin seinään) sekä erityisenä herkkyytenä raipalle (kosketa kankkua hellästi raipalla väistössä ja saat kokea ainakin neljän pukin sarjan). Winnien käytös on ollut lähinnä huvittavaa ja tilanteista ollaankin päästy yli huumorilla ja pienellä joustamisella.


Sattumalta pääsin muutaman tunnin varoitusajalla ratsastamaan Winnien maanantaina, kun Maiju kohtasi pieniä aikatauluongelmia. Lähes kolmen viikon ratsastustauon jälkeen homma luisti yllättävän kivasti! Sain rauhassa läpiratsastaa ponin seuraavan päivän kouluvalmennusta ajatellen, jolloin poni olisi kerrankin täysin omilla säädöillä valmennukseen lähtiessä. Viikoittaiset Winnie-päiväni jakautuvat harvoin kahdelle peräkkäiselle päivälle, minkä vuoksi minulle on harvinaista päästä jatkamaan suoraan siitä, mihin on eilen jääty.

Ratsastustyylimme ovat Maijun kanssa kuitenkin hyvin samansuuntaiset, mikä helpottaa varmasti niin meitä kuskeja kuin poniakin. Suurimmat vaihtelut Winnien ratsastettavuudessa johtuvatkin lähinnä edellisen päivän ohjelmasta, eikä niinkään ratsastajasta. Muita vaihtelua aiheuttavia muuttujia ovat esimerkiksi ponin luonne ja rotu, sekä se pieni tosiasia, että kyseessä on ponitamma.



Alkuverryttelyssä poni tuntui hyvältä! Käynti oli aktiivista, ravi tasaista ja helppoa. Työskentely tuntui harvinaisen helpolta heti alusta asti ja Winniekin vaikutti kovin tyytyväiseltä oloonsa. Laukkaan koko homma sitten kosahtikin - ei muuten noussut. Kun lähdin ensimmäisen kerran nostamaan laukkaa, teki poni täydet stopit. Eteen käskemällä sain vastaukseksi vain takajalkojen huitomista ja peruutusta. Kiimahirviö ei tahtonut laukata.

Tappelemaan ei ryhdytty, vaan lähdettiin huijauslinjalle. Palattiinkin työskentelemään käyntiin ja työstämään pysähdyksiä uralle. Tavoiteltiin reaktioita yhä pienempiin apuihin ; pysähdyksiä istunnalla ja siirtymisiä käyntiin ja myöhemmin raviin vain ulos puhaltamalla. Kun eteenpäinpyrkimys oli taas löydetty, tehtiin temponlisäyksiä pitkille sivuille ja lyhyille sivuille hidastettiin. 

Lopulta pienillä avuilla reippaaseen raviin saatu poni nosti kuin huomaamattaan laukan ja taisi yllättyä itsekin huomatessaan kykenevänsä laukkaamaan yhteistyössä kuskin kanssa. 




Ravi- ja laukkajuttujen jälkeen päästiin päivän tehtävään, väistöihin. Väistöt ovat olleet meille aivan tuskaisen vaikeita, mutta samassa olen itse motivoitunut niiden työstämiseen. Ainakin muutaman kerran kuukaudessa väistöjä ollaan hiottu valmennuksissa ja sen jälkeen aina jatkettu harjoituksia kotitehtävinä. Kun viime kesänä Winnie vielä protestoi väistättäviä apuja kiskaisemalla päänsä ylös ja juoksemalla pois alta, saadaan nyt jo aikaan ihan oikeita väistöaskeleita yhteistyökykyisellä ja rennolla ponilla! 

Väistötehtävään saatiin lisättyä onnistuneesti myös laukkaa tehden laukannostot väistöstä uralle saavuttaessa. Winnie suoritti huikean hyviä nostoja ja laukkakin oli varsin hallittua ja pyörivää myös suoralla uralla ratsastettaessa. 




Tämä oli yksi onnistuneimmista valmennuksista tänä vuonna! Poni nosti taas pisteitään ja valoi uskoa siihen, että hommat ovat pikkuhiljaa lähdössä jälleen sujumaan. Nyt vain toivotaan, ettei tämän tunnin onnistumiset johtuneet vain kiiman aiheuttamista muutoksista ponissa! 

Read More »

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kevätkauden avaus

Toiset meuhkaavat leskenlehdistä ja muuttolinnuista, mutta hevoskansalle varmin kevään merkki on siirtyminen ulkokentälle. Sekä Winnien että Veikan kanssa on kierretty koko pitkä "talvi" maneesin neljää seinää, mutta vihdoin aurinko on alkanut pilkahdella sen verran, että kentät ovat vähitellen paljastuneet jään ja lumen alta.


Winnien kotitallilla kenttä paljastui jääkerroksen alta ja kuivui käyttökelpoiseksi muutamassa päivässä, kun lämpötilat huitelivat reilusti plussan paremmalla puolella ja aurinko pääsi paistamaan täydeltä terältä aamusta iltaan. Mikäli vain muuta hevosseuraa ei olisi ollut, olisi tamma päässyt korkkaamaan ulkokauden vapaana rallitellen, mutta lopulta poni päätyi tallaamaan hiekkaa juoksutusliinan päässä.

Välittömästi kentälle päästyämme alkoi Winnie suunnitella piehtaroimista. Ponia sai patistella toden teolla liikkeelle, ettei se olisi käynnistä heittäytynyt polvilleen. Tehtiin lopulta sopimus ja Winnie sai hölkkäillä pikaisesti ympyrällä, jonka jälkeen se vihdoin sai luvan hieroa hiekkaa karvaiseen takapuoleensa.

Kun vihdoin pääsin sairasloman loputtua kentälle ratsain, pääsi lumisade yllättämään pahemman kerran. Sentään aurinkoisia päiviä on luvattu lisää, joten eiköhän ratsastuskuvienkin suhteen päästä piakkoin keväisempiin tunnelmiin.






Read More »

Kuukauden luetuimmat

Suositut tekstit