keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Ei oo tasaisella meno aina tasaista laatuu

Winnien kanssa ollaan päästy taas pikkuhiljaa rutiinin makuun valmennusten suhteen ja ainakin itse olen kerännyt kovasti motivaatiota viedä tuota tammaa eteenpäin. Se on väläytellyt sellaisia muuveja että oksat pois! Kunhan vain säännöllisesti tehdään ja treenataan yhdessä Maijun kanssa, on tuolla ponilla kaikki mahdollisuudet suorittaa yhä vain pätevämmin ja pätevämmin. Tammalla kun on niin rakenne kuin liikekin kohdillaan, joten työtä tekemällä pitäisi tasapainon ja lihaksistonkin kehittyä oikeaan suuntaan.


Huippufiiliksistä huolimatta suoritusten laatu ei ole ollut aina tasaista tai nousujohdanteista. Eipä kai Ponilta isolla P:llä ja vieläpä tammalta voi odottaa joka päivä samaa asennetta ja fiilistä. Joskus hiertää enemmän tai vähemmän ratsastajan mokailu, väärän värinen satulahuopa tai väärä hevosseura kentällä. Toisinaan fiilis voi muuttua kesken treenin kuin tuuli kääntyisi. Poni palauttelikin kuskia pilvilinnoista maantasalle viimeviikkoisella koulutunnilla, jota Maiju oli myös seurailemassa kameran kanssa.

Alkuverryttelyn jälkeen tuo tamma oli huikean hyvä. Työstettiin ravia ja laukkaa siirtymisillä askellajista toiseen sekä askellajien sisällä. Reippaasta laukasta koottiin ponia lyhyemmäksi ja lyhyestä, kootummasta laukasta tehtiin siirtyminen reippaaseen raviin. Ravia puolestaan hidastettiin ja koottiin taas uutta laukannostoa varten. Laukka pyöri, siirtymiset olivat siistejä ja poni kantoi itseään siirtymisten läpi yllättävän kivasti. Tuo on asia, joka on kehittynyt aivan selkeästi viimeisen parin kuukauden aikana!


Nämä bridongin ohjat lensivät jo vaihtoon oikein kaaressa! Aivan vihoviimeiset ohjat; ei grippiä, ei stoppareita, ei MITÄÄN. Pidä näistä sitten kiinni, yritä pitää saman mittaisina ja älä anna valua sormien läpi. Aivan kauhistuttavat. Usein bridong tuntui valuvan sormien läpi samalla kun poni tukeutui vähänkään kuolaimeen, kun taas kankiohja jäi super löysänäkin käteen ja lopulta kiristyi ponin venyessä bridong ohjan mukana. Varsinaista varusteurheilua tämäkin, mutta tällä combolla ei pitkälle pötkitä. 




Ravin ja laukan fiilistelyiden jälkeen siirryttiin inhokkeihini, pohkeenväistöihin. Samassa kentälle saapui myös toinen hevonen ja kaikki maailmanlopun ainekset oli kasassa. Poni karkasi avuilta, silmät pyöri päässä ja yhtäkkiä puhuimme ponin kanssa eri kieliä. Minä huusin hepreaa sivulle vievillä avuillani ja Winnie protestoi takaisin swahiliksi. Lopulta jo suoraan ratsastaminenkin oli vaikeaa. Poni karkasi avuilta, minä hermostuin, poni hermostui. Lopulta oli pakko heittää ohjat kaulalle ja hengittää muutama kierros, purkaa kiukkua ja omaa osaamattomuutta ja myöntää oma vajavaisuus.




Tilanteen läpikäyminen helpotti. Tämän jälkeen voitiin aloittaa alusta, puhtaalta pöydältä. Ohjat käteen ja ratsastamaan ihan vain suoraan. Suoraan, suoraan suoraan. Suoraan, kunnes poni on taas rento ja liikkuu kevyenä peräänannossa. Tästä pisteestä päästiin taas askartelemaan väistöjä. Tällä kertaa matalammilla odotuksilla, rimaa laskien. Ja kappas - allani olikin poni, joka astui ristiin pysyen pyöreänä ja kevyenä kädelle.



Haasteiden ja hermostumisen jälkeen seuraava valmennustunti jo hieman jännitti, mutta kuten ponin tyyliin kuuluu, ei sen päiviä voi ennustaa. Seuraavalla tunnilla (kun kukaan ei ollut näkemässä ja kuvaamassa) oli allani taas yhteistyökykyinen ja käsittämättömän pätevä ponitamma. Tuntuu jo siltä, että kuvaajan läsnäolo on ennuste tulevista haasteista. En tiedä jännitänkö vai yritänkö aivan liikaa kun joku on katsomassa, kun parhaat treenit tulee tehtyä vain valmentajan silmien alla. Toivotaan joka tapauksessa, että onnistutaan väläyttelemään edes pieniä pätkiä näistä fiiliksistä parin viikon päästä koulukisoissa. Suunnitelmissa oli ratsastaa meidän ensimmäinen helppo A, mutta tällä kertaa valittu rata ei palvellut meitä ratsukkona. 7 siirtymistä käynnin/pysähdyksen ja laukan välillä on liikaa ponille, joka ei kykene tekemään vielä edes yhtä tasapainoista ja tyylipuhdasta siirtymistä. Harmittavaista lähteä ratsastamaan pelkkää helppoa B:tä, mutta toivotaan vielä yksiä kilpailuja tälle vuodelle eri A:n ohjelmalla.


Read More »

maanantai 26. syyskuuta 2016

Kypäräkamerajuttuja ja poniuutisia

Kypäräkamera on päässyt vihdoin kunnolla testiin itsenäisessä puuhailussa. Hankin kameraan kypäränauhan sekä rintavaljaat, joita on nyt molempia tullut kokeiltua. MiniWinniellä hypätessä oli käytössä kypäräversio ja lainaratsu Deellä rintavaljaat. Jälkimmäisellä tulee mielestäni mukavampaa kuvaa, mikäli vain kuski ei ratsastele kevyessä istunnassa. Siitä sen sijaan en oikein tiedä, onko tällainen kuvamateriaali missään määrin kiinnostavaa katsottavaa. Jokainen varmaan saa ihastella hevosen korvia aivan riittämiin itsekin?






Viimeaikoina olen ratsastellut muutamaa lainaratsua - kaverit tallilta tarjosivat heti Harrin lopetuksen jälkeen hevosiaan ratsastettavaksi niin maastossa kuin kentälläkin. Lainahevoset ovat olleet ihanan rentoa ja mukavaa ratsastettavaa, kun muutoin olisin varmasti turhautunut kaiken ylimääräisen ajan kanssa, jota Harri jätti jälkeensä.

Ponikuvioihin on tulossa muutoksia, sillä MiniWinnie on löytänyt itselleen ylläpitokodin naapurikunnasta. Ilmeisesti minulla tulee olemaan edelleen mahdollisuus käydä ponia ratsastamassa ja käydä hakemassa se kilpailuihinkin, mutta pikkuponipäivät vähenevät joka tapauksessa reippaasti. Haflingereiden määrä sen sijaan on tuplautumassa; "laastarihevonen" Veikka kaipailee kuulemma läpiratsastusta viikoittain, joten jatkossa tuosta tuuheatukkaisesta ruunasta kuullaan mahdollisesti useamminkin. :)

Read More »

perjantai 16. syyskuuta 2016

Blondin kankitreenejä

Winniestä ei olekaan vähään aikaan tullut blogiin saakka kuulumisia. Tamman kanssa ollaan viikoittain treenailtu nyt pääasiassa itsenäisesti, kun tunneille ei olla aikatauluongelmien vuoksi ehditty. Torstaille oli pitkästä aikaa tunti jo sovittuna, mutta äkillisesti iskenyt kuumeflunssa pakotti perumaan suunnitelmat. Uusi yritys ensi viikolla!

Kamerani putki lähti korjaukseen tuossa viikko sitten ja edellispäivänä kävin noutamassa sen korjaamattomana - 300 euron kustannusarvio pisti niinsanotusti harmittamaan. Nyt elätellään toiveita, että jostain löytyisi vastaava putki käytettynä hieman halvemmalla.. Koska kamera on ollut poissa pelistä, olen turvautunut viimeaikoina videokameraan. Toisaalta ehkä mukavakin saada vaihtelun vuoksi videomateriaalia blogiin! Kamerakopteri odottelee myös sopivia kelejä ilmaan nostamista varten.

Winnie on kehittynyt kovaa vauhtia laidunlomansa jälkeen. Tamma on saanut voimaa ja lihasta niin, että ollaan vähitellen päästy tekemään enemmän ihan oikeita töitäkin laukassa. Vastalaukat ovat alkaneet onnistua ilman laukanvaihtoja ja laukkaa pystyy jo lyhentämään ja kokoaamaan kivastikin ilman, että poni tulee raskaaksi ohjalle tai pudottaa raville. Myös väistöjen kanssa ollaan tehty kovasti töitä. Helppoja ne eivät ole, mutta poni sentään suostuu jo astumaan ristiin!



Tavoitteena olisi päästä ponin kanssa starttaamaan ensimmäinen helppo A lokakuun koulukisoissa naapuritallilla. Kisakutsua ei ole vielä julkaistu, joten nyt vain elätellään toiveita radan suhteen. Muutama helpon A:n rata soveltuisi Winnielle, kun taas osa sisältää juuri tälle ponille niin hankalia juttuja, ettei niitä lähdetä vielä esittämään. Onhan tässä tosin vielä aikaa treenata!

Read More »

Kuukauden luetuimmat

Suositut tekstit