maanantai 1. syyskuuta 2014

0,2 % voitosta


Sunnuntaina päästiin lähtemään Harrin kanssa meidän ekoihin ulkopuolisiin koulukisoihin Harakkahaan tallille Ruskolle. Keväällä käytiin Hartsan kanssa kerran naapuritallin harjoituskoulukisoissa, mutta sen jälkeen ei oltukaan päästy kilpailemaan. Ruskollekin lähtö oli vähän vaakalaudalla kun traikun kanssa tuli ongelmia, mutta saatiin lopulta toinen traikku vuokralle ja päästiin kuin päästiinkin lähtemään.

Mukavinta olisi ollut osallistua kahteen luokkaan, helppoon C:hen ja B:hen. C:hen osallistuminen oli kuitenkin rajattu niin, että seuratasolla helppo B luokassa sijoittuneet eivät saa osallistua. Keväällä sijoituttiin Harrin kanssa harjoituskisoissa, joten periaatteessa varmaan oltaisiin saatukkin osallistua C:hen, mutta jätettiin se nyt kuitenkin tällä kertaa väliin ja ratsastin pelkän B:n, jossa ratana oli K.N. Special.

K.N. Specialia pidetään helpompana kuin muita B:n ratoja, mutta meille se oli kyllä haastavampi. K.N.:ssä ei ole keskilaukkaa eikä laukkavoltteja, eikä laukannostoja käynnistä. Keskiraviakin on vain yhden lävistäjän verran. Ohjelma ei siis sisällä mitään niistä osuuksista, joissa oltaisiin oltu vahvoilla. Vastaavasti ohjelmaan taas kuului luvattoman paljon käyntiä, mikä on ehdottomasti meidän heikkous. Käynti on Harrin askellajeista vaikein ratsastaa etenkin kisatilanteessa, kun molemmat ehkä vähän jännittää. Rentoa ja joustavaa, tahdikasta käyntiä on lähes mahdoton ratsastaa...

Ehdittiin verrytellä hyvin kaikissa askellajeissa kun Harrin omistaja ohjasi meidän verryttelyä. Harri oli yllättävän hyvä ratsastaa vieraassa paikassa; pikkumies käyttäytyi kisapaikalla hurjan mallikkaasti ja oli verryttelykentällä jopa turhankin hidas ja rauhallinen. Vähitellen Hartsakin heräili ja saatiin hyviä pätkiä keskiravia ja laukkaa.

Radalle pääsyä odotellessa Harrin energisyys kuitenkin taas haihtui ja siitä tuli enemmän eteenpäinratsastettava. Rata sujui ihan kivasti, mutta energian puuttuessa paljon pisteitä jäi matkan varrelle. En saanut ratsastettua Harria niin reippaaksi ja täsmälliseksi kuin olisin halunnut, jolloin myös kokoaminen ennen tehtäviä oli vaikeampaa, kun hevonen ei itse pyrkinyt eteen. Keskiravi jäi vähän yritykseksi, käynti oli töksähtelevää ja pientä ja laukka vähän turhan etupainoista. Oikeassa laukassa diagonaalilla sattui vielä harmittava laukanvaihto, vaikka oltiin niin kovasti treenattu diagonaaleilta siirtymistä raviin ja käyntiin.

Kokonaisuudessaan siis ihan mukava ja siisti rata, vaikkakin paremminkin olisi voinut mennä. Prosentteja ropisi vähän reilu 59, jolla irtosi toinen sija. Voittaneesta ratsukosta jäätiin vain 0,2 prosentin päähän! Tuomarin arvostelu näytti juuri siltä kuin odotettiinkin; pisteitä jäi uupumaan energisyydestä ja aktiivisuudesta sekä käynnistä. Todettiin, että tästä on hyvä jatkaa treenaamista ja lähteä sitten seuraaviin kisoihin hakemaan voittoa. :) Varsin onnistunut kisareissu siis!

Kylläpä muuten näytänkin tätimäiseltä kisatakissa! Voi apua ja kauhistus!
























































sunnuntai 31. elokuuta 2014

Ahkerasti ja monipuolisesti

Onpas taas tapahtunut kaikenlaista, aika vain ei ole riittänyt päivitellä tapahtumista blogin puolelle. Nyt vihdoin kuitenkin vähän taas helpottaa aikataulujen suhteen. :) Olen ratsastellut ahkerasti, tällä viikollakin kuutena päivänä ja kolmea eri hevosta.

Harrin kanssa olen treenannut ahkerasti koulurataa seurakisoja varten. Käytiin tänään meidän ensimmäisissä ulkopuolisissa koulukisoissa ratsastamassa K.N. Special, niistä tulossa erikseen postausta huomenissa. Pari viime viikkoa ollaan siis valmistauduttu kisoihin, treenattu siirtymisiä, hiottu laukkaa ja ratsastettu paljon suoraan ilman seinän tukea ja venytelty askelta keskiravissa. Toki välillä ollaan myös löysäiltykin ja jumppailtu pidemmällä ohjalla ilman satulaa ja käyty maastoilemassa. (Löydettiin muuten tallilta uusi maastoilukaveri, jonka kanssa käydään yhdessä retkillä varmasti jatkossakin!)
Harrin kanssa treenaaminen on noussut ihan uudelle tasolle, kun hevosen omistaja on muuttanut takaisin Turkuun ja osallistuu nyt ihanan aktiivisesti meidän treenaamiseen. Omistaja on pitänyt meille tuntia ja tsempannut kisoihin ja tuli tänäänkin kisoihin mukaan vain jeesaamaan ja opastamaan verryttelyssä. Tarkoitus olisi käydä omistajan tunneilla viikoittain ja yhdessä tiiminä viedä minua ja Harria eteenpäin myös kisakentillä. Nyt päästään kulkemaan ulkopuolisiin kisoihinkin ja saa nähdä, jos ensi vuonna pitää suorittaa jo aluelupakin... :)

Ebeniä hoidin ahkerasti tällä viikolla. Ratsastin kahdesti ja hoidin muuten vain parina muunakin päivänä. Ebyn kanssa maastoiltiin, treenattiin kentällä kaatosateessa ja venyteltiin askelta maneesissa ilman satulaa. On tuo vaan niin kivaa vaihtelua välillä Harrin ratsastamiseen!

Aksun kanssa kävin tällä viikolla perjantaina. Tällä kertaa ei hypätty, kun ollaan niin ahkerasti käyty nyt viimeaikoina loikkimassa. Olin ajatellut käydä ensin laukkaradalla laukkailemassa ja lopuksi pyörähtää loppukäynneillä metsässä, mutta matkalla tallille törmäsinkin Nennaan ja Sinttiin. Suunnitelma kääntyikin toisin päin kun puhuin Nennan ympäri tulemaan meidän seuraksi maastoon. Ajelin tallille ja varustin ponin sillä välin, kun Nenna käveli Sintin kanssa noin kilometrin matkan meidän kotitallille. Kierrettiin ehkä korkeintaan parin kilsan maastolenkki, joka taitettiin hiekkateillä ja metsikössä. Ponipojat tuli hurjan kivasti toimeen keskenään; supisivat keskenään, kulkivat nätisti peräkkäin ja ravailivat rinnakkain.

Saatettiin kaverit kotitallilleen ja jatkettiin Aksun kanssa matkaa takaisin kotiin. Ravailtiin koko matka hiekkatietä pitkin tallille ja jatkettiin tallin ohi laukkaradalle. Laukattiin pari kierrosta rataa ympäri, ettei koko ratsastus olisi mennyt ihan pelkäksi löysäilyksi. Tulipahan nyt taas treenattua laukkakunnon kohottamiseksi.

Oli kiva saada pitkästä aikaa seuraa tallille ja etenkin maastoon. Suunniteltiinkin Nennan kanssa jo pidempää maastoreissua yhdessä kunhan aikataulut vain sopii yhteen. :) Jossain välissä pitäisi treenata kuitenkin taas esteitäkin, kun näillä näkymin aika tarkalleen tasan kuukauden kuluttua olisi meidän ensimmäiset estekisat!







keskiviikko 20. elokuuta 2014

Sadetta, sadetta, sadetta, lisää sadetta..

Vettä vain tulee ja tulee ja tulee ja tulee. Käväisimpä tuossa taas hakemassa kymmenisen hevosta sisälle vesisateessa. Harri oli onneksi päässyt jo aikaisemmin sisälle, joten se oli sentään kuiva ja vielä puhdaskin. Herran rokotukset laitettiin tänään kuntoon, joten ohjelmassa olisi nyt muutama päivä kevyempää menoa. Tarkoitus oli käydä tänään ilman satulaa kävelemässä jokirannassa, mutta nyt Hartsa sai kokonaisen vapaapäivän surkean kelin takia. Luotin siihen, että Harri on tyytyväisempi tallissa syödessään iltaheiniä, kuin vesisateessa kävelemässä. Maneesikin kun oli vielä varattu valmennuksille, niin ei oltaisi päästy millään sateensuojaan.

Sateesta huolimatta päästiin kuitenkin eilen hyppelemään Aksun kanssa. Viime viikolla peruuntunut Matti Eklundin valmennus pidettiin nyt ja päästiin pitkästä aikaa ponin kanssa ihan valvovan silmän alle hyppäämään.

Oltiin valmennuksessa viimeksi varmaan kesäkuun lopussa, kun heinäkuussa olin itse reissussa ja sitä seuraava valmennus taisi peruuntua. Olin hypellyt siis lähes pari kuukautta itsekseni, joten oli kiva päästä vihdoin loikkimaan valvotusti ja saada palautetta tehdystä työstä.

Matti totesikin, että Aksun hyppykunto on parantunut ja se on saanut lihasta takaosaansa. Nyt poni on kyllä ollutkin reippaampi esteillä, eikä se tunnu väsähtävän enää yhtä nopeasti! Nyt tuo suorittaa pidemmätkin radat ongelmitta ja jaksaa tehdä loppuun asti hyviä hyppyjä. Saan myös keskittyä jo enemmän laukan säätelyyn kuin pelkästään eteenpäin ratsastamiseen. Aksu etenee jo varsin kivasti ja myös imee esteille. Poni tosissaan tuntuu tykkäävän tuosta hommasta! Nyt kun vaan päästäisiin johonkin lähitallin kisoihin vähän testailemaan kuinka ne esteet ylittyy kisatilanteessa.

Hypättiin valmennuksessa rataa, johon pikkuhiljaa lisättiin enemmän esteitä ja tehtäviä. Mukana oli 4-5 laukan suhteutettu linja sekä yhden laukan sarjaeste. Mikään este ei erityisesti tuottanut ongelmia, eikä tälläkään kertaa tullut yhtään kieltoa tai pukkia. Kovin tyytyväinen saan olla, olen löytänyt niin mainion esteponin. :)

maanantai 18. elokuuta 2014

Hyppykoikkaloikkapäivä


Olen tuskaillut netin kanssa koko viimeisimmä viikon - edellistä videotakin yritin ladata viisi päivää ennen kuin onnistuin saamaan sen tänne blogiin asti. Tämän takia postaukset onkin jääneet viipymään...









Viime tiistaina piti olla Matti Eklundin estevalmennus Aksulla, mutta valmentaja olikin unohtanut meidät ihan kokonaan. Päädyttiin siis lopulta hyppelemään ihan itseksemme. Meidän onneksi mukana oli kaveri, jonka oli tarkoitus kuvata valmennusta. Kaveri hypytti meitä ja kuvasikin siinä samalla, niin ei jääty ilman kuviakaan. Hypättiin suhteutettua kavalettilinjaa, yksittäistä vesimatto-okseria ja kahta pystyä. Aksu oli vähän viimekertaista hitaampi ratsastaa, mutta hypyt onnistui kuitenkin kivasti, vaikkei poni edennytkään ihan niin hyvin kuin olisi voinut toivoa.

Lopuksi käytiin pikaisesti katsastamassa minikokoiset "maastoesteet" lähipusikosta ja ylitettiinkin pari hassua keppiä. Aikoinaan kun vuokrasin samalla suunnalla toista ponia, oli maastoesteet vielä paremmassa kunnossa. Nyt suurin osa oli jo lahonnut ja mennyt ihan palasiksi.. Pitäisi käydä vähän ehostamassa pölkkyjä, että päästäisiin joskus hyppelemään kunnolla! Kaikista siisteintä olisi, jos päästäisiin joskus lähtemään ihan trailerin kanssa hyppäämään oikeita pieniä maastoesteitä. :)

Huomenna onkin uusi yritys valmennuksen suhteen, toivotaan että valmentaja saapuu tällä kertaa paikalle B)

















































































sunnuntai 17. elokuuta 2014

Sateessa istun sateenvarjon alla.....

.... kuuntelen ropinaa kaikkialla! Kyllä se nyt vaan näyttää siltä, että Suomen kesä loppuu juuri niin yhtäkkiä kun saattoi odottaakkin. Ensin on yli 30 asteen helteet ja nyt lämpötilat pyörii 20 asteessa, kun vallitseva säätila on vesisade. Tykkään kyllä syksystä ja viilenevistä ilmoista, mutta vedentulosta en niin piittaa - se kun ajaa meidät Harrin kanssa treenaamaan maneesiin neljän seinän sisälle.

En käsitä mikä ihme siinä maneesissa on, mutta en osaa ratsastaa siellä rennosti. Jännityn ja Hartsakin jännittyy, eikä mistään tule mitään. Toivon kovasti, että syksystä tulisi kuiva ja talvesta riittävän kylmä ja luminen, että voitaisiin treenata mahdollisimman paljon pihalla.

Maanantaina vesisade ajoi meidät maneesiin. Ratsastin vähän vajaan tunnin kangilla ja teetin Hartsalla vähän väistöjä ja avoja. Myöhemmin illalla olin menossa videoimaan Moonan estetuntia ja sainkin myös itse videoita treenistä, kun Moona tuli ajoissa tallille ja vuorostaan meitä kuvaamaan.


Kaikkien aikojen luetuimmat postaukset