sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Hyvin, huonosti ja hyvin huonosti.

Viimeinen viikko on ollut Winnien kanssa yhtä vuoristorataa. Yhtenä päivänä tapellaan perus hoitotilanteissa esimerkiksi siitä, pysyvätkö kaviot ylhäällä niin kauan kuin minä haluan, vai niin kauan kuin Winnie haluaa. Toisena päivänä poni taas käyttäytyy kuin ihmisen mieli ja samalla kuitenkaan ratsastus ei suju. Seuraavana päivänä kaikki yhtäkkiä sujuukin taas vallan mainiosti. Yhtenä päivänä olen valmis pitämään ponista kahden viikon loman, kun taas seuraavana en malttaisikaan lähteä tallilta ollenkaan kotiin.

Olen ratsastanut Winnietä satulalla ja ilman, kuolaimella ja hackamorella. Ollaan menty maneesissa, kentällä ja pellolla, tasaista ja kavaletteja. Toisinaan sujuu, toisinaan ei. Kaikki johtuu kuitenkin hyvin pitkälti minusta; jos en keskity, ei ponikaan sitä tee. Silloin ei mikään onnistu ja minä vain hermostun, enkä anna ponillekkaan muuta mahdollisuutta kuin hermostua. Parhaiten on sujunut niinä päivinä, kun olen ratsastanut yksin ja ilman kiirettä, työstäen hevosta alusta asti yhteistyössä sen kanssa.

Päivä 1: Poni kiirehtii kavioiden laskemisessa kun niitä putsataan. Hermostun, saan kaviosta kolhun nilkkaani. Nousen ratsaille ärsyyntyneenä ja vihaisena. Ratsastan vajaan tunnin ja turhaudun, kun mistään ei tule mitään.

Päivä 2: Harjaan ponin käytävällä, hieron sen rauhassa läpi. Ratsailla työskentelen pitkään käynnissä ja keskityn sekä itseeni että poniin. Lopetan treenin tyytyväisenä.

Taidan olla vaan valmennuksen tarpeessa, tarvitsisin taas välillä jonkun neuvomaan ja käskemään mitä tehdä. Yksin ratsastaessa luovutan niin kovin helposti ja turhaudun, kun jokin asia ei suju niin kuin haluaisin. Yritän kerra, kaksi ja sitten annan olla. Olen taas jonkinmoisessa kriisissä itseni ja ratsastustaitojeni kanssa; tuntuu etten osaa yhtään mitään ja pilaan vain Winnien ratsastamalla sitä päivittäin väärin. Kouluvalmennuksesta olisi siis varmasti kovasti hyötyä, mutta toisaalta haluaisin ehkä enemmän päästä estevalmennukseen hyppäämään valmentajan silmän alle. Nyt ollaan hypätty puoli vuotta ihan itsenäisesti, mikä kuulostaa kyllä aivan kamalalta. Olen keskenäni opettanut ponin esteille, eikä kukaan ole seurannut menoamme ja kertonut, teenkö jotain katastrofaalisen väärin. Yhteen valmennukseen olisi varaa, kumpaan sinä menisit?

11 kommenttia

  1. Ottaisin varmaan esteet :)

    VastaaPoista
  2. mä valitsisin estevalmennuksen. :)

    VastaaPoista
  3. riippuu, koska ei eseitä ilman koulua, mun mielestä esteet kuulostaa tosi houkuttelevalta, mutta koulua on aina hyvä parantaa ja perustaitoja ennenku rupee hyppimään, koska jos teet vaikka koulussa jonkun supervirheen, niin siitä on varmaankin haittaa esteillä, mutta onnea ja kyl se siitä, koska mulla on kokemusta epä tottelevista hevosista.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähinnä ongelma on omassa motivaatiossa ja virheiden korjaamisessa, ponissa ei ole mitään vikaa. ;) Ja nyt on kyse vain yhdestä valmennuksesta; käynkö kouluvalkassa keräämässä motivaatiota ja saamassa ohjeita itsenäiseen koulutuuppaukseen, vai estevalkassa saamassa vinkkejä itsenäiseen hyppäämiseen. Esteille taidan kallistua kuitenkin... :)

      Poista
  4. Itsekkin kallistuisin varmaan este valmennuksen puolelle, jos kerta vain aikaisemmin olet itseksesi hypännyt! :)

    VastaaPoista
  5. Voi kuullostaa niin tutulle :) Aksu imee kanssa itseensä kaiken mun turhautumisen ja huonon tuulen.
    Meillä on ihan sama homma, jos mä hermostun niin tuo ei kyllä elettäkään helpottaakseen. Mä olen jo oppinut, että tietyssä mielentilassa en edes kiipeä selkään :D
    Liekkö tämäkin taas joku ihastuttava rotuominaisuus :D
    -Johanne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah! :D Lohduttavaa kuulla ettei muidenkaan haffi-ihmisten elämä ole aina niin kovin helppoa;)

      Poista
  6. Voimia Essi! Toi kuulostaa hyvin tutulta, tosin mulle tapahtuu se vaan tallin tuntiponien kanssa... Pilaan kaikki tallin hevoset ku en osaa omasta mielestäni ratsastaa... Älä hei Essi masennu, kyllä se siitä. Ja valmennuksista sen verran, että ite varmaankin valitsisin kouluvalmennuksen. Tarvitsisin ite just enemmän sitä koulun vääntämistä, niin taidot karttuis enemmän hevosen kokoamisessa, taivuttamisessa ja näin pois päin. Tosin tarttisin myös tota estevalmennusta, mutta jotenki kehottaisin sua menemään kouluvalmennukseen. En oikein osaa perustella tän paremmin :)

    VastaaPoista
  7. Itse valitsisin heti estevalmennuksen,mutta uskon että kouluvalmennuksesta on paljon enemmän hyötyä,sillä suuri osa esteratsastuksesta on koulua. Kouluvalmennus siis varmasti hyödyttäisi molemmisssa. Jos mahdollista,voisittehan ottaa myös parit pikkuhypyt?:)

    VastaaPoista
  8. Olen itse koulu ihminen mutta olen aloittamassa estevalmennuksen joka on ihan kivaa, mutta en haluaisi unohtaa koulua... Ota se mikä tuntuu parhaimmalta ja se kumpi on sinulle mieluisempi laji.
    T. Jenni
    Itte ottaisin kouluvalmennuksen

    VastaaPoista

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen, älä siis suotta kirjoita kommenttiasi moneen kertaan! :)
Huomaathan, etten julkaise asiattomia tai arvostelevia kommentteja; opettajat ja valmentajat hoitavat ratsastukseni korjaamisen.

Suositut tekstit

Kuukauden luetuimmat